Osingonjako on olennainen osa osakeyhtiön taloudellista toimintaa, jossa yrityksen voittoa jaetaan osakkaille. Osakeyhtiölaki määrittelee tarkasti, miten osingonjako tulee toteuttaa ja mitä rajoituksia siihen liittyy. Keskeistä osingonjaossa on, että se perustuu aina yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja yhtiökokouksen päätökseen.

Listaamattomissa osakeyhtiöissä osingonjako noudattaa erityisiä sääntöjä, jotka eroavat pörssiyhtiöiden käytännöistä. Esimerkiksi verotuksessa sovelletaan progressiivisia ennakonpidätyksiä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen ja tasapainoinen verokohtelu.

Osinkoa maksavan yrityksen tulee huomioida myös niin sanottu tasetesti ja maksukykytesti. Tasetesti varmistaa, että jakokelpoiset varat ovat riittävät ja maksukykytesti, ettei osingonjako vaaranna yrityksen taloudellista tilaa. Osingonjaon ehdot ja prosessit muodostavat yhden keskeisimmistä osakeyhtiön päätöksentekomekanismeista, ja niiden ymmärtäminen on tärkeää niin yritysjohtajille kuin sijoittajillekin.

Osingonjako – perusteet

Osinko on menetelmä jakaa yhtiön tuottamaa voittoa sen osakkeenomistajille. Eri yhtiötyypit ja sijoituskohteet määrittelevät, miten osinko verotetaan.

Osakeyhtiölaki ja osingonjako

Osakeyhtiölaki sääntelee osinkojen jakoa ja määrää osingonjaon periaatteet Suomessa. Se määrittelee tarkasti, miten ja milloin osakeyhtiö voi jakaa voittoa osakkeenomistajilleen. Näitä säännöksiä tulee noudattaa, jotta osingonjaosta päätetään laillisesti ja osakkeenomistajat saavat oikeudenmukaisesti osuutensa yhtiön tuloksesta. Osingonjakokelpoiset varat määräytyvät tilinpäätöksen perusteella, ja niitä voidaan jakaa vain, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja.

Osingonjaossa tulee myös huomioida verotukseen liittyvät seikat. Verotus kohtelee osinkoa eri tavoin riippuen siitä, onko yhtiö pörssilistattu vai listaamaton. Listattujen yhtiöiden osingot ovat pääsääntöisesti veronalaista tuloa, mutta niille myönnetään osittainen verovapaus. Listaamattomista yhtiöistä saadut osingot puolestaan verotetaan osittain pääomatulona ja osittain ansiotulona. Tämä riippuu osingonjaon maksupäivästä ja voitonjaon määrästä suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen.

Tiedot siitä, miten osingot verotetaan, ovat hyödyllisiä kaikille sijoittajille, jotka harkitsevat sijoituksiaan yhtiön tuloksen perusteella. Näiden seikkojen tunteminen auttaa ymmärtämään sijoituspäätösten pitkän tähtäimen veroseuraamuksia.

Osingonjako – prosessi

Osingonjaon prosessi on tarkka ja säännelty toiminto, jossa osakeyhtiön voitonjakokelpoiset varat jaetaan osakkaille. Siihen kuuluu päätöksenteko yhtiökokouksessa sekä osinkojen maksuun liittyvä aikataulu.

Osingonjaon päätöksenteko

Osakeyhtiön osingon jakamisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksen päätös perustuu hallituksen esitykseen, joka puolestaan on laadittu tilintarkastetun tilinpäätöksen pohjalta. Osakeyhtiölaki määrittelee prosessin, jonka mukaan voitonjaosta päätetään ja voitonjakokelpoiset varat määritellään.

Osingonmaksun aikataulu – osingonjako

Kun osingonjaosta on päätetty yhtiökokouksessa, seuraavana vaiheena on osingonmaksun toteutus. Maksupäivä eli se päivä, jolloin osingot siirretään saajien tileille, ilmoitetaan päätöksen yhteydessä. Osingonmaksu sisältää usein ennakonpidätyksen, joka pidätetään maksuhetkellä ja maksetaan verottajalle. Ennakonpidätyksen suuruus riippuu osingon määrästä sekä saajan muista pääomatuloista.

Osingonjako – Osinkojen verotus

Osingon tyyppi Osuus osakkeiden matemaattisesta arvosta Veronalainen osuus Veroton osuus
Pääomatulo-osinko (alle 150 000 €) Enintään 8 % 25 % on veronalaista pääomatuloa 75 % on verotonta tuloa
Pääomatulo-osinko (yli 150 000 €) Enintään 8 % 85 % on veronalaista pääomatuloa 15 % on verotonta tuloa
Ansiotulo-osinko Yli 8 % 75 % on veronalaista ansiotuloa 25 % on verotonta tuloa

Osinkojen verotus on olennainen osa yhtiön ja sen osakkaiden verosuunnittelua. Osingot jakautuvat kahteen päätyyppiin verotuksen näkökulmasta: yritys saa verovapaata osinkotuloa tietyin ehdoin, kun taas osakkaan osinkotulot ovat pääsääntöisesti veronalaista tuloa. BOWA Legalin asiantuntijat auttavat mielellään verosuunnittelussa.

Tässä muutama huomio kun pohdit osinkotulojen verosuunnittelua:

  • Osingon maksaja perii ennakonpidätyksen: Jos saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä enintään 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee siitä 7,5 %:n ennakonpidätyksen. Jos osingon määrä on suurempi kuin 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee yli menevästä osasta 28 %:n ennakonpidätyksen.
  • Osingon prosenttiosuus osakkeen matemaattisesta arvosta vaikuttaa verotukseen: Kun saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, osingon määrä jakautuu veronalaiseen pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon sekä verottomaan tuloon. Kuinka suuret nämä osuudet ovat, riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta, joka lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella.
  • Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen, ja vero määräytyy tämän yhteissumman perusteella.

Osinkotulojen verotus yrityksessä

Yritykselle maksetut osingot ovat verovapaita tietyissä tilanteissa. Kun osinko on peräisin toisesta kotimaisesta yhtiöstä tai EU sijaitsevasta yhtiöstä, se on usein verovapaata. Yhteisön verotus -sivulla käsitellään osinkojen verotusta yhteisön näkökulmasta. Verotuksessa yritysten osalta tärkeää on, tuleeko osinkotulo kotimaisesta yhteisöstä vai ulkomaisesta toimijasta.

Osinkotulojen verotus osakkaalla

Osakkaalle maksettu osinko on pääomaveron piirissä ja se koostuu kahdesta osasta: verovapaasta osasta ja veronalaisesta osasta. Listaamattoman yhtiön osakas maksaa pienempien osinkojen kohdalla kiinteän 7,5 % ennakonpidätyksen, joka koskee enintään 150 000 euron suuruisia osinkoja, kuten Osingot listaamattomasta yhtiöstä -verkkosivu informoi. Mikäli osinkosumma ylittää tämän rajan, sovelletaan korkeampia veroprosentteja. Veronalaiseen osaan sovelletaan pääomaveroa, joka on progressiivinen.

Verotus yksityisesti omistetun yrityksen jakamasta osingosta perustuu yrityksen osakkeiden matemaattiseen arvoon. Tämä arvo määritellään jakamalla yrityksen nettovarallisuus sen liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärällä, käyttäen hyväksi edellisen vuoden tilinpäätöstietoja osingonjakovuotta edeltävältä ajalta.

Jos osinko ei ylitä 8 % osakkeenomistajan osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon 8 %:a, 25 % tästä osingosta katsotaan verotettavaksi pääomatuloksi. Henkilökohtainen vuotuinen enimmäismäärä tällaiselle osingolle on 150 000 euroa. Mikäli tämä summa ylittyy, osingon osuudesta, joka ylittää rajan, 85 % on verotettavaa pääomatuloa.

Kun osinko ylittää 8 % osakkeiden matemaattisen arvon, 75 % tästä ylimenevästä osasta muodostuu verotettavaksi ansiotuloksi.

Yhtiö, joka ei ole pörssilistattu, suorittaa ennakonpidätyksen osingoistaan seuraavasti: enintään 150 000 euroon saakka osingoista pidätetään 7,5 % ja tämän summan ylittävältä osalta pidätysprosentti on 28 %.

Ansiotulona verotettavasta osingosta suoritetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen, kuten palkka- ja eläketulojen kanssa, sovellettavien kunnallis- ja kirkollisveroprosenttien sekä valtion progressiivisen verotusasteikon mukaisesti.

Osakkaan mahdollisuudet saada pääomatulona verotettavaa osinkoa voivat pienentyä, jos verotuksessa tehdään osakaskohtaisia säätöjä. Tietyin ehdoin, kuten yrityksen omistaman asunnon käyttö tai yritykseltä otettu laina, voi vähentää osakkaan kykyä nostaa pääomatulona verotettavaa osinkoa yrityksestä.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikka on osakeyhtiön keskeinen toimintaperiaate, jolla määritellään, kuinka yhtiön tuottamaa voittoa jaetaan osakkeenomistajille osinkoina.

Osinkopolitiikan strateginen merkitys

Osinkopolitiikalla on tärkeä rooli yhtiön taloudellisen vakauden ja osakkeenomistajien luottamuksen ylläpitämisessä. Se kuvastaa yrityksen kykyä tuottaa voittoa ja kertoo sijoittajille yhtiön pitkän aikavälin tavoitteista. Suunnitelmallinen osinkopolitiikka voi edesauttaa sijoittajasuhteiden vahvistumista ja yrityksen arvon kasvua.

Osinkopolitiikan muotoutuminen

Osinkopolitiikan muodostamisessa huomioidaan muun muassa yhtiön tulorakenne, investointitarpeet ja taloudellinen tilanne. Osinkopolitiikka määritellään usein suhteessa yhtiön jakokelpoiseen vapaaseen omaan pääomaan tai tulokseen ja voi vaihdella konservatiivisesta progressiiviseen. Yhtiöt voivat päättää esimerkiksi tasaisesti kasvavista osingoista tai vaihtoehtoisesti määrittää osingon suuruuden kulloinkin vallitsevan taloudellisen tilanteen mukaan. Yhtiön on aina huolehdittava siitä, että osingonjako on lainmukaista.

Palkkaa vai osinkoa?

Yrityksen omistajien tärkeimpiä taloudellisia päätöksiä on valinta palkan ja osingon välillä. Tämä valinta vaikuttaa sekä yrityksen että sen omistajien verotukseen. Olemme kirjoittaneet aiemmin tästä aiheesta tarkemmin täällä.

Milloin osinkoa kannattaa jakaa?

Osakeyhtiön osakkaan kannattaa harkita osingon jakamista, kun yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta. Nostettavan osingon määrä voi olla verotuksellisesti edullista säätää siten, että osinko jää pienemmän veroprosentin piiriin, ja ylimenevä osa tuloutetaan palkkana. Strateginen suunnittelu on avainasemassa, kun pyritään optimoimaan veroseuraamuksia.

Verotus

Palkkatulot ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja, mikä alentaa yhtiön verotettavaa tuloa ja sitä kautta myös yhtiön maksamaa yhteisöveroa. Sen sijaan osingot verotetaan eri tavalla, minkä vuoksi osingonjako voi olla kannattavaa, jos osakkaan voi saada tuloja pienemmällä veroprosentilla. Osinkojen verotus on progressiivista: alhaisemmat osingot verotetaan pienemmällä prosentilla, kun taas suuremmista osingoista maksetaan korkeampaa veroa.

Osakeyhtiön taloudellinen tulos

Osakeyhtiön taloudellista tulosta tarkastellaan vuosittain sen tilinpäätöksessä. Tulos osoittaa, kuinka paljon yhtiö on kyennyt tuottamaan voittoa tai tappiota tilikauden aikana.

Voitto tai tappio lasketaan kaavalla:

Tulot – Menot = Taloudellinen tulos

Yrityksen tulokseen vaikuttavat sekä liiketoiminnan tuotot että kulut. Tuotot käsittävät myynnistä syntyneet tulot, palveluiden tuotot ja mahdolliset muut liiketoiminnan tuotot. Kulut muodostuvat esimerkiksi henkilöstökuluista, tavaran hankinnasta, vuokrista, markkinoinnista ja muista toiminnan pyörittämiseen liittyvistä menoista.

Liiketoiminnan kuluja ovat:

  • Henkilöstökulut
  • Tavarat ja palvelut
  • Vuokrat
  • Markkinointi

Voitonjakokyky määräytyy tilinpäätöksen jälkeen maksettavan yhteisöveron jälkeen. Yhteisövero on nykyisin Suomessa kiinteästi 20 prosenttia yrityksen voitosta. Osinkojen jakaminen omistajille on yksi tapa käyttää yrityksen tuottamaa voittoa, mutta ne eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen tuloksesta. Osingonjaon ehdot ja määrä määritellään yhtiöjärjestyksessä ja päätetään yhtiökokouksessa.

Esimerkiksi Accountorin artikkeli tarjoaa tarkempaa tietoa osakeyhtiön osingonjaosta ja siihen liittyvästä verotuksesta, joka on oleellinen osa yrityksen taloudellisen tuloksen hyödyntämistä.

Osingonjako – vaikutus yrityksen talouteen

Osakeyhtiössä osingonjako on voitonjakoa omistajille. Se heijastuu yrityksen talouteen monin tavoin. Kun yhtiö jakaa osinkoja, sen likvidit varat vähenevät vastaavalla määrällä. Tämä voi vaikuttaa yrityksen kassavirtaan ja sen kykyyn kohdata lyhyen aikavälin taloudellisia velvoitteita.

Osinkopolitiikkaan vaikuttavat tekijät:

  • Nettovarallisuus: Yhtiön nettovarallisuuden tulee olla suurempi kuin osingonjaon jälkeen.
  • Tilikauden tulos: Positiivisen tuloksen katsotaan antavan mahdollisuuden osinkojen jakoon.
  • Investointitarpeet: Mahdolliset tulevat investoinnit voivat rajoittaa osingonjakoa.

Osinkojen jakaminen voi viestiä sijoittajille yrityksen taloudellisesta vakaudesta tai kasvustrategian muutoksista. Pitkällä tähtäimellä osingonmaksukykyyn vaikuttaa se, miten yhtiö tasapainottaa varojensa jakamisen omistajille ja investoinnit yrityksen kasvuun.

Tärkeitä huomioon otettavia aspekteja ovat:

  • Pääoman kustannus: Osingonjakoa arvioitaessa on otettava huomioon pääoman kustannukset ja yrityksen rahoitusrakenne.
  • Kasvu ja kehitys: Jos yritys rajoittaa osingonjakoaan, se voi sijoittaa vapautuneet varat kasvua ja kehitystä tukeviin kohteisiin.

Lisätietoa osingoista ja niiden vaikutuksesta yrityksen talouteen löytyy Vero.fi -sivustolta.

Osingonjako – riskit ja rajoitteet

Osakkeenomistajat odottavat usein osingonjakoa, mutta siihen liittyy sekä riskejä että rajoitteita. Yhtiön on huolellisesti harkittava taloudellista tilannettaan ennen osingon maksamista, sillä se voi vaikuttaa niin yhtiön likviditeettiin kuin kasvumahdollisuuksiinkin.

  • Likviditeettiriski: Osingonmaksu vähentää yhtiön vapaata pääomaa, joka voisi muuten olla käytettävissä esimerkiksi investointeihin tai odottamattomiin menoihin.
  • Jatkuvuuden paine: Säännöllisesti osinkoa maksavat yhtiöt saattavat kohdata odotuksen jatkaa maksuja samalla tasolla, vaikka tulos heikkenisi.

Yhtiöjärjestyksessä tai laeissa voi olla määräyksiä, jotka asettavat rajat osingonjaolle. Lisäksi vähemmistöosakkeenomistajilla on tietyissä tilanteissa oikeus vaatia osingonjakoa. He voivat pyytää, että yhtiökokous jakaa tietyn suuruisen osuuden tilikauden voitosta osinkoina.

Osingonjakopolitiikkaa määrittäessä yhtiön on otettava huomioon myös verotukselliset seikat. Veroprosentti voi vaihdella riippuen siitä, miten paljon osinkoja henkilö vastaanottaa vuoden aikana.

Summa summarum, osingonjaossa on sekä taloudellisia että lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka asettavat osingonjaolle monenlaisia riskejä ja rajoituksia. Yritysten tulee siis olla tarkkoina siinä, miten ja milloin osinkoa jaetaan.

Osingonjako – Usein kysytyt kysymykset

Tämä osio kattaa keskeiset kysymykset, jotka liittyvät osingonjakoon osakeyhtiöissä. Lukija saa selkeän kuvan siitä, miten osingot määritellään, verotetaan, ja miten osingon nostoprosessi toimii.

Miten osingon suuruus määritellään yrityksessä?

Osingon suuruus määräytyy yhtiön tekemän tilinpäätöksen ja jakokelpoisten varojen määrän perusteella. Osingon enimmäismäärä ei saa ylittää tilikauden voittoa ja vapaita omia pääomia.

Kuinka osingon verotus toimii osakeyhtiössä?

Osingon verotus riippuu siitä, onko kysymyksessä listaamaton vai pörssiyhtiö. Listaamattomassa yhtiössä osinko verotetaan joko pääomatulo- tai ansiotulona osingon verotus.

Mikä on prosessi osinkojen nostamiselle omasta yrityksestä?

Osinkojen nostamiseen liittyy yhtiökokouksen päätös, joka perustuu hallituksen esitykseen voitonjaosta. Osingonmaksusta sovitaan yleensä yhtiökokouksen yhteydessä, ja osingon maksupäivämäärä määritellään kokouksessa osingonjaon prosessi.

Millaisen summan osakeyhtiö voi jakaa osinkoina tilikaudessa?

Osakeyhtiön mahdollisuus jakaa osinkoja riippuu yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja vapaista oman pääoman eristä. Taloudelliset muutokset, jotka tapahtuvat tilinpäätöksen jälkeen, on otettava huomioon osingon maksaminen.

Kenen toimesta osingonjaosta päätetään osakeyhtiössä?

Osingonjaosta päättää yhtiökokous, johon osakkeenomistajat voivat osallistua ja äänestää. Kokouksen päätös perustuu yleensä hallituksen esitykseen voitonjakopäätös.

Mihin ajankohtaan mennessä osakkeet tulee omistaa, jotta on oikeutettu osinkoon?

Osingonsaajaksi oikeutettujen osakkeenomistajien tulee omistaa yhtiön osakkeet yhtiökokousta edeltävänä päivänä. Tätä päivämäärää kutsutaan osinko-oikeuden täsmäytyspäiväksi.