Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijan palvelukseen tai aloittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päätyttyä. Sopimusvapaus on kuitenkin rajattu. Työsopimuslain 3 luvun 5 § määrää, milloin kilpailukiellosta voi sopia, kuinka pitkä se saa olla ja mitä se maksaa työnantajalle. Säännökset ovat pakottavia, joten niistä ei voi sopia työntekijän vahingoksi.
Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin kilpailukieltosopimus on pätevä, mitä siitä on maksettava ja mitä sopimukseen kannattaa kirjata.
Kilpailukieltosopimus vai kilpailevan toiminnan kielto?
Työsuhteen aikana erillistä sopimusta ei tarvita. Työsopimuslain 3 luvun 3 § kieltää työntekijää tekemästä toiselle työtä tai harjoittamasta toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Kielto perustuu työntekijän lojaliteettivelvoitteeseen ja on voimassa suoraan lain nojalla.
Kilpailukieltosopimus tarvitaan, kun rajoituksen halutaan jatkuvan työsuhteen päättymisen jälkeen. Sen voi tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena.
Milloin kilpailukieltosopimus on pätevä?
Erityisen painava syy
Kilpailukieltosopimuksen saa tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Arvioinnissa otetaan huomioon:
- työnantajan toiminnan laatu
- liike- tai ammattisalaisuuksien suojaamisen tarve
- työnantajan kustantama erityiskoulutus
- työntekijän asema ja tehtävät.
Jos erityisen painavaa syytä ei ole, sopimus ei sido työntekijää. Syyn on oltava olemassa myös silloin, kun kieltoon vedotaan. Jos työntekijän tehtävät ovat muuttuneet, alun perin perusteltu kielto voi menettää pohjansa.
Laki ei aseta kilpailukieltosopimukselle muotovaatimusta. Käytännössä se tehdään aina kirjallisesti, koska työnantajan on pystyttävä näyttämään, mistä on sovittu.
Enimmäiskesto ja korvaus
Rajoitusaika saa olla enintään vuoden työsuhteen päättymisestä. Vuoden 2022 alusta työnantajan on maksettava korvaus kaikista kilpailukielloista:
- vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta
- vähintään 60 prosenttia, kun rajoitusaika on yli kuusi kuukautta.
Korvaus lasketaan rajoitusajan pituiselta ajalta ja maksetaan rajoitusaikana työnantajan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, ellei työsuhteen päättyessä toisin sovita. Säännöksiä on sovellettu 1.1.2023 alkaen myös ennen vuotta 2022 tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin.
Milloin kilpailukielto ei sido
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tehdyn irtisanomisen vuoksi.
Lain vastainen ehto on mitätön siltä osin kuin se ylittää lain rajat. Jos kielto on sovittu esimerkiksi kahdeksi vuodeksi, se sitoo enintään vuoden.
Työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen ilman erityistä syytä. Irtisanomisajan on oltava vähintään kolmasosa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei enää ole sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailukiellon tarve kannattaa arvioida säännöllisesti. Jos kieltoa ei enää tarvita, se kannattaa irtisanoa ajoissa ennen kuin korvausvelvollisuus syntyy.
Johtajien ja toimitusjohtajan kilpailukiellot
Rajoitusajan enimmäispituus ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske työntekijää, joka tehtäviensä ja asemansa perusteella johtaa yritystä, yhteisöä, säätiötä tai sen itsenäistä osaa tai on tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Heidän kanssaan voidaan sopia yli vuoden kestävästä kiellosta ja suuremmasta sopimussakosta.
Erityisen painavan syyn vaatimus ja korvausvelvollisuus koskevat kuitenkin myös johtajia. Kiellon kohtuullisuutta arvioidaan oikeustoimilain 36 §:n perusteella.
Osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet ovat eri asemassa. He eivät lähtökohtaisesti ole työsuhteessa yhtiöön, joten työsopimuslakia ei sovelleta heidän kilpailukieltoonsa. Toimitusjohtajan kilpailukiellosta sovitaan toimitusjohtajasopimuksessa, ja sitä arvioidaan sopimusoikeuden mukaan.
Sopimussakko ja vahingonkorvaus
Kilpailukiellon rikkomisesta voidaan sopia sopimussakko. Se saa olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Raja ei koske edellä kuvattuja johtajia.
Jos sopimussakosta ei ole sovittu, työntekijä voi joutua korvaamaan kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Silloin työnantajan on näytettävä sekä vahingon määrä että se, että vahinko johtuu rikkomisesta. Tämä on usein vaikeaa, minkä vuoksi sopimussakko on käytännössä tehokkaampi keino.
Mitä kilpailukieltosopimukseen kannattaa kirjata?
Koska kilpailukielto maksaa työnantajalle, se kannattaa rajata avainhenkilöihin ja kirjoittaa täsmällisesti. Sopimuksessa kannattaa määritellä ainakin:
- mikä on kilpailevaa toimintaa: toimiala, tuotteet, palvelut tai asiakkaat
- maantieteellinen alue, jos sillä on merkitystä
- rajoitusaika ja korvauksen maksaminen
- sopimussakon määrä.
Aina ei tarvita kilpailukieltoa. Jos suojattavana on lähinnä luottamuksellinen tieto, salassapitosopimus voi riittää ilman korvausvelvollisuutta.
Kun työntekijä on myös osakas
Osakassopimuksen kilpailukielto on eri asia kuin työsuhteen kilpailukieltosopimus. Se on osakkaiden välinen sopimus, johon työsopimuslaki ei lähtökohtaisesti sovellu. Siinä ei ole lakisääteistä vuoden enimmäiskestoa eikä korvausvelvollisuutta, vaan kiellon kohtuullisuutta arvioidaan sopimusoikeuden ja kilpailuoikeuden kautta.
Rajanveto on tärkeä, jos osakas työskentelee myös yhtiön palveluksessa. Työsopimuslain kilpailukieltosäännökset ovat pakottavia, joten työsuhteeseen liittyvää rajoitusta ei voi kiertää kirjaamalla se osakassopimukseen. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa osakassopimuksen kilpailukielto ja sopimussakko.
Näin BOWA voi auttaa
Laadimme ja tarkistamme kilpailukieltosopimuksia sekä arvioimme, onko kiellolle peruste ja mitä se maksaa. Avustamme myös, kun kilpailukiellon rikkomisesta syntyy riita. Lue lisää kilpailukieltosopimus-palvelustamme.
