Irtisanomisaika koskettaa pääasiassa vain toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti määrätyn ajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Myös määräaikainen työsopimus on kuitenkin mahdollista irtisanoa, jos irtisanomisoikeudesta on sovittu työsopimuksessa tai osapuolet sopivat tästä muutoin, jolloin sovellettavaksi tulee irtisanomisaika. Keskitymme tässä artikkelissa työsopimuslain mukaisiin irtisanomisaikoihin. On kuitenkin tärkeää huomioida se, että työehtosopimuksissa on voitu määrätä poikkeavista irtisanomisajoista ja osapuolet voivat myös yhdessä sopia laista poikkeavasta irtisanomisajasta.

Mikä on irtisanomisaika?

Jos työnantaja ja työntekijä eivät sovi muusta tai työehtosopimuksessa ei ole sovittu työsopimuslaista poikkeavista irtisanomisajoista, tulee noudattaa työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. On kuitenkin huomattava, että irtisanomisajan kestosta ei voi täysin vapaasti sopia osapuolten välillä, sillä yläraja irtisanomisajan pituudelle on kuusi kuukautta. Se voidaan siten sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden aikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän aikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.

Irtisanomisajan kuluminen alkaa kulua irtisanomisilmoitusta seuraavasta päivästä lukien, jos irtisanomisaika on 14 päivää (tai muu sovittu päivissä ilmoitettu aika). Jos irtisanomisaika on määritelty viikkoina tai kuukausina, työsuhteen päättymispäivä määräytyy päivämäärän mukaisesti. Jos se on siten esimerkiksi yksi kuukausi ja irtisanominen tapahtuu 25.8. on työsuhteen viimeinen päivä 25.9.

Irtisanomisaika, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen, tulee työnantajan noudattaa työsopimuslaissa lueteltuja irtisanomisaikoja. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että irtisanomisaika on laissa lueteltua lyhyempi tai pidempi tai työehtosopimuksessa on voitu sopia poikkeavista ajoista.

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Irtisanomisaika, jos työntekijä irtisanoo työsopimuksen

Jos taas työntekijä irtisanoo työsopimuksen, tulee hänen noudattaa työsopimuslaissa lueteltuja irtisanomisaikoja, jotka poikkeavat työnantajan irtisanomisajoista. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että irtisanomisaika on laissa lueteltua lyhyempi tai pidempi. 

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Erityiset irtisanomisajat

Jos työnantaja asetetaan konkurssiin, on työsopimus sen kestosta riippumatta mahdollista irtisanoa 14 päivän irtisanomisajalla kummankin osapuolen toimesta. Työnantaja voi siis irtisanoa vaikkapa kymmenen vuotta yhtiön palveluksessa olleen työntekijän 14 päivän irtisanomisajalla. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä. Työntekijä on velvollinen tekemään työtä konkurssihallinnon johdon ja valvonnan alaisena irtisanomisajan. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa irtisanomisajalta, vaikka konkurssihallinto ei voisikaan tarjota työntekijälle työtä.

Toinen tilanne, jossa sovelletaan 14 päivän irtisanomisaikaa työsopimuksen kestosta riippumatta, on työnantajan kuolema. Työnantajan kuoltua sekä kuolinpesän osakkaat että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta 14 päivän irtisanomisajalla. On kuitenkin tärkeää huomata, että irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.

Työsuhteen kestoaika

Työsuhteen kestoaika määrittää siis sen, mitä irtisanomisaikaa kyseisen työntekijän kohdalla tulee soveltaa, jos osapuolet eivät ole sopineet muusta tai työehtosopimuksesta määräydy muuta. Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa huomioidaan vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, perhevapaa tai asevelvollisuus ei katkaise työsuhdetta. On huomioitava, että varusmies- ja siviilipalvelus eivät kuitenkaan kerrytä irtisanomisaikaa pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Lyhyet katkot työhistoriassa eivät estä työsuhteen katsomista keskeytyksittä jatkuneeksi.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos taas työntekijä jättää noudattamatta irtisanomisaikaa, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalleen kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tilanteessa, jossa toinen osapuolista on jättänyt noudattaminen irtisanomisaikaa vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, jos irtisanomisaika olisi esimerkiksi 14 päivää ja työntekijä ei 7 päivän jälkeen enää ilmestyisi töihin, on työtekijän korvattava 7 päivän palkkaa vastaava määrä.

Irtisanomisajan palkka noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa

Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

Sopimussuhteen hiljainen pidennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi.

Velvoitteet irtisanomisaikana

Irtisanomisaikana pätee aivan normaalit velvoitteet. Työntekijän tulee siis lähtökohtaisesti tehdä töitä ja työnantajan maksaa palkkaa. Osapuolten on kuitenkin mahdollista sopia, että työntekijällä ei ole työvelvoitetta, mutta työnantaja maksaa kuitenkin työntekijälle palkkaa. Tämä on melko yleisesti sovittava asia työsuhteen päättämissopimuksessa.

BOWA:n juristit apuna työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä

Työoikeuteen erikoistuneet juristimme auttavat työoikeudellisissa kysymyksissä niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Olemme olleet apuna lukuisissa irtisanomistilanteissa ja muutosneuvotteluissa sekä oikeudenkäynneissä.