Työaikalaki sisältää nimensä mukaisesti säännöksiä koskien työaikaa. Työaikalaki on keskeinen niin työnantajille kuin työntekijöille. Työaikalakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei laissa ole toisin säädetty. On kuitenkin tärkeää huomioida myös mahdollisesti sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen määräykset. Tämä artikkeli tarjoaa työnantajille kattavan yleiskuvan työaikalain keskeisistä osa-alueista ja sen merkityksestä työelämässä. 

Työaikalaki – perusteet

Laki määrittelee yksilölliset ja kollektiiviset työajat, asettaa rajoja työnteon kestolle ja sääntelee työvuorojen suunnittelua. Lain pääasiallinen tavoite on suojata työntekijöitä liialliselta työajalta ja korostaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Laissa on säännökset myös esimerkiksi yöaikana tehtävälle työlle ja sunnuntaityölle.

Työaikalain mukaan säännöllisellä työajalla tarkoitetaan kahdeksaa tuntia päivässä tai neljääkymmentä tuntia viikossa. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. 

Työaikalaki – soveltamisala

Työaikalaki sääntelee sekä työsopimukseen että virkasuhteeseen perustuvia työsuhteita, jollei muualla laissa ole säädetty toisin. Alle 18-vuotiaan tekemään työhön on säännöksiä myös nuorista työntekijöistä annetussa laissa.

Työaikalaissa on kuitenkin lueteltu poikkeuksia, jolloin työaikalaki ei ole suoraan sovellettavissa. Esimerkiksi, työntekijöiden, joiden työaikaa ei ole ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja jotka voivat itse päättää työajastaan laissa erikseen luetelluissa tapauksissa.

Ensimmäisenä poikkeuksena laissa mainitaan työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. On tärkeää huomioida, että johtotehtävän tai itsenäisen työn käsite voi olla tulkinnanvarainen, ja siksi on tarpeen arvioida kukin tapaus erikseen. Tähän arviointiin ei riitä pelkästään työntekijän titteli tai esimiesasema, vaan huomioon otetaan myös työntekijän todelliset tehtävät, vastuut ja asema yrityksessä. 

Toisena poikkeuksena laissa mainitaan työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Kolmantena poikkeuksena on työnantajan perheenjäsenen työ.

Neljäntenä poikkeuksena on mainittu työ, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Tästä esimerkkinä voidaan mainita liikkuvaa työtä tekevät myyntiedustajat tai kiinteistönvälittäjät, joilla on vapaus määrätä omat työaikansa.

Viides poikkeus koskee valtion virkamiehen työtä esimerkiksi tuomioistuimen jäsenenä, julkisena oikeusavustajana tai syyttäjänä. Samoin Suomen Pankin virkamiehen tekemä työ voi olla työaikalain soveltamisen ulkopuolella.

Mitkä ovat työaikalain tärkeimmät kohdat?

Työaikalaki sisältää useita tärkeitä kohtia, jotka säätelevät työntekijöiden työaikaa ja lepoaikoja. Yksi tärkeimmistä kohdista on työaikojen enimmäismäärä. Työntekijän säännöllinen työaika ei saa ylittää kahdeksaa tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tämä koskee useimpia työntekijöitä, mutta on tärkeää huomata, että tietyillä aloilla ja työtehtävissä voi olla erilaisia työaikasäännöksiä.

Toinen tärkeä kohta työaikalain mukaan on lepoaikojen järjestäminen. Työntekijällä tulee olla vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikoittaiseen lepoaikaan, joka voi olla järjestetty yhtenäisenä jaksona tai jakautua useammalle päivälle. Lepoajat ovat tärkeitä työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, ja työnantajan tulee huolehtia niiden toteutumisesta.

Kolmas tärkeä kohta on ylityötä koskevat säännökset. Ylityöllä tarkoitetaan työaikalain mukaan työntekijän suostumuksella tehtyä työtä, joka ylittää säännöllisen työajan. Ylityöstä tulee sopia työntekijän ja työnantajan kesken, ja siitä maksetaan yleensä erillinen korvaus tai annetaan vapaa-aikaa.

Työaikaa koskevat poikkeukset ja joustot

Työaikalaki tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin poikkeuksiin ja joustoihin, joilla voidaan räätälöidä työnantajan ja työntekijän tarpeisiin sopivin työaikajärjestelmä. Näillä poikkeuksilla ja joustoilla on merkittävä rooli organisaation joustavuudessa ja työaikakustannusten hallinnassa. 

Ennakoivat työaikajärjestelyt 

Ennakoivilla työaikajärjestelyillä työnantaja voi järjestellä työaikaa työntekijöiden tarpeet ja omat liiketoimintatarpeensa huomioiden. Tämä voi sisältää esimerkiksi liukuvaan työaikaan, ylityöön tai sunnuntaityöhön liittyvät järjestelyt. 

Joustotyöaika 

Joustotyöaikajärjestelmällä voidaan vaikuttaa työntekijöiden työaikaan ja työtehtävien järjestämiseen. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työaikansa suunnitteluun ja hallintaan joustotyöaikajärjestelmän puitteissa. Joustotyöaika edellyttää kuitenkin työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. 

Ylityö ja lisätyö 

Työaikalain mukaan ylityö ja lisätyö ovat sallittuja tietyissä olosuhteissa ja tietyin ehdoin. Ylityö tarkoittaa työntekemistä yli säännöllisen työajan, kun taas lisätyö tarkoittaa työntekemistä yli sovitun, mutta säännöllisen työajan alittavan työajan. Molemmista työtyypeistä on maksettava korotettu palkka. 

Työvuoroluettelo 

Säännöllinen työaika on määriteltävä ennakolta työvuoroluettelolla, joka on laadittava ja annettava tiedoksi työntekijöille viimeistään viikkoa ennen seuraavaa työvuorokautta. Työvuoroluettelon muuttaminen on mahdollista vain erityisellä syyllä tai työntekijän suostumuksella. 

Laki tarjoaa joustavuutta suunnitella ja järjestää työaikaa, mutta samalla se myös velvoittaa työnantajia noudattamaan sen säännöksiä. Työaikajärjestelyissä tulee ottaa huomioon sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja kannattaa aina konsultoida lakimiestä, jos epäselvyyksiä tai ongelmia ilmenee.

Työaikalaki – Työaikavalvonta ja sen merkitys

Työaikavalvonta on oleellinen osa työaikalain noudattamista ja se on työnantajan vastuulla. Työaikavalvonta tarkoittaa prosessia, jossa työnantaja seuraa aktiivisesti työntekijöiden työaikoja. Tämä sisältää paitsi työntekijän työssäolon keston ja työvuoron ajoittumisen, myös esimerkiksi mahdolliset ylityöt ja niiden korvaukset.

Työaikavalvontajärjestelmien avulla voidaan varmistaa, että työaikalakia noudatetaan. Järjestelmän käyttöönotto voi tapahtua monin eri tavoin, esimerkiksi digitaalisten järjestelmien tai perinteisempien manuaalisten menetelmien avulla. Riippumatta valitusta menetelmästä, on tärkeää, että työaikojen seuranta on johdonmukaista, jos sitä seurataan työpaikalla.

  • Digitaaliset järjestelmät: Digitaaliset työaikajärjestelmät ovat nykyään yleisimmin käytettyjä työaikavalvontajärjestelmiä. Ne tarjoavat automatisoituja toimintoja ja tarkkaa seurantaa, mikä helpottaa työaikojen hallintaa.
  • Manuaaliset menetelmät: Manuaaliset menetelmät voivat olla yhtä tarkkoja kuin digitaaliset menetelmät, mutta ne vaativat enemmän vaivaa ja aikaa. Manuaaliset menetelmät ovat kuitenkin hyvä vaihtoehto pienemmille yrityksille, joilla ei ole tarvetta tai resursseja investoida kalliisiin digitaalisiin järjestelmiin.

Työaikavalvonnan merkitystä työaikalain noudattamisessa ei voi liikaa korostaa. Sen avulla voidaan varmistaa, että työntekijät eivät tee liikaa töitä, mutta myös että työpaikan resurssit käytetään tehokkaasti. Työaikavalvonta auttaa myös ehkäisemään työaikalain rikkomuksia ja voi olla ratkaisevassa osassa, jos työaikariitoja syntyy. 

Tämän vuoksi työaikaseurantaa ja työaikalain noudattamista tulisi pitää kiinteänä osana organisaation toimintaa.

Työaikalaki – rikkomukset ja niiden seuraukset

Työaikalain säännösten rikkominen voi johtaa seuraamuksiin. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo enimmäistyöaikaa, hätätyötä, vähimmäislepoaikoja tai työvuoroluettelon laatimisvelvollisuutta koskevia säännöksiä, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon.

Työaikalain noudattaminen on tärkeää sekä työnantajille että työntekijöille. Autamme yritystäsi soveltamaan työaikalakia oikein ja varmistamaan, että toiminta on lain mukainen ja työntekijöiden oikeudet turvattuja.

Mitä työaikalaki määrittelee ylityöstä?

Työaikalaki määrittelee ylityön siten, että se on työntekijän tekemää työtä, joka ylittää säännöllisen työajan. Säännöllinen työaika on yleensä enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylityötä voi siis syntyä, kun työntekijä tekee enemmän työtunteja kuin mitä hänen työsopimuksessaan on sovittu. Ylityö voi olla joko vapaaehtoista tai pakollista, riippuen työntekijän ja työnantajan välisestä sopimuksesta tai työehtosopimuksesta.

Työaikalaki määrittelee myös ylityön korvauksen. Ylityöstä tulee maksaa työntekijälle korotettua palkkaa tai antaa vastaava määrä vapaa-aikaa. Korotettu palkka on yleensä vähintään 50 prosenttia enemmän kuin säännöllinen tuntipalkka. Vapaa-aika korvauksena tarkoittaa sitä, että työntekijä saa ylimääräisiä vapaapäiviä tai lyhennettyä työaikaa myöhemmin. Ylityön korvaamisesta on sovittava työntekijän ja työnantajan välillä tai työehtosopimuksessa.

Työaikalaki asettaa myös rajoituksia ylityön määrälle. Työntekijälle ei saa määrätä liikaa ylityötä, joka voi vaarantaa hänen terveytensä tai turvallisuutensa. Laki määrittelee tarkat rajat ylityön enimmäismäärälle. Esimerkiksi työntekijälle ei saa määrätä yli 138 tuntia ylityötä neljän kuukauden aikana. Työaikalaki myös edellyttää, että työntekijällä on oikeus pitää riittävästi lepoaikaa ylityön jälkeen, jotta hän voi palautua ja välttää uupumusta.

On tärkeää, että työnantajat noudattavat työaikalain säännöksiä ylityön osalta. Näin varmistetaan työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi. Työaikalain rikkomisesta voi seurata seuraamuksia työnantajalle, kuten sanktioita ja korvausvelvollisuutta. Siksi on suositeltavaa tutustua tarkemmin työaikalain määräyksiin ja tarvittaessa hakea oikeudellista neuvontaa esimerkiksi BOWA Legalilta.

Työaikalaki – mitä palveluita BOWA Legal tarjoaa työnantajille?

BOWA Legal tarjoaa työnantajille monipuolisia palveluita työaikalain osalta. Asiantuntijatiimimme auttaa työnantajia ymmärtämään ja noudattamaan työaikalain säännöksiä. Tarjoamme neuvontaa ja ohjausta työaikajärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.

Tarjoamme työnantajille laaja-alaista apua ja neuvontaa työaikalain noudattamisessa. Autamme työnantajia ymmärtämään työaikalain säännöksiä, laatimaan lainmukaisia työaikajärjestelyjä ja sopimuksia sekä selvittämään työaikaan liittyviä korvauksia ja velvollisuuksia.