Työsopimuspohja ja työsopimus 2026 – mitä työsopimuksessa pitää sopia

Työsopimus näyttää pieneltä muodollisuudelta, mutta siitä koko työsuhde alkaa ja siihen kiteytyvät myös työnantajan suurimmat riskit. Huolimattomasti täytetty sopimus tai netistä sellaisenaan kopioitu työsopimuspohja voi tulla kalliiksi, jos työsuhde päättyy riitaisasti.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä työsopimukseen pitää kirjata, mitkä ehdot ovat lakisääteisiä ja mitkä suositeltavia, miten määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eroavat, mitä koeajasta ja nollatuntisopimuksesta on hyvä tietää sekä mitä vuoden 2026 työsopimuslain muutokset tarkoittavat työnantajalle. Artikkeli on päivitetty lokakuussa 2026.

BOWA on liike-elämän juridiikkaan ja verotukseen erikoistunut toimisto. Avustamme työnantajia työsuhteen koko kaaren ajan, työsopimuksen laatimisesta työsuhteen päättämiseen, etäyhteyksin koko Suomessa.

Mikä on työsopimus?

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Sopimus synnyttää työsuhteen, johon sovelletaan työsopimuslakia (55/2001) ja usein myös alan työehtosopimusta.

Työsuhteen tunnistaa neljästä tunnusmerkistä: työtä tehdään sopimuksen perusteella, henkilökohtaisesti, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena sekä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (työsopimuslain 1 luvun 1 §). Jos nämä täyttyvät, kyse on työsuhteesta eikä esimerkiksi toimeksiannosta, vaikka sopimusta kutsuttaisiin joksikin muuksi. Rajanveto on tärkeä, sillä työsuhteessa työnantajalla on velvollisuuksia, joita alihankinta- tai konsulttisopimuksessa ei ole. Työnantajan oikeudesta johtaa työtä kerromme artikkelissa työnantajan direktio-oikeus.

Työsopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta kirjallinen työsopimus on aina suositeltava, koska vain se osoittaa luotettavasti, mitä on sovittu.

Useimmilla aloilla sovelletaan lisäksi työehtosopimusta (TES), joka asettaa vähimmäisehdot esimerkiksi palkalle ja työajalle. Sovellettava työehtosopimus on selvitettävä ennen työsopimuksen laatimista. Työsopimuksella ei voi sopia sovellettavaa työehtosopimusta huonommista ehdoista, mutta paremmista voi.

Työsopimuspohja on malliasiakirja, johon työsuhteen ehdot täytetään. Hyvä pohja varmistaa, ettei mikään olennainen ehto jää sopimatta, mutta se ei korvaa tapauskohtaista harkintaa.

Työsopimuksen lakisääteiset ja suositeltavat ehdot

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (työsopimuslain 2 luvun 4 §). Helpoimmin velvoite täyttyy kirjaamalla ehdot suoraan työsopimukseen. Keskeisiä ehtoja ovat ainakin:

  • työnantaja ja työntekijä
  • työsuhteen alkamisajankohta
  • määräaikaisuuden peruste tai tieto siitä, että sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, sekä päättymisaika tai sen arvioitu ajankohta
  • koeaika, jos siitä sovitaan
  • työntekopaikka
  • työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • sovellettava työehtosopimus
  • palkka ja palkanmaksukausi
  • säännöllinen työaika
  • vuosiloman määräytyminen
  • irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

Näiden lisäksi on joukko suositeltavia ehtoja, jotka eivät ole pakollisia mutta ratkaisevat usein riitatilanteen. Tällaisia ovat esimerkiksi salassapitoehto, immateriaalioikeuksien siirtyminen työnantajalle, kilpailukieltoehto, houkuttelukielto sekä etätyön pelisäännöt. Juuri nämä ehdot puuttuvat tyypillisesti ilmaisista pohjista.

Esimerkki: Yritys palkkaa ohjelmistokehittäjän geneerisellä pohjalla, josta puuttuu ehto immateriaalioikeuksien siirtymisestä. Kun työntekijä lähtee, syntyy epäselvyys siitä, kuka omistaa kehitetyn koodin. Yksi lause sopimuksessa olisi estänyt riidan.

Toistaiseksi voimassa oleva vs. määräaikainen työsopimus

Työsopimus on lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva, eli se jatkuu, kunnes se irtisanotaan. Määräaikainen työsopimus on poikkeus, ja sille on 1.6.2026 alkaen kaksi reittiä (työsopimuslain 1 luvun 3 §, laki 412/2026):

  • Perusteltu syy, kuten sijaisuus, kausityö tai projekti. Tämä on edelleen pääsääntö.
  • Ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, jos kyse on osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta tai edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tällaisen sopimuksen, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus selvittää, voiko työsuhde jatkua, ja tietyin edellytyksin tarjota työtä sopimuksen päätyttyä.

Jos työnantaja teettää toistuvia määräaikaisia sopimuksia ilman hyväksyttävää perustetta, sopimuksia voidaan pitää toistaiseksi voimassa olevina. Tällöin työsuhde ei pääty määräajan umpeutuessa, vaan sen päättäminen vaatii irtisanomisperusteen.

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen
KestoJatkuu toistaiseksiPäättyy sovittuna ajankohtana tai työn valmistuessa
PerusteEi vaadi erityistä perustettaPerusteltu syy tai ilman syytä enintään vuodeksi (ensimmäinen työsuhde tai viisi vuotta edellisestä)
PäättyminenIrtisanomallaAutomaattisesti määräajan päättyessä
Irtisanominen kesken kaudenKyllä, irtisanomisajallaJos siitä on sovittu; ilman syytä tehty sopimus kuuden kuukauden jälkeen
Tyypillinen käyttöVakituinen työSijaisuus, kausi- tai projektityö, ensimmäinen rekrytointi

Kirjaa määräaikaisuuden peruste sopimukseen selkeästi. Jos sopimus tehdään ilman perusteltua syytä, kirjaa sekin. Pelkkä maininta ”määräaikainen” ei riitä. Lue myös määräaikaisen työntekijän irtisanomisesta.

Esimerkki: Työnantaja teettää samalla työntekijällä viisi peräkkäistä vuoden mittaista määräaikaista sopimusta ilman perustetta. Ilman syytä tehtyä sopimusta voi käyttää vain ensimmäisessä työsuhteessa, joten ketjutus tulkitaan todennäköisesti toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.

Koeaikaehto

Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva jakso, jonka aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Koeaika ei tule voimaan automaattisesti, vaan siitä on sovittava (työsopimuslain 1 luvun 4 §).

Koeaika voi kestää enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Myös työehtosopimuksessa voi olla koeaikaa koskevia määräyksiä.

Työnantaja voi pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivää kohden, jonka työntekijä on koeaikana poissa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

Koeaikana sopimuksen voi purkaa kevyemmin perustein, mutta purkaminen ei saa perustua syrjivään tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliseen syyhyn. Siksi koeaikapurun peruste kannattaa pystyä osoittamaan. Lue lisää koeaikapurusta.

Nollatuntisopimus ja vaihteleva työaika

Nollatuntisopimus on vaihtelevan työajan sopimus, jossa työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä, esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa. Sopimukset ovat yleisiä esimerkiksi ravintola- ja kaupan alalla.

Vaihtelevasta työajasta saa sopia vain työntekijän aloitteesta tai jos työnantajan työvoiman tarve todella vaihtelee (työsopimuslain 1 luvun 11 §). Jos työtä on jatkuvasti tarjolla esimerkiksi 30 tuntia viikossa, vähimmäistyöaikaa ei voi sopia nollaan. Työnantajan on lisäksi 12 kuukauden välein tarkasteltava, vastaako sovittu vähimmäistyöaika toteutunutta tarvetta, ja tarvittaessa tarjottava muutosta.

Työvuorot on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa, ja työntekijän suostumus tarvitaan sovitun vähimmäistyöajan ylittäviin vuoroihin, ellei toisin ole sovittu. Mieti siis tarkkaan, onko nollatuntisopimus oikea ratkaisu vai pitäisikö työaika sopia kiinteäksi. Työajan yleisistä säännöistä kerromme artikkelissa työaikalain tärkeimmät kohdat.

Mitä työsopimuslain muutokset 2026 tarkoittavat?

Työsopimuslakiin tuli vuonna 2026 kaksi muutoskokonaisuutta.

1.1.2026 (HE 158/2025 vp): henkilöön liittyvä irtisanomisperuste madaltui (työsopimuslain 7 luvun 2 §).

  • Irtisanomiseen riittää asiallinen syy, kun aiemmin vaadittiin asiallinen ja painava syy.
  • Lakiin lisättiin esimerkkiluettelo asiallisista syistä, kuten työnantajan ohjeiden noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo ja epäasiallinen käytös.
  • Uudelleensijoittamisvelvollisuus koskee jatkossa vain tilanteita, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana.
  • Varoitusmenettely säilyy, eivätkä vähäiset virheet edelleenkään riitä irtisanomisperusteeksi.

1.6.2026 (HE 199/2025 vp, laki 412/2026):

  • Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi edellä kuvatuin edellytyksin.
  • Lakisääteinen lomautusilmoitusaika lyheni 14 päivästä seitsemään päivään. Lue lisää lomauttamisesta.
  • Takaisinottovelvollisuus koskee enää työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

Irtisanomiskynnyksen muutoksen todelliset vaikutukset tarkentuvat vasta oikeuskäytännön myötä. Siihen asti kannattaa pitää varoituskäytäntö ja dokumentointi kunnossa sekä varmistaa, että työsopimukset, tehtävänkuvat ja ohjeet ovat ajan tasalla. Ne ovat perusta, jolta irtisanomisperustetta arvioidaan. Lue tarkemmin artikkelista työsopimuslain muutos 2026.

Työsopimuspohja: mitä tarkistaa ennen käyttöä

Maksuttomia työsopimuspohjia löytyy esimerkiksi työsuojeluhallinnon sivuilta. Viranomaisen malli on hyvä lähtökohta, mutta se on tarkoituksella geneerinen. Ennen käyttöä varmista ainakin, että:

  1. sovellettava työehtosopimus on tunnistettu ja merkitty oikein
  2. määräaikaisuuden peruste on kirjattu tai on todettu, että sopimus tehdään ilman perusteltua syytä
  3. koeajasta on sovittu, jos sitä halutaan käyttää
  4. palkka, työaika ja työtehtävät on kuvattu täsmällisesti
  5. suositeltavat ehdot, kuten salassapito, immateriaalioikeudet ja mahdollinen kilpailukielto, on harkittu.

Suurimmat riskit syntyvät kohdista, jotka geneerisestä pohjasta puuttuvat. Epäselvyys sovellettavasta työehtosopimuksesta voi tarkoittaa liian pientä palkkaa ja jälkikäteisiä saatavia. Puuttuva immateriaalioikeusehto voi johtaa omistusriitaan. Väärin dokumentoitu sopimustyyppi voi muuttaa määräaikaisen työsuhteen toistaiseksi voimassa olevaksi.

Yleisimmät virheet työsopimuksessa

  1. Sopimus tehdään vain suullisesti. Ehdoista ei jää näyttöä, ja velvollisuus antaa kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista voi jäädä täyttymättä.
  2. Geneeristä pohjaa käytetään sellaisenaan. Siitä puuttuvat riitatilanteen kannalta ratkaisevat ehdot.
  3. Määräaikaisuuden peruste puuttuu tai ilman syytä tehtyä sopimusta käytetään, vaikka edellytykset eivät täyty.
  4. Koeaikaa ei kirjata tai se kirjataan sallittua pidemmäksi.
  5. Väärä sopimustyyppi. Nollatuntisopimus valitaan, vaikka työvoiman tarve on tosiasiassa kiinteä.
  6. Sovellettavaa työehtosopimusta ei selvitetä.
  7. Sopimusta ei päivitetä, kun työtehtävät tai työaika olennaisesti muuttuvat. Lue lisää työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

Työsopimuksen virheet paljastuvat yleensä vasta, kun työsuhde päättyy riitaisasti. Siinä vaiheessa niiden korjaaminen on kallista.

Milloin lakimiehen kannattaa tarkistaa sopimus?

Työsopimus kannattaa tarkistuttaa erityisesti silloin, kun rekrytoit avainhenkilöä, käytät kilpailukielto- tai salassapitoehtoja, laadit johtajasopimusta tai sovellettava työehtosopimus on epäselvä. Myös vaihtelevan työajan sopimukset ja määräaikaisuudet kannattaa tarkistaa, koska niihin liittyvät tyypillisesti suurimmat riskit.

BOWA Legalin työsopimuspalvelussa laadimme ja tarkistamme työsopimukset niin, että ne on rakennettu kestämään myös työsuhteen päättymisen. Arvioimme samalla palkitsemisen ja etujen verovaikutukset. Tarvittaessa olemme tukena myös työsuhteen päättämisessä ja muutosneuvotteluissa.

Jatkuvaa työoikeudellista tukea tarvitseville tarjoamme kuukausipalvelun. Ensimmäinen askel on alkukartoitus, joka ei sido sinua mihinkään.

Varaa alkukartoitus →

Lähteet: työsopimuslaki (55/2001) ja sen muutokset (HE 158/2025 vp; HE 199/2025 vp, laki 412/2026). Kirjoittaja: Matias Isotalo, Partner, BOWA Legal. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa.

Usein kysytyt kysymykset

  • 1. Pitääkö työsopimus tehdä kirjallisesti?

    Työsopimus on pätevä myös suullisena, mutta kirjallinen sopimus on aina suositeltava. Työnantajan on lisäksi annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

  • 2. Kuinka pitkä koeaika voi olla?

    Enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

  • 3. Voiko määräaikaisen työsopimuksen tehdä ilman perustetta?

    Voi 1.6.2026 alkaen, mutta vain enintään vuodeksi ja vain, jos kyse on osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta tai edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Muuten määräaikaisuus edellyttää perusteltua syytä.

  • 4. Mikä on nollatuntisopimus?

    Vaihtelevan työajan sopimus, jossa työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Sitä ei saa käyttää, jos työvoiman tarve on tosiasiassa kiinteä.

  • 5. Mitä työsopimuslain muutokset 2026 tarkoittavat työnantajalle?

    1.1.2026 henkilöperusteinen irtisanomiskynnys madaltui asialliseen syyhyn. 1.6.2026 alkaen määräaikaisen sopimuksen voi tehdä tietyin edellytyksin ilman perustetta, lomautusilmoitusaika on seitsemän päivää ja takaisinottovelvollisuus koskee vähintään 50 työntekijän työnantajia.