Nollatuntisopimus, nollasopimus, ekstraaja tai töihin kutsuminen tarvittaessa tarkoittaa työsopimusta, jossa työntekijälle ei taata tiettyä vähimmäistuntimäärää, eikä työnantaja ole myöskään velvollinen tarjoamaan tiettyä määrää työtunteja. Tämä tekee nollatuntisopimuksista joustavia myös työntekijän näkökulmasta, mutta samalla ne voivat aiheuttaa epävarmuutta sekä työntekijälle että työnantajalle. Vaihtelevaa työaikaa koskeva lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2022 elokuussa. Työnantajalla on nykyisin aiempaa korostuneempi velvollisuus tarkastella sitä, vastaako työsopimuksessa sovittu työaika työvoiman todellista tarvetta. Käsittelemme tässä artikkelissa vaihtelevan työajan työsopimuksia yleisellä tasolla ja mitä tulee ottaa huomioon niitä solmittaessa. Olemme aiemmin kirjoittaneet artikkelin siitä, millainen on hyvä työsopimus. Samat säännöt ja periaatteet koskevat myös 0-tuntisopimusta.

Mitä nollatuntisopimuksella tarkoitetaan?

Työsopimuslakiin sisältyy säännökset vaihtelevasta työajasta. Työsopimuslaissa ei käytetä nimitystä nollasopimus tai nollatuntisopimus. Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan työsopimuslaissa työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä erikseen kutsuttaessa. Nollasopimuksessa työn määrä voi olla ilmaistu esimerkiksi 0-37,5 h/vko tai esimerkiksi vaikka kysynnän mukaan. Nollasopimuksessa on kyse vaihtelevan työajan työsopimuksesta, jossa vähimmäismäärä voi olla myös nolla tuntia. Työsopimuksessa ei tällöin ilmaista täsmällistä työaikaa, esimerkiksi 20 h/vko. Myös nollatuntisopimus voidaan solmia toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaiseksi. Nollasopimuksessa on kyse osa-aikaisesta työsopimuksesta.

Myös työaikalakiin sisältyy säännöksiä vaihtelevaa työaikaa koskien. Työaikalaissa säädetään muun muassa siitä, että jos työntekijän työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika vaihtelee työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla, työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain, jos työntekijä antaa siihen kutakin kertaa varten suostumuksensa. Suostumuksen saa antaa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

On huomioitava, että nollatuntisopimuksella ei tarkoiteta keskimääräistä työaikaa tai liukuvaa työaikaa tai osa-aikaista työtä, jossa työksi on sovittu esimerkiksi 20 h/vko. Myöskään suoritus- ja provisioperusteisella työllä, jossa työntekijä saa itse päättää työajan pituudesta, ei tarkoiteta nollasopimusta.

Mitä työnantajan tulee huomioida nollasopimuksia tehtäessä?

Nollatuntisopimus on mahdollista solmia sekä työnantajan että työntekijän aloitteesta. Työnantajan on aina tarkasteltava aitoa työvoiman tarvetta. Nollasopimuksia saa solmia vain tilanteessa, jossa työvoiman tarve toisinaan myös aidosti on nolla tuntia. Laki ei kuitenkaan aseta rajoitteita sille, milloin työsopimuksessa voidaan sopia vaihtelevasta työajasta työntekijän aloitteesta. Nollasopimukset ovakin yleisiä esimerkiksi opiskelijoiden tai muiden sivutoimista työtä etsivien kohdalla, jotka eivät voi tai halua sitoutua säännöllisesti tiettyyn työmäärään.

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoiman tarve on kiinteä. Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Kuten edellä on kerrottu, työvoiman tulee siten aidosti vaihdella. Työnantajan on huomioitava tämä jo nollatuntisopimusta solmittaessa. Jos työnantaja esimerkiksi tietää, että työvoiman tarve on säännöllisesti 10 h/vko, tulisi työsopimus solmia vastaamaan tätä, eikä käyttää nollatuntisopimusta. Tärkeää on lisäksi huomioida työehtosopimukset, joissa vaihtelevasta työajasta on voitu määrätä laista poikkeavalla tavalla.

Vaihteleva työaika tulee huomioida työvuorosuunnittelussa. Ensinnäkin työsopimuksessa sovitun vähimmäismäärän ylitys edellyttää työntekijän suostumusta. Lisäksi työntekijän suostumus vaaditaan tilanteessa, jossa työvuoro sijoittuisi työsuhteen keskeisissä ehdoissa mainittujen viikonpäivien ja kellonaikojen ulkopuolelle. Selvityksessä työsuhteen keskeisistä ehdoista on mainittava erikseen ne viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaisesti peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, eikä työntekijällä katsota olevan oikeutta palkkaan tai korvaukseen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella, on työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta.

Nollatuntisopimus ja työnantajan tarkasteluvelvollisuus

Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta, tulee työnantajan vähintään 12 kuukauden välein tarkastella työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista. Työntekijällä on oikeus pyytää kirjallinen selvitys työnantajan tekemästä tarkastelusta ja sen lopputuloksesta eli mihin johtopäätöksiin työmäärien tarkastelussa on tultu. Jos työntekijälle ei anneta selvitystä, voi työntekijä kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Työsuojeluviranomainen voi sakon uhalla määrätä työnantajan antamaan selvityksen.

Työnantajan tulee huomioida myös se, että jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.

Voimassa oleviin työsopimuksiin on tehtävä tarkastelu ensimmäisen kerran 1.8.2023 mennessä.

Nollatuntisopimuksen irtisanominen

Työsopimuslaissa on erityissäännös koskien vaihtelevaa työaikaa koskevan työsopimuksen irtisanomisajan palkasta. Irtisanotun tai irtisanoutuvan työntekijän työmääriä tulee tarkastella taannehtivasti siten, että tarkastellaan työntekijän viimeisestä työvuorosta 12 viikkoa taaksepäin ja katsotaan työntekijän keskimääräisen työn määrä tältä ajalta. Työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Ansionmenetystä ei kuitenkaan tarvitse korvata, jos työsuhde on kestänyt ennen irtisanomista alle kuukauden tai jos ansionmenetys johtuu työntekijästä eli esimerkiksi jos työnantaja on tarjonnut työtä, johon työntekijää ei ole suostunut. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

BOWA:n juristit apuna työoikeudellisissa kysymyksissä

Työoikeuteen erikoistuneet juristimme avustavat työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Olemme avustaneet sekä työnantajia että työntekijöitäkin niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tutustu kattaviin työoikeudellisiin palveluihimme täältä.