Osakeyhtiölaki – tärkeimmät kohdat yrittäjälle

Osakeyhtiölaki koskee jokaista osakeyhtiötä, vaikka moni yrittäjä ei avaa sitä koskaan. Lakiteksti on kattava mutta raskasta luettavaa, eikä se kerro, mitä pykälät tarkoittavat yrityksen arjessa.

Tässä oppaassa käymme läpi osakeyhtiölain tärkeimmät kohdat yrittäjän näkökulmasta: mitä laki sääntelee, mitä yhdenvertaisuusperiaate ja johdon huolellisuusvelvollisuus tarkoittavat käytännössä, miten varoja saa jakaa ja mitä eduskunnan käsittelyssä oleva uudistus tuo tullessaan. Artikkeli on päivitetty lokakuussa 2026.

BOWA on liike-elämän juridiikkaan ja verotukseen erikoistunut toimisto. Yhtiöoikeudelliset kysymykset perustamisesta yritysjärjestelyihin ovat työmme ydintä, ja arvioimme ne aina myös verotuksen kannalta.

Mikä on osakeyhtiölaki?

Osakeyhtiölaki (624/2006) sääntelee osakeyhtiön perustamista, hallintoa, rahoitusta, varojenjakoa ja purkamista Suomessa. Se määrittää osakkeenomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudet ja velvollisuudet sekä suojaa yhtiötä, vähemmistöosakkaita ja velkojia.

Osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, joka vastaa veloistaan omalla varallisuudellaan eikä osakkaiden henkilökohtaisella omaisuudella. Tämä rajatun vastuun periaate on yhtiömuodon ydin, ja juuri siksi laki asettaa johdolle ja varojenjaolle tarkat säännöt.

Laki koskee sekä yksityisiä (Oy) että julkisia osakeyhtiöitä (Oyj). Suuri osa pykälistä on tahdonvaltaisia, eli niistä voidaan poiketa yhtiöjärjestyksessä. Osa säännöksistä on kuitenkin pakottavia, erityisesti ne, jotka suojaavat vähemmistöä ja velkojia. Yrittäjän kannalta tärkeintä on tunnistaa, mistä voi sopia itse ja mistä laki päättää.

Osakeyhtiölain rakenne ja keskeiset luvut

Laki jakautuu lukuihin yhtiön elinkaaren mukaan. Yrittäjän kannattaa tuntea ainakin seuraavat kokonaisuudet:

Lain ensimmäinen luku sisältää yhtiöoikeuden keskeiset periaatteet: pääoman pysyvyyden, osakkeen vapaan luovutettavuuden, enemmistöperiaatteen, toiminnan tarkoituksen (lähtökohtaisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille), yhdenvertaisuusperiaatteen ja johdon tehtävän.

Hallinto rakentuu kolmen toimielimen varaan. Toimitusjohtaja on näistä vapaaehtoinen.

ToimielinRooliPäättää tyypillisesti
YhtiökokousOsakkeenomistajien ylin päättävä elinTilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjako, hallituksen valinta, yhtiöjärjestyksen muuttaminen
HallitusYleistoimivalta yhtiön hallinnossaStrategia, merkittävät investoinnit ja sopimukset, toimitusjohtajan valinta
ToimitusjohtajaJuokseva hallinto (jos valittu)Päivittäinen liiketoiminta hallituksen ohjeiden mukaisesti

Pienessä yhtiössä sama henkilö on usein osakas, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Roolien erottaminen on silti tärkeää, koska vastuut määräytyvät roolin mukaan.

Yhdenvertaisuusperiaate (OYL 1:7)

Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai toimitusjohtaja ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella (osakeyhtiölain 1 luvun 7 §).

Jos olet enemmistöosakas, et voi käyttää valta-asemaasi miten tahansa. Jos olet vähemmistöosakas, laki antaa sinulle suojaa: yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisen yhtiökokouksen päätöksen voi moittia tuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa (21 luvun 1 §). Lue lisää vaikutusvallan väärinkäytöstä ja osakeyhtiöoikeudellisista riidoista.

Esimerkki: Enemmistöosakas, joka omistaa 70 prosenttia yhtiöstä, päättää yhtiökokouksessa myydä yhtiön kiinteistön omistamalleen toiselle yhtiölle selvästi alle käyvän arvon. Järjestely siirtää arvoa enemmistölle vähemmistön kustannuksella ja voi loukata yhdenvertaisuusperiaatetta. Riidan sijaan pelisäännöt kannattaa sopia etukäteen yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa.

Johdon huolellisuusvelvollisuus (OYL 1:8)

Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (osakeyhtiölain 1 luvun 8 §). Velvollisuus koskee hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa, ja siihen sisältyy myös lojaliteettivelvollisuus yhtiötä kohtaan.

Huolellisuutta arvioidaan objektiivisesti eli sen mukaan, miten vastaavassa asemassa oleva huolellinen henkilö olisi toiminut. Jokaisen liiketoimintapäätöksen ei tarvitse onnistua. Olennaista on, että päätös tehdään riittävän tiedon pohjalta, ilman eturistiriitaa ja yhtiön etua tavoitellen.

Käytännössä huolellisuus näkyy dokumentointina. Kun merkittävät päätökset valmistellaan ja kirjataan hallituksen pöytäkirjaan, johto pystyy myös osoittamaan toimineensa huolellisesti.

Esimerkki: Kasvuyhtiön hallitus harkitsee suurta laiteinvestointia. Huolellisuusvelvollisuus ei vaadi, että investointi onnistuu. Se vaatii, että päätös tehdään riittävien laskelmien pohjalta, vaihtoehdot punniten ja päätös pöytäkirjaan kirjaten. Jos investointi tämän jälkeen epäonnistuu, kyse on liiketoimintariskistä.

Osakepääoma ja varojenjako

Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole 1.7.2019 jälkeen ollut vähimmäisosakepääomavaatimusta, joten yhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa.

Oma pääoma jakautuu kahteen osaan:

  • Sidottu oma pääoma: osakepääoma sekä esimerkiksi arvonkorotus- ja käyvän arvon rahasto. Tätä ei voi jakaa tavanomaisena varojenjakona.
  • Vapaa oma pääoma: kertyneet voittovarat ja esimerkiksi SVOP-rahasto. Tästä varoja voidaan jakaa.

Varojenjaossa on aina kaksi testiä: jaettavien varojen on oltava vapaata omaa pääomaa, eikä varoja saa jakaa, jos jakopäätöstä tehtäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon johtavan maksukyvyttömyyteen (osakeyhtiölain 13 luvun 2 §). Lainvastaisesti varoja saanut on velvollinen palauttamaan ne (13 luvun 4 §), ja johto voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.

Varojenjaon muotoja ovat osingonjako, varojen jakaminen SVOP-rahastosta, omien osakkeiden hankkiminen ja osakepääoman alentaminen. Varojenjako on aina myös verokysymys: listaamattoman yhtiön osinkojen verokohtelu poikkeaa palkan verotuksesta, ja peitelty osinko voi tulla kalliiksi. Lue lisää artikkelista osinkoa vai palkkaa. Siksi suunnittelemme varojenjaon niin, että se on sekä lainmukainen että verotuksellisesti perusteltu.

Hallituksen tehtävät ja vastuu

Hallituksella on yleistoimivalta: se huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä (osakeyhtiölain 6 luvun 2 §). Keskeisiä tehtäviä ovat:

  • yhtiön strateginen johtaminen ja merkittävistä asioista päättäminen
  • kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestäminen
  • toimitusjohtajan valitseminen ja valvonta
  • yhtiökokousten koolle kutsuminen ja päätösten valmistelu.

Hallitukseen kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos varsinaisia jäseniä on alle kolme, on valittava vähintään yksi varajäsen (6 luvun 8 §).

Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen vahingosta, jonka he ovat tehtävässään aiheuttaneet huolellisuusvelvollisuutta rikkomalla taikka osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla (22 luvun 1 §). Hallituspaikka tuo siis henkilökohtaisen vastuun, ja huolellinen valmistelu sekä päätösten dokumentointi ovat johdon paras suoja.

Osakeyhtiölain uudistus 2027

Hallitus antoi 9.7.2026 eduskunnalle esityksen osakeyhtiölain muuttamisesta (HE 126/2026 vp). Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027. Kyse on vielä esityksestä, ei voimassa olevasta laista. Keskeiset ehdotukset:

EhdotusMitä se tarkoittaa yrittäjälle
SVOP-rahasto pääsäännöksiOsakkeen merkintähinta kirjattaisiin lähtökohtaisesti SVOP-rahastoon eikä osakepääomaan.
Maksun todentaminen keveneeTiettyjen yksityisten yhtiöiden osakkeiden maksun todentamisen edellytyksiä kevennettäisiin.
Pienet apportit ilman lausuntoaEnintään 8 000 euron apportit vapautettaisiin tilintarkastajan lausunnosta.
Etuostolauseke yhtiöjärjestykseenLunastus- ja suostumuslausekkeen rinnalle tulisi etuostolauseke, joka koskisi vain osakkeiden luovutuksia.
Velkojiensuojamenettely nopeutuuKuulutusaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta kuuteen viikkoon, vuoden siirtymäajalla.
Kevennetty rekisteristä poistaminenYksityinen yhtiö voitaisiin poistaa rekisteristä hakemuksesta, kun velat on maksettu ja varojen jaosta päätetty.
Oman pääoman menettäminenIlmoitusvelvollisuutta (20 luvun 23 §) selkeytettäisiin.

Yhtiöjärjestyksen pakottavan lain vastaiset määräykset olisi korjattava kolmen vuoden kuluessa voimaantulosta. Käymme uudistuksen tarkemmin läpi artikkelissa osakeyhtiölain muutokset 2026.

Mitä yrittäjän kannattaa tehdä nyt? Nykyinen laki on voimassa sellaisenaan, joten kiireellisiä toimia ei tarvita. Yhtiöjärjestys, osakassopimus ja päätösten dokumentointi kannattaa silti pitää kunnossa, koska niitä tarvitaan riippumatta siitä, missä muodossa uudistus tulee voimaan.

Yleisimmät virheet

  1. Yhtiöjärjestys jätetään minimimuotoon. Esimerkiksi lunastuslausekkeen puuttuminen voi kostautua, kun omistus muuttuu tai mukaan tulee sijoittaja.
  2. Osakassopimus puuttuu. Yhtiöjärjestys ei korvaa osakkaiden välistä sopimusta. Lue lisää osakassopimuksesta.
  3. Varoja jaetaan ilman maksukyvyn arviointia. Jako voi olla lainvastainen ja synnyttää palautus- tai korvausvelvollisuuden.
  4. Hallituksen päätöksiä ei dokumentoida. Pöytäkirjat ovat johdon oikeusturvaa, eivät byrokratiaa.
  5. Lähipiiritoimet jäävät kirjaamatta. Osakkaan ja yhtiön väliset lainat ja muut järjestelyt on hoidettava ja dokumentoitava asianmukaisesti.
  6. Yhdenvertaisuusperiaate sivuutetaan, mikä altistaa moitekanteille.

Milloin tarvitset yhtiöoikeuden lakimiestä?

Lakimiehestä on eniten hyötyä, kun perustat yhtiötä, otat uusia osakkaita, suunnittelet rahoituskierrosta tai varojenjakoa, valmistaudut yritysjärjestelyyn tai osakkaiden välille syntyy erimielisyyksiä.

BOWA Legalin yhtiöoikeuden asiantuntijat rakentavat yhtiön juridisen perustan kuntoon ja arvioivat samalla ratkaisujen verovaikutukset. Jatkuvaa tukea tarvitseville tarjoamme kuukausipalvelun. Ensimmäinen askel on alkukartoitus, joka ei sido sinua mihinkään.

Varaa alkukartoitus →

Lähteet: osakeyhtiölaki (624/2006); HE 126/2026 vp. Kirjoittaja: Ella Kyntäjä, Legal Counsel, BOWA Legal. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa.

Usein kysytyt kysymykset

  • 1. Mikä on yhdenvertaisuusperiaate?

    Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Periaate kieltää päätökset, jotka tuottavat epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella (OYL 1:7).

  • 2. Mitä johdon huolellisuusvelvollisuus tarkoittaa?

    Hallituksen ja toimitusjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (OYL 1:8). Päätökset on tehtävä riittävän tiedon pohjalta, ilman eturistiriitaa ja yhtiön etua tavoitellen.

  • 3. Paljonko osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on?

    Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäisosakepääomaa. Aiempi 2 500 euron vaatimus poistui 1.7.2019.

  • 4. Milloin osakeyhtiölain uudistus tulee voimaan?

    Hallituksen esitys HE 126/2026 vp on eduskunnan käsittelyssä, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027.