Osinkoa vai palkkaa?

Osakeyhtiön osakkaan palkanmaksussa on kaksi keskeistä ajatusmallia, jotka tulee ottaa huomion, kun mietitään, nostetaanko yhtiöstä osinkoa vai palkkaa ja kuinka paljon. Kun suunnitellaan verotusta, erityisesti yhden tai muutaman osakkaan yhtiöissä on mietittävä sekä yhtiön, että osakkaan verotusta.

Yhtiön verorasitetta ajatellen on kannattavampaa, että osakas nostaa palkkaa, sillä yhtiön maksama palkka on yhtiölle tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Osinko taas maksetaan yhtiön vuosittaisen tuloksen perusteella, jolloin yhtiö on jo maksanut veroa kyseisestä määrästä. Yhtiön tuloveroprosentti on 20%. Koska osakkaan nostama palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, yhtiö ei maksa tuloveroa siitä määrästä, jonka osakas nostaa itselleen palkkana.

Puhtaasti osakkaan verotuksen optimointia mietittäessä pääsäännön mukaan osakkaan kannattaa nostaa palkkaa noin 26-27 % tuloveroprosenttiin saakka, ja loppuosa yhtiön voitosta osinkoina. Tämä tarkoittaa noin 30 000–40 000 euron bruttopalkkaa per osakas.  Asuinkunta ja erilaiset vähennykset vaikuttavat osakkaan veroprosenttiin. Näin ollen tarkkaa euromäärää, joka osakkaan kannattaa palkkana nostaa, on mahdoton määritellä.

Pohdittaessa missä suhteessa osakkaan kannattaa nostaa palkkaa tai osinkoa osakkeenomistaja tarkastelee sekä omaa henkilökohtaista että hänen omistuksessaan olevan yhtiön verorasitusta. Erityisesti muutaman osakkaan yhtiöissä verorasite tuleekin arvioida osakkaan ja yhtiön tuloista maksettujen verojen yhteismäärän perusteella. Tällöin on tarkistettava palkasta ja ansiotulo-osingosta maksettujen verojen kokonaismäärää. Yleensä, jos osakas tarvitsee kaikki yhtiön tulot vuosittain henkilökohtaista taloutta varten, kannattaa nostaa kaikki palkkana, jolloin yhtiölle ei synny voittoa eikä yhtiö maksa voitosta tuloveroa.

Verotuksen optimoiminen on siis monivivahteinen asia, jossa monet eri muuttujat vaikuttavat lopputulokseen. Yksittäistä euromääräistä ohjetta, joka koskisi kaikkia, ei ole olemassa, vaan jokainen vero-optimointi on tehtävä yksittäistapauksena. Verosuunnittelulla voidaan vaikuttaa vahvasti yrityksen osingonmaksukykyyn ja näin osakkaalle maksettavaan osingon määrään. Kannattaa siis panostaa yrityksen verosuunnitteluun niin strategisella, taktisella kuin operatiivisella tasolla.

Yrittäjä, älä stressaa verorasitetta, kysy apua verotukseen erikoistuneelta juristilta. Varaa maksuton alkukartoitus ja kerromme sinulle, miten voit säästää veroissa!

Listaamattoman yhtiön osingonmaksu

Osakeyhtiön varojenjako tapahtuu aina vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Kun yhtiön tilikausi on päättynyt ja tilinpäätös laadittu, yhtiökokous päättää varojen jakamisesta eli osakkaille maksettavan osingon määrästä. Yhtiökokous päättää (yleensä hallituksen esityksen perusteella) osingon suuruudesta ja maksun ajankohdasta. Osingot voidaan maksaa yhdessä tai useammassa erässä.

Listaamattomasta yhtiöstä maksettua osinkoa verotetaan Suomessa pääomatulona. Pääomatuloveroprosentti on 30 tai 34% riippuen pääomatulojen vuosittaisesta määrästä. Listaamattomien osakkeiden osalta tuloverolakiin on säädetty poikkeus, jonka nojalla listaamattomasta osakeyhtiöstä saa nostaa niin sanottua ”halpaa osinkoa” vuosittain 8 prosenttiyksikköä osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämä ns. halpa osinko on vuosittain yhtiön omistuksesta maksettava 8% tuotto-osuus. Ajatus pohjautuu siis siihen, että osakas saa 8% vuotuista tuottoa omistuksensa arvolle, minkä johdosta 8 % lasketaan siis osakkeen matemaattisesta arvosta. Tästä ns. halvasta osingosta jopa 75% on verovapaata, jos osingon määrä on alle 150 000 euroa. Loput 25 % osingosta verotetaan pääomatulona. 150 000 ylittävin osin osinko on 85% pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

Yhtiön matemaattinen arvo on käytännössä sen nettovarallisuus. Osinkoverotuksen perusteena on siten tosiasiassa yhtiön nettovarallisuus. Yhtiön nettovarallisuus eli osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan aina edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan. Yhtiön nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yhtiön varoista (taseen vastaavaa puolen loppusumma) – yhtiön velat (vieras pääoma yhteensä) = nettovarallisuus. Useissa tapauksissa yhtiön nettovarallisuus on yhtä kuin yhtiön oma pääoma yhteensä. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan käytössä oleva yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo sekä mahdolliset osakaslainat. 

Esimerkki matalasti verotettavan osingon määräytymisestä

© BOWA Legal 2023

Osakkeen matemaattisen arvon määräytyminen

Osakeyhtiön osakkaalle maksetaan osinkoa osakeomistuksen perusteella. Osinkoa maksetaan aina per osake eli osakeyhtiön yksittäisen osakkaan saaman osingon määrä riippuu siitä, kuinka monta osaketta osakas omistaa. Osingon verotus riippuu kunkin osakkaan osakeomistuksen arvosta sekä osakkaan omista vuosittaisista tuloista. Vastausta siihen, kuinka paljon osingoista maksetaan veroa, ei siten ole mahdollista antaa siten, että se koskisi kaikkia tilanteita. Osingoista maksettavan veron määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta, osakkeiden määrästä sekä osakeyhtiön osakkaan mahdollisista muista ansio- ja pääomatuloista.

Yksittäisen osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Osingonjakohetkellä matemaattista arvoa laskettaessa otetaan huomioon yhtiön kaikki muut ulkona olevat osakkeet niiden lajista riippumatta. Mukaan luetaan siis myös myös sellaiset osakkeet, joille ei jaeta osinkoa. Yhtiön lunastamat tai muutoin hankkimat omat osakkeet eivät ole ulkona olevia osakkeita eikä niitä siten oteta laskelmassa huomioon.

Osakkaan osinkoverotus lasketaan osakkaan osakeomistuksen yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Laskennassa käytetään osingonjaon päätöshetkellä omistettua osakemäärää. Osingon saamisen edellytyksenä on, että osakkeet ovat omistuksessa sinä päivänä, jolloin yhtiökokous päättää osingon jakamisesta.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edellisen verovuoden vahvistetun tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella. Siten esimerkiksi yhtiön osakkeelle verovuonna 2023 maksettu osinko perustuu verovuoden 2022 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan laskettuun matemaattiseen arvoon.

Osakkaalle maksettavan osingon verotus

Osinkoa verotetaan pääoma- ja ansiotuloina seuraavien rajojen mukaisesti: 

  • 8 % tuottoarvon mukainen osinko on 150 000 € saakka 75 %:sesti verovapaata tuloa ja 25 %:sesti pääomatuloa.
  • Jos 8 % tuottoarvon ylittävä osinko on määrältään yli 150 000 €, on ylimenevä osa 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.
  • Jos osinkoa maksetaan enemmän kuin 8 % osakeomistuksen matemaattisesta arvosta, on ylimenevä osasta 75 % ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Ansiotuloveroprosenttiin vaikuttaa osakkaan osingon maksuvuonna saamat muut ansiotulot.
  • Pääomatuloveroprosentti on 30 tai 34 % riippuen muista pääomatuloista (mm. osingot, vuokratulot, myyntivoitot). Jos vuoden pääomatuloista verotetaan 30 000 euroon saakka 30 %:n vero ja ylimenevästä osasta 34 %.

Esimerkki osingon verotuksesta

Ennakonpidätys osingosta

Verohallinnon ohjeen mukaan osinkoa jakavan yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jaetusta osingosta. Ennakonpidätys on ilmoitettava Verohallinnolle kun osinko on nostettavissa. Ilmoitus on tehtävä ja verot on tilitettävä yhdessä erässä riippumatta siitä kuinka monessa erässä osingot nostetaan.

Jos osingon saajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, osingoista toimitetaan ennakonpidätystä 7,5 prosenttia 150 000 euroon saakka ja 28 prosenttia siitä osasta, joka ylittää 150 000 euroa. Yrityksellä, joka maksaa osinkoa on velvollisuus seurata, ylittääkö osingon määrä 150 000 osingonsaajaa kohden.

Ennakonpidätys on toimitettava verottajalle riippumatta tulon lajista. Eli merkitystä ei ole sillä onko osinko saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätys on toimitettava edellä kerrotulla tavalla myös riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa.

Lue myös muut artikkelimme

Kirjoitamme laadukkaita artikkeleita erityisesti yrittäjille liittyvistä aiheista sekä verotuksesta. Olemme viime aikoina kirjoittaneet esimerkiksi työnantajan oikeudesta työntekijän sähköpostiin, työnantajan varoituskäytännöstä ja kilpailu-, rekryitointi- ja houkuttelukiellosta. Julkaisemme artikkeleita myös yrittäjien kannalta keskeisimmistä lakimuutoksista, joten seuraa meitä sosiaalisessa mediassa pysyäksesi ajan tasalla tärkeistä lakiuudistuksista.