Sovittelu

Sovittelun kautta asiassa voidaan saavuttaa lopputulos, joka miellyttää molempia osapuolia. Sovinnossa ei pyritä todistamaan toisen osapuolen väitteitä vääräksi, vaan etsitään kompromissia. Sovittelu voi tapahtua osapuolten välillä itsenäisesti, sovittelijan johdolla tuomioistuinsovittelussa tai esimerkiksi Asianajajaliiton sovittelussa. Tärkeintä sovittelussa on molempien osapuolten halukkuus sovitella asia.

Riidanratkaisuun erikoistunut juristimme avustavat asiakkaita myös riita-asioiden sovitteluissa. Kokenut ja ammattitaitoinen riitajuristi tunnistaa tilanteet, milloin kannattaa sovitella ja milloin ei.

Mitä on sovittelu?

Riita-asioiden sovittelu kuuluu niin kutsuttuihin vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenetelmiin ja on joustavampi vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelussa riita-asia pyritään ratkaisemaan osapuolten välisillä keskusteluilla. Sovittelu on aina vapaaehtoista riidan osapuolille.

Miksi sovitella?

Sovittelu on yleensä oikeudenkäyntiä nopeampi, edullisempi ja ketterämpi tapa saada asia ratkaistua. Sovittelussa on mahdollista keskustella toisen osapuolen kanssa vapaasti, toisin kuin oikeudenkäynnissä. Osapuolet saavat näin itse päättää mahdollisen sovinnon sisällöstä.

Onko sovitteluun pakko osallistua?

Sovittelu on aina vapaaehtoista, eikä osapuolta voida velvoittaa osallistumaan siihen. Sovitteluun tarvitaan siten aina kaikkien riidan osapuolten suostumus. Osapuolella on oikeus missä tahansa tahansa vaiheessa lopettaa sovittelu.

Mitä asioita voidaan sovitella?

Lähtökohtaisesti kaikkia niitä asioita, joita voidaan käsitellä tuomioistuimessa, voidaan myös sovitella. Sovitteluun sopii siten esimerkiksi työsuhderiidat, naapuririidat, autokauppariidat, huoneenvuokrariidat ja osakasriidat. On huomioitava, että esimerkiksi lasta ja isyyttä koskevissa asioissa sovitteluun liittyy erityissääntöjä.

Sovittelussa voidaan myös sopia sovittavista asioista paljon vapaamuotoisemmin kuin oikeudenkäynnissä – sovittelussa voi esimerkiksi sopia anteeksipyynnöstä tai käyttäytymislupauksesta.

Saako sovittelusta tuomion?

Sovittelusta ei saa tuomiota, kuten oikeudenkäynnistä. Sovittelussa aikaan saatu sovinto kirjataan sovintosopimukseen. Tuomioistuin voi vahvistaa sovinnon, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Tuomioistuinsovittelu – Mitä voidaan sovitella?

Riita-asia voidaan ratkaista oikeudenkäyntimenettelyn sijaan tuomioistuinsovittelussa. Asian tulee soveltua soviteltavaksi ja sen oltava tarkoituksenmukaista osapuolten kannalta. Sovittelun mahdollisuuteen vaikuttaa muun muassa se, kuinka kärjistynyt riita on ja millaisia vaatimuksia osapuolet ovat esittäneet. Riita-asioiden sovittelu edellyttää aina kaikkien osapuolten suostumusta. Sovittelijana toimii tuomari, joka on suorittanut tuomioistuimen sovittelukoulutuksen.

Tuomioistuinsovittelun tavoitteena on löytää sovinnollinen ratkaisu, joka vahvistetaan sovintosopimuksella. Myös lapsen elatukseen, huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita voidaan sovitella tuomioistuimessa, mutta lasta koskevissa asioissa on mukana erillinen asiantuntija-avustaja.

Miten tuomioistuinsovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Sovinnossa on mahdollista päästä lopputulokseen, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Oikeudenkäynti puolestaan päättyy tuomarin antamaan ratkaisuun, jossa riskinä on ainakin toisen osapuolen ja joskus molempien tyytymättömyys. Sovittelu perustuu luottamukselliseen neuvotteluun; jos riita-asia joudutaan ratkaisemaan tuloksettoman sovitteluyrityksen jälkeen oikeudenkäynnissä, osapuolet eivät saa käyttää toisiaan vastaan sovittelun aikana käytyjä keskusteluja. Myös sovintoneuvottelusta syntyneet kustannukset jäävät yleensä kummankin osapuolen itse maksettaviksi.

Riita-asioiden sovittelu tuomioistuinsovitteluna on yleensä mahdollista järjestää huomattavasti nopeammalla aikataululla kuin oikeudenkäynti, joka on usein molempien osapuolten etu. Menettely on joustavampi ja usein myös halvempi vaihtoehto. Sovittelussa myös osapuolilla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa ratkaisun lopputulokseen, ja osapuolten välille syntyy keskusteluyhteys.

Varsinkin pitkäkestoisessa yhteistyösuhteessa syntynyt riita voi olla kannattavampaa sovitella, joka voi mahdollistaa arvokkaan yhteistyön jatkumisen tulevaisuudessakin. Oikeudenkäynnin lopputuloksena välit helposti tulehtuvat. Vain harvoin sovittelun lopputuloksena on riita-asian käsittelyn jatkaminen oikeudenkäynnissä. Tuomioistuinsovittelu on siis varsin tehokas menettelytapa.

Tuomioistuinsovittelua ei kannata sekoittaa sovinnon mahdollisuuteen oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäymiskaaren mukaan riita-asian valmistelussa ennen pääkäsittelyä on selvitettävä, onko sovinnolle edellytyksiä. Varsinainen tuomioistuinsovittelu on kuitenkin oma prosessinsa.

Sovittelu tuomioistuimen ulkopuolella

Riitaantuneet osapuolet voivat neuvotella sovinnosta myös tuomioistuinsovittelun ulkopuolella. Tällöin sovittelu tapahtuu täysin osapuolten omin järjestelyin, tai esimerkiksi Asianajajaliiton kautta. Myös tällaisessa sovittelussa syntynyt sovintosopimus voidaan viedä tuomioistuimen vahvistettavaksi. Sitä tulee hakea kirjallisesti käräjäoikeudesta ja vahvistamisen jälkeen sovinto on täytäntöönpanokelpoinen. Vahvistettu sovintosopimus kelpaa siten ulosottoperusteeksi.

Asianajajaliiton sovittelu

Asianajajaliitonsovittelu on tuomioistuinsovittelun tavoin vapaaehtoista, puolueetonta ja tulee usein osapuolille halvemmaksi kuin oikeudenkäynti tuomioistuimessa. Asianajajaliiton sovittelussa sovittelijana toimii asianajaja, joka on käynyt sovittelukoulutuksen. Osapuolet voivat halutessaan käyttää omia avustajia sovittelussa. Sovittelija johtaa neuvottelua ja ohjaa keskustelua, mutta ei päätä sovinnosta tai muistakaan asiaa liittyvistä seikoista. Sovittelijaa sitoo salassapitovelvollisuus, joten kaikki neuvotteluissa käydyt keskustelut jäävät osapuolten välisiksi.

Sovittelijan palkkio jaetaan tavanomaisesti puoliksi osapuolten välillä ja kumpikin vastaa luonnollisesti itse mahdollisista omien avustajien kuluista. Asianajoliiton sovittelun saa usein järjestettyä hyvinkin nopealla aikataululla. Tavoitteena on saavuttaa sovinto yhden päivän neuvotteluiden tuloksena. Asianajajasovitteluun voidaan valita tiettyyn oikeudenalaan erikoistunut sovittelija, jolla on usein paljon kokemusta kyseiseen oikeudenalaan liittyvistä riita-asioista. Tämä voi myös osaltaan edesauttaa sovinnon syntymistä.

Osakkaamme Paula Bock on suorittanut Suomen Asianajoliiton sovittelukoulutuksen.

Mitä jos sovintoa ei saada aikaan?

Riita-asian sovittelu voidaan päättää aina, jos osapuoli ei enää halua jatkaa sitä. Myös sovittelija voi lopettaa sovittelun, jos hän huomaa, ettei sovinnolle ole edellytyksiä. Jos sovittelun tuloksena ei synny sovintoa, voidaan asian tuomioistuinkäsittelyä jatkaa tai jättää haastehakemus käräjäoikeudelle, jos asiaa on soviteltu ennen haastehakemuksen jättämistä.

Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toiminut tuomari ei voi käsitellä asiaa koskevaa haastehakemusta oikeudenmukaisuuden perusteella, koska hän on saanut tietää sovittelun aikana tietoa osapuolista, mitä ei välttämättä kerrottaisi tavallisessa oikeudenkäynnissä. Jos asian käsittely tuomioistuimessa jatkuu normaalina oikeudenkäyntinä tai se laitetaan vireille sovittelun jälkeen, eivät osapuolet saa vedota sovittelussa esitettyihin asioihin.