Johtajasopimus turvaa toimitusjohtajan ja muun ylimmän tason johdon oikeuksia. Osakeyhtiön toimitusjohtajan asemaa ei ole säännelty Suomen työlainsäädännössä, mutta korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä toimitusjohtajaa on pidetty yhtiön toimielimenä. Näin ollen osakeyhtiön toimitusjohtajaan ei sovelleta työsopimuslain säännöksiä, vaan toimitusjohtajan oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiötä kohtaan sääntelee erikseen laadittava johtajasopimus. Toimitusjohtajan ja muiden ylimmän tason johtajien kannattaakin oikeutensa turvaamiseksi tehdä aina kirjallinen johtajasopimus.

Kannattaako tehdä johtajasopimus?

Johtajasopimus tulisi tehdä aina, kun yhtiöön palkataan toimitusjohtaja. Johtajasopimus on syytä tehdä kirjallisesti ja siinä on sovittava ainakin seuraavista asioista:

  • Johtajasopimuksen tyyppi
  • Johtajan oikeudet ja velvollisuudet
  • Työaika
  • Kilpailukielto
  • Irtisanominen ja erokorvaus
  • Lomat ja lomakorvaukset

Johtajasopimuksia on kahdenlaisia:

Toimitusjohtajasopimus, joka sääntelee toimitusjohtajan asemaa, ja työsuhteisia johtajasopimus, joka sääntelee johtavassa asemassa toimivan henkilön työsuhdetta.

Toimitusjohtajasopimus määrittelee tarkasti toimitusjohtajan oikeudet ja velvollisuudet, koska toimitusjohtaja on osakeyhtiölain nojalla toimielin, ei työntekijä.

Työsuhteinen johtajasopimus taas sääntelee johtaja-asemassa olevan ylemmän toimihenkilön asemaa (johtoryhmän jäsen, talousjohtaja, hallintojohtaja jne.). Tällaiseen johtajaan ei sovelleta työaikalakia. Nämä johtajat eivät myöskään ole työehtosopimusten piirissä.

Kaksi erilaista johtajasopimusta

Jos olet toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, tai liiketoimintayksikön / liiketoiminnan osa-alueen johtaja, johtajasopimus kannattaa ehdottomasti tehdä. Johtajasopimus sekä suojaa johtoasemassa toimivaa henkilöä että sääntelee tarkemmin tämän oikeuksia. Toimitusjohtaja on pakottavan lainsäädännön suojan kannalta heikommassa asemassa verrattuna esimerkiksi yrityksen muihin esihenkilöihin, sillä heidän oikeuksiaan sääntelee työsopimuslaki.

Esimerkiksi pienen tai keskisuuren yhtiön toimitusjohtajaksi ryhtyvää henkilöä ei suojaa minkäänlaiset työsopimuslain säännökset työajasta irtisanomisaikaan. Tämä voi aiheuttaa hänen työehtojensa kannalta suurta epävarmuutta, ellei hänen kanssaan tehdä johtajasopimusta työn ehtojen tarkentamiseksi.

Jos olet muu ylempi johtaja, saatat tarvita johtajasopimusta työn luonteesi perusteella. Mitä enemmän sinulla on vastuuta, alaisia ja riskinalttiita päätöksiä, sen enemmän tarvitset johtajasopimusta turvaamaan taustasi.

Johtajasopimus lyhyesti

Johtajasopimus ja työaika

Toimitusjohtajaan ja hänen suoriin alaisiinsa (ylempiin toimihenkilöihin) ei lähtökohtaisesti sovelleta työaikalakia, mikä tarkoittaa, että johtajasopimuksen merkitys on todella tärkeä työajan sopimisen kannalta.

Johtajasopimus ja kilpailukielto

Kilpailukieltoja koskeva lakimuutos tuli voimaan vuoden 2022 alussa, minkä nojalla työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukielloista on maksettava korvausta työntekijälle, ellei työnantaja irtisano kilpailukieltoa laissa säädetyn irtisanomisajan mukaisesti.

Lakimuutoksen nojalla työsuhteen päättymisen jälkeen kuusi kuukautta voimassa olevassa kilpailukieltosopimuksessa työntekijälle on maksettava 40 % palkasta korvauksena, ja yli kuuden kuukauden sopimuksessa 60 % palkasta (kilpailukiellon maksimipituutena kuitenkin 1 vuosi). Sopimukseen voidaan myös ottaa vahingonkorvauksen sijasta sopimussakko, joka saa enimmäismäärältään olla yhteensä työntekijän viimeisimmän kuuden kuukauden palkka.

Johtoasemassa olevan henkilön osalta kilpailukieltosopimuksen kestolla ei ole ylärajaa eikä sopimussakolla ole enimmäismäärää. Kilpailukielto korvataan johtajille pääsääntöisesti maksettavilla erorahoilla, mutta kohtuullisuus rajoittaa näistä ehdoista sopimista tehokkaasti.

Johtajasopimuksen irtisanominen

Sillä osakeyhtiön toimitusjohtajaan ei sovelleta työsopimuslakia, ei yrityksen tarvitse perustella irtisanomista työsopimuslain säännösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että johtajasopimuksessa voidaan vapaasti sopia esimerkiksi irtisanomisajan pituudesta.

Alempien johtajien irtisanominen on oikeuskäytännön perusteella harmaalla alueella, mutta irtisanomisesta kannattaa sopia johtajasopimuksessa mitä enemmän vastuuta johtajalla on.

Irtisanomiskorvauksesta on syytä sopia johtajasopimuksessa

Irtisanomisen hetkellä maksettava korvaus eli erokorvaus on johtajasopimuksessa eräänlainen turvaverkko. Toimitusjohtajalla on vähintäänkin symbolinen rooli yrityksen edustajana, jolloin yrityksen kriisi- tai skandaalitilanteissa häneen kohdistuu usein painetta viimesijaisena vastuunkantajana erota tehtävästään. Tämän johdosta hänellä on usein erokorvaus, joka on usein monen kuukauden palkan suuruinen (esimerkiksi 6-12 kk palkkaa vastaava määrä ennen irtisanomista).

Erokorvaus ei ole yhtä yleinen alemman tason johtajilla, mutta jos toimenkuvaan kuuluu paljon riskejä ja vastuuta, niitä kannattaa kompensoida neuvottelemalla erokorvaus. Kyseessä on melko yleisesti käytetty mekanismi johtajasopimuksissa yhtiön hallitusten jäsenten tai liiketoimintayksiköiden johtajien kohdalla.

Erokorvaus on myös yhtiölle hinta vastuuvapaudesta, sillä huolellisesti laaditussa johtajasopimuksessa erorahan maksamisen ehtona on se, että johtaja vakuuttaa kirjallisesti luopuvansa vaatimuksista yhtiötä kohtaan.

Johtajasopimus ja loma

Työneuvosto on toisinaan päätöksissään tulkinnut, että vuosilomalaki ei sovellu toimitusjohtajaan – Näin ollen on tärkeää sopia johtajasopimuksessa vuosiloman pituudesta ja loman pitämisestä sekä mahdollisen lomarahan maksamisesta.

Lain mukaan vuosiloma on 30 arkipäivää, josta 24 sijoittuu kesälomakaudelle ja 6 talvilomakaudelle. Vuosilomalain ulkopuolelle jäämisen etu on se, että toimitusjohtaja tai johtoasemassa oleva voi neuvotella itselleen tätä minimiä paremmat ehdot pakollisen lainsäädännön puuttuessa.

Johtajasopimus kannattaa tehdä ylimmille johtajille, ts. toimitusjohtajalle tai ison yksikön tai liiketaloudellisen kokonaisuuden johtajalle, sillä heillä ei ole työsopimuslain mukaista suojaa

Muutoin pelkkä esihenkilöasema ei aiheuta poikkeusta työsopimuslaista – esimerkiksi tietyn tiimin tai projektin johtaja on silti palkallinen työntekijä.

Työsopimus on lainsäädännössä vahvasti säännelty sopimus, jolla täsmennetään työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Johtajasopimus taas on yhtiön ylimmälle johtohenkilölle tehty vapaamuotoisempi sopimus, joka turvaa tämän toimijan (esimerkiksi toimitusjohtajan) asemaa, sillä esimerkiksi työsopimuslain säännökset eivät koske toimitusjohtajaa. Tavalliset esihenkilöt tai muut johtajat eivät ole tämän vapaavaltaisuuden piirissä.

Vaikka osakeyhtiön toimitusjohtaja on yhtiön toimielin, hänet rinnastetaan harvoissa poikkeuksissa yhtiön työntekijöihin. Yksi näistä poikkeuksista on työntekijän eläkelaki.

Johtajasopimuksessa voidaan sopia lakisääteisen eläkkeen lisäksi lisäeläkkeistä, joilla joko alennetaan eläkeikää tai korotetaan eläkkeen määrää. Näistä kannattaa sopia huolellisesti juristin yhteistyöllä, sillä työnantaja voi halutessaan peruuttaa lisäeläkkeen, jos johtajasopimus ei ole tehty johtajan kannalta tarkasti.

Koska osakeyhtiön toimitusjohtaja on yhtiön toimielin eikä työntekijä, hallitus voi milloin tahansa erottaa toimitusjohtajan välittömästi ilman mitään perustetta. Tämän takia on olennaista sopia johtajasopimuksessa irtisanomisajasta ja/tai erokorvauksesta, joka kompensoi asemaan sisältyviä riskejä.

Osakeyhtiön toimitusjohtajalla ei ole lakisääteisiä oikeuksia, sillä hän on yhtiön toimielin. Näin ollen häneen ei sovelleta työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä, joten kaikki toimitusjohtajan oikeudet perustuvat johtajasopimukseen.

Toimitusjohtajan aseman turvaamiseksi kannattaakin laatia toimitusjohtajasopimus.