Osakassopimuksen kilpailukiellolla osakkaat sitoutuvat olemaan kilpailematta yhtiön kanssa osakkuuden aikana ja usein myös tietyn ajan sen jälkeen. Kiellon tehoa varmistetaan yleensä sopimussakolla.
Osakassopimuksen kilpailukielto on eri asia kuin työsuhteen kilpailukieltosopimus. Se on osakkaiden välinen sopimus, johon työsopimuslaki ei lähtökohtaisesti sovellu. Kiellon rajat tulevat siksi sopimusoikeudesta ja kilpailuoikeudesta, eivät työsopimuslain enimmäiskestosta ja korvaussäännöistä.
Miksi kilpailukielto kuuluu osakassopimukseen?
Osakkaalla on usein pääsy yhtiön tärkeimpiin tietoihin ja asiakassuhteisiin. Kilpailukielto suojaa yhtiön arvoa kolmella tavalla:
- se suojaa liikesalaisuuksia, osaamista ja asiakassuhteita
- se ehkäisee eturistiriitoja, joissa osakas hyötyisi yhtiön kustannuksella
- se turvaa jäljelle jäävien osakkaiden ja mahdollisen ostajan aseman, kun osakas lähtee.
Kielto on erityisen tärkeä kasvuyhtiöissä, joissa yhtiön arvo on pitkälti osakkaiden osaamisessa ja verkostoissa. Osakassopimuksen muista keskeisistä ehdoista kerrotaan artikkelissa mikä ihmeen osakassopimus.
Miten kilpailukielto rajataan?
Kattavuus
Sopimuksessa on määriteltävä, mitä kilpaileva toiminta tarkoittaa. Rajaus voi perustua toimialaan, tuotteisiin, asiakkaisiin tai maantieteelliseen alueeseen. Kiellon kannattaa kattaa myös välillinen kilpailu, kuten omistus kilpailijassa tai hallituspaikka kilpailevassa yhtiössä. Samalla voidaan sallia selvästi harmiton toiminta, esimerkiksi pienet sijoitukset pörssiyhtiöihin.
Liian laaja kielto on riski myös yhtiölle: mitä laajempi rajoitus, sitä todennäköisemmin sitä soviteltaisiin riitatilanteessa.
Kesto
Kilpailukielto on yleensä voimassa osakkuuden ajan ja määräajan sen päättymisen jälkeen. Osakassopimuksen kilpailukiellolle ei ole laissa kiinteää enimmäiskestoa, mutta kohtuuttoman pitkää tai laajaa kieltoa voidaan sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla.
Yrityskaupan yhteydessä sovittavaa kieltoa arvioidaan lisäksi kilpailuoikeuden kannalta. Euroopan komission liitännäisrajoituksia koskevan tiedonannon (2005/C 56/03) mukaan myyjän kilpailukielto on lähtökohtaisesti hyväksyttävä enintään kolmeksi vuodeksi, kun kaupassa siirtyy sekä liikearvo että osaaminen, ja enintään kahdeksi vuodeksi, kun siirtyy vain liikearvo. Pidemmälle kiellolle on oltava erityiset perusteet.
Kun osakas lähtee yhtiöstä
Kilpailukielto toimii parhaiten, kun se on kytketty osakassopimuksen muihin ehtoihin. Sopimuksessa kannattaa määritellä, milloin kielto alkaa kulua, esimerkiksi osakkeiden luovutuksesta. Kielto kannattaa myös sovittaa yhteen lunastusehtojen kanssa: good leaver- ja bad leaver -ehdoilla voidaan sopia, että kiellon rikkominen vaikuttaa osakkeiden lunastushintaan.
Lisäksi on huolehdittava, että myös uudet osakkaat sitoutuvat kieltoon. Tavallisesti tämä tehdään liittymissopimuksella, jolla uusi osakas liittyy osakassopimukseen.
Kun osakas on myös työntekijä
Osakassopimuksen kilpailukielto sitoo osakasta osakkaana, eikä työsopimuslakia lähtökohtaisesti sovelleta siihen. Tilanne muuttuu, jos osakas on myös yhtiön työntekijä. Työsopimuslain 3 luvun 5 § on pakottavaa oikeutta, joten työsuhteeseen liittyvää kilpailukieltoa ei voi kiertää kirjaamalla se osakassopimukseen. Käytännössä arvioidaan, liittyykö rajoitus osakkuuteen vai työsuhteeseen.
Työsuhteeseen liittyvän kiellon edellytyksistä, enimmäiskestosta ja korvausvelvollisuudesta kerrotaan artikkelissa kilpailukieltosopimus – milloin sitä voi käyttää. Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei lähtökohtaisesti ole työsuhteessa yhtiöön, joten hänen kilpailukieltoaan arvioidaan sopimusoikeuden eikä työsopimuslain mukaan.
Sopimussakko osakassopimuksessa
Sopimussakko on ennalta sovittu rahamäärä, joka on maksettava, jos sopimusta rikotaan. Sakon vaatiminen ei edellytä vahingon näyttämistä. Juuri tämä tekee siitä tehokkaan, koska kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon määrää on usein vaikea näyttää.
Sopimussakon mitoitus
Sakko voidaan sopia kiinteänä summana, sitoa osakkeiden arvoon tai määrittää rikkomuskohtaisesti. Jatkuvan rikkomisen varalta voidaan sopia myös esimerkiksi kuukausikohtaisesta sakosta. Sakon on oltava riittävän suuri toimiakseen pelotteena, mutta ei kohtuuton suhteessa osakkaan asemaan ja rikkomuksen vakavuuteen.
Tuomioistuin voi sovitella kohtuutonta sopimussakkoa oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Osakassopimuksessa ei ole työsopimuslain kaltaista kuuden kuukauden palkan enimmäismäärää, ellei rajoitus todellisuudessa liity työsuhteeseen.
Mitä muuta sopimussakosta kannattaa sopia?
- kenelle sakko maksetaan: yhtiölle vai muille osakkaille
- onko sakon lisäksi oikeus vaatia vahingonkorvausta siltä osin kuin vahinko ylittää sakon
- miten sakko suhteutuu lunastusehtoihin ja muihin seuraamuksiin.
Kilpailukielto yrityskaupassa
Kun osakas myy osakkeensa, hän sitoutuu yleensä kilpailukieltoon kauppakirjassa. Ostajalle kielto on osa sitä, mistä se maksaa: ilman kieltoa myyjä voisi perustaa kilpailevan yrityksen ja viedä asiakkaat mukanaan. Kiellon kestossa on otettava huomioon edellä kuvatut kilpailuoikeudelliset rajat.
Jos myyjä jatkaa yhtiön palveluksessa kaupan jälkeen, kauppakirjan kilpailukielto ja työsopimuksen kilpailukielto kannattaa erottaa toisistaan selvästi. Lue lisää yritysjärjestelyistä.
Yhteenveto
- Osakassopimuksen kilpailukielto on osakkaiden välinen sopimus, eikä työsopimuslaki lähtökohtaisesti sovellu siihen.
- Kielto on rajattava toimialan, asiakkaiden, alueen ja keston osalta. Liian laaja kielto voidaan sovitella.
- Yrityskaupassa kilpailuoikeus rajaa myyjän kilpailukiellon kestoa.
- Jos osakas on myös työntekijä, työsuhteeseen liittyvään rajoitukseen voidaan soveltaa työsopimuslain pakottavia säännöksiä.
- Sopimussakko ei edellytä vahingon näyttämistä, mutta kohtuutonta sakkoa voidaan sovitella.
Laadimme ja tarkistamme osakassopimuksia ja niiden kilpailukieltoehtoja. Lue lisää osakassopimus-palvelustamme. Jos olet liittymässä osakkaaksi, lue myös artikkeli osakkaaksi yritykseen. Työsuhteen rekrytointi- ja houkuttelukielloista kerrotaan artikkelissa kilpailu-, rekrytointi- ja houkuttelukielto.
