Verotarkastus

Mitä verotarkastus tarkoittaa?

Verotarkastuksen suorittavat verohallinnon virkamiehet, eli verotarkastajat. Verotarkastuksessa selvitetään, onko tarkastuksen kohde noudattanut verolainsäädäntöä, vastaavatko sen liiketoiminta ja kirjanpito toisiaan sekä vastaavatko tarkastettavan verohallinnolle antamat ilmoitukset kirjanpitoa.

Verotarkastus tulee suorittaa niin, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa tarkistettavalle ja että kaikki toimet olisivat niin tarkoituksenmukaisia kuin mahdollista, siis esimerkiksi, että tarkastusta ei suoriteta laajempana kuin tarvitsee.

Verotarkastuksen laajuus

Verotarkastuksen laajuus riippuu esikartoituksessa saaduista tiedoista ja verotarkastuksen aikana selviävistä asioista. Joskus toteutetaan myös vertailutietotarkastuksia, jolloin verotarkastajat keräävät vain vertailutietoja verotarkastuksen kohteena olevan yrityksen liikekumppaneista ja muista toimijoista. Tällaisten vertailutietotarkistusten avulla arvioidaan muiden verovelvollisten asemaa ja verotuksen oikeellisuutta.

Jotta Verohallinnon resursseja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, tehdään verotarkastuksia lähinnä kohteisiin, joissa on kohonnut veroriski tai useampia veroriskejä. Verotarkastuksia tehdään kuitenkin myös satunnaisotannalla, eli verotarkastus voi kohdistua lähtökohtaisesti mihin tahoon tahansa. Kuten jo alussa mainitsimme, verotarkastuksen kohteeksi joutuminen ei välttämättä merkitse, että verotuksessasi epäiltäisiin olevan virheitä.

Verotarkastuksen eteneminen

Verottajan yhteydenotto

Tarkastuksen kohteena oleva saa tiedon verotarkastuksesta yleensä niin, että verotarkastaja ottaa yhteyttä yritykseen sopiakseen verotarkastuksesta ja sen ajankohdasta, sekä muista verotarkastukseen liittyvistä yksityiskohdista. Joskus verotarkastus voidaan erityisistä syistä tehdä myös ilman etukäteistä ilmoitusta, mutta tällaiset tilanteet liittyvät lähes aina rikosepäilyyn tai epäilyyn siitä, että aineistoa hukataan tahallisesti, jos veroviranomaiset antavat etukäteisen ilmoituksen.

Tässä vaiheessa kannattaa jo olla yhteydessä verotukseen erikoistuneeseen ammattilaiseen, jotta saat alusta alkaen ammattilaisen avuksesi ja verotarkastus hoituu sinulle mahdollisimman helposti. Kysy apua BOWA:lta maksutta!

Alkukeskustelu

Ensimmäisenä ilmoituksen jälkeen pidetään alkukeskustelu, jossa esitellään verotarkastajalle yrityksen liiketoiminta ja siinä tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Alkukeskustelussa käydään myös yleensä läpi verotarkastuksen aikataulua. Alkukeskustelussa voidaan keskustella selvitystarkoituksessa lisäksi muuan muassa yrityksen omistajien muista liikesuhteista, veroasioista ja kirjanpidosta vastaavista henkilöistä, tarkastuksen kohteesta (keskittyykö tarkastus esimerkiksi tiettyihin veroriskeihin tai verolajeihin). Alkukeskustelun aikana saatetaan myös tehdä kiertokäynti yrityksen toimitiloissa ja haastatella henkilökuntaa. Yleensä alkukeskustelu pidetään verotarkastuksen kohteena olevan yrityksen toimitiloissa, mutta se voidaan pitää joskus myös puhelimitse tai etäyhteyksin.

Alkukeskusteluun kannattaa ottaa verojuristi mukaan.

Aineiston tarkastaminen

Alkukeskustelun jälkeen verotarkastajat perehtyvät tarkastettavaan aineistoon. Aineiston laajuus riippuu siitä, mikä on tarkoituksenmukaista kussakin verotarkastuksessa. Tällaisia tarkastettavia aineistoja voivat olla muun muassa palkkakirjanpito, tilinpäätös- ja tositeaineisto, hallintoelinten pöytäkirjat, tilintarkastajien raportit ja päivä- ja pääkirja. Verotarkastuksen kohteella on tällaisten asiakirjojen suhteen esittämisvelvollisuus, eli yrityksen on annettava pyydetyt asiakirjat nähtäväksi. Eri asia on, jos yritys on yhtä aikaa esitutkinnan alaisena. Tarkastuksen aikana verotarkastajat pyrkivät selvittämään kaiken mahdollisimman huolellisesti ja pyytävät usein yritykseltä suullisia ja kirjallisia selvityksiä. Joskus yritykselle saatetaan lähettää myös selvityspyyntöjä.

Myös sivullisilta, eli tässä tapauksessa muilta kuin verotarkastuksen kohteelta, voidaan hankkia tietoja verotarkastuksen tekoa varten. Sivullisilta saadun tiedon avulla varmistetaan, että verotarkastuksen kohteena olevalta yritykseltä saadut tiedot ovat oikein.

Loppukeskustelu

Kun aineisto on tarkastettu, verotarkastajat pitävät loppukeskustelun yrityksen edustajien ja mahdollisten avustajien kanssa. Loppukeskustelussa käydään läpi esimerkiksi se, millaisiin toimiin Verohallinto ryhtyy tarkastuksen perusteella ja mitä asioita yrityksen täytyy mahdollisesti vielä selvittää ennen verotarkastuskertomuksen laatimista. Tarkastuksen perusteella verotusta voidaan korjata myös tarkastettavan yrityksen eduksi, jos yritys on maksanut liikaa veroja. Loppukeskustelussa verotarkastajat kertovat myös yleisesti havainnoistaan ja kertovat jatkotoimien aikatauluista.

Verotarkastuskertomus

Verotarkastuskertomuksessa kuvataan verotarkastuksen havainnot ja toimenpiteet, joihin sen toimesta ryhdytään. Verotarkastuskertomus laaditaan, vaikka verotarkastus ei johtaisikaan mihinkään toimenpiteisiin. Verotarkastuskertomuksesta selviää myös esimerkiksi mahdolliset verotuksen oikaisupäätöksen tai veron määräämispäätöksen perustelut ja ohjeistukset niihin liittyen.

Kun verotarkastus on päättynyt verotarkastajat antavat takaisin kaiken sen materiaalin, mitä pyysivät yritykseltä verotarkastusta varten, siis esimerkiksi kirjanpitoaineiston.

Vastineen antaminen

Kun verotarkastuskertomus on valmis, voi verotarkistuksen kohde antaa vastineen. Verotarkastuksen kohteena olevaa yritystä kuullaan aina, jos verotarkastus johtaa toimenpiteisiin. Kuulemisen määräaika on ainakin kaksi viikkoa. Tässä vaiheessa yrityksen kannattaa esittää kaikki faktoihin perustuva dokumentaatio. Vastineen laatimisessa kannattaa aina käyttää ammattilaista apuna, jotta mahdolliset epäkohdat saataisiin heti korjattua, kaikki tarvittava näyttö saataisiin annettua jo tässä vaiheessa ja oikeuskysymyksiin olisi asiantunteva vastaus. Näin voidaan todennäköisemmin välttää pitkän muutoksenhaku prosessit jälkikäteen ja verotarkastuksen kohde säästää aikaa ja rahaa. Jos verotarkastuksen aiheuttamat toimenpiteet muuttuvat vastineen antamisen seurauksena, verotarkastajat muuttavat verotarkastuskertomusta.

Vältä pitkä muutoksenhakuprosessi laatimalla vastine huolellisesti ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen.

Lopputulos

Kun Verohallinto on hyväksynyt verotarkastuskertomuksen, lähetetään verovelvolliselle verotarkastuskertomus, joka pitää sisällään tarkastuksessa tehdyt havainnot, verovelvollisen lausunnon verotarkastuskertomusluonnoksen johdosta ja havainnoista sekä näistä aiheutuneista toimenpiteistä sekä tiedon mahdollisesta verotuksen oikaisusta, veron määräämisestä tai palautettavasta verosta.

Muutoksenhaku Verotarkastuksessa

Tarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen tulisi esittää omat näkemyksensä ja selvityksensä verotarkastuksessa ilmenneisiin asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään vastineessa. Aina verotarkastuksen päätös ei vastaa verovelvollisen näkemystä. Päätökseen voi hakea kuitenkin muutosta ensiasteena oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuspäätöksessä on ohjeet muutoksenhakuun. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen jälkeen.

Muutoksenhaun suunnittelu on tärkeää. Erityisesti on suunniteltava tarkkaan, miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja minkälaisia perusteita valituksen tueksi esitetään. Täytäntöönpanon kieltoa ja keskeytystä koskevat asiat on syytä ottaa myös huomioon.

Näytön arviointi on verotuksessa keskeisessä roolissa, joten on hyvin tärkeää ymmärtää, milloin lisänäyttö on tuomioistuimen vakuuttamiseksi välttämätöntä ja minkälaista näyttöä tarvitaan. Suurin osa hallintotuomioistuimessa hävityistä jutuista perustuu väitteenvaraiseksi jääneeseen perusteluun, joten erityisesti tulee ottaa huomioon, että tärkeintä on vakuuttaa veroasioistasi päättävä tuomari.