tosiasiallinen johtopaikka ja Yleinen Verovelvollisuus Suomessa
Vuoden 2021 alusta lähtien, ulkomainen yhtiö on verovelvollinen Suomeen, jos sitä johdetaan Suomesta. Lakimuutos, joka vaikuttaa ulkomaisen yhtiön verovelvollisuuteen Suomessa tuli voimaan 1.1.2021. Lakimuutoksen myötä yhtiö, jonka tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, on yleisesti verovelvollinen täällä riippumatta siitä, mihin maahan yhtiö on perustettu.
Aiemmin Suomi katsoi yleisesti verovelvolliseksi vain sellaiset yhtiöt, jotka on perustettu Suomessa. Ennen lakimuutosta vain Suomeen perustettujen yhtiöiden sekä Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloista on täytynyt maksaa veroja Suomeen.
Muutoksen tavoitteena on ensinnäkin saada Suomen verotusoikeus vastaamaan monien muiden valtioiden verosääntelyä. Toiseksi sillä pyritään estämään sellaiset tilanteet, joissa yhtiö perustetaan ulkomaille verovelvollisuuden välttämiseksi, vaikka omistus ja johto (eli tosiasiallinen johtopaikka) sijaitsevat Suomessa. Lakimuutoksen myötä Suomi saa oikeuden verottaa tällaisia yhtiöitä tuloverolain mukaisesti samoin kuin kotimaisia yhtiöitä.
Mikä on yleinen verovelvollisuus?
Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa siis sitä, että Suomella on oikeus verottaa kaikkia yhtiön tuloja riippumatta siitä, missä maassa tulot ovat syntyneet. Yhtiö on siis verovelvollinen Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan.
Ennen lakimuutosta tilanne oli se, että yhtiön johtopaikka Suomessa on voinut synnyttää vain rajoitetun verovelvollisuuden. Johtopaikka on voinut muodostaa Suomeen kiinteän toimipaikan, jonka perusteella – vain sen synnyttämät tulot – on verotettu Suomessa. Vuodesta 2021 lähtien, jos yhtiön tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, niin Suomi saa verotusoikeuden maailmanlaajuisiin yhtiön tuloihin. Jos yhtiö on verovelvollinen myös johonkin toiseen valtioon, kaksinkertainen verotus voidaan mahdollisesti poistaa maiden välisestä verosopimuksesta riippuen.
Verottajan ohjeistuksen mukaan yhtiön tosiasiallinen johtopaikka on paikka, jossa tehdään Yhtiön tärkeimmät päivittäisen johtamisen päätökset ylemmällä tasolla. Hallituksen esityksen mukaan tosiasiallisen johtopaikan katsotaan olevan siellä, missä yhtiön hallitus tai muu vastaava päätöksentekoelin tekee päätökset, huomioiden muut organisaatioon ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet. Tosiasiallisen johtopaikan arvioimisessa käytetään aina kokonaisharkintaa eli ehdottomia määritelmä ei ole ainakaan toistaiseksi syntynyt.
Koronapandemian aiheuttamat muutokset Yhtiöiden tosiasialliseen johtopaikkaan
Koronapandemian aikana moni kansainvälinen yhtiö on siirtynyt etäyhteyksin toteutettaviin neuvotteluihin ja päätöksentekotilanteisiin. Videoneuvottelutilanteissa johtopaikkaa arvioidaan sen maantieteellisen sijainnin mukaan, josta videoneuvotteluun liitytään.
Kyse on aina kokonaisarvioinnista. Olennaista tosiasiallisen johtopaikan kannalta on se, missä päätösten voidaan katsoa todellisuudessa syntyneen eikä sillä missä niitä ohjeistuksen mukaan ainoastaan toteutetaan.
HUOM! Myös ulkomainen holding-yhtiö, jota johdetaan suomalaisesta emoyhtiöstä käsin, voidaan katsoa lakimuutoksen myötä yleisesti verovelvolliseksi Suomessa.
ESIMERKKITILANNE: Yrittäjä on perustanut osakeyhtiön Viroon, ja toimii sen ainoana osakkeenomistajana ja hallituksen jäsenenä. Yrittäjä asuu kuitenkin Suomessa, ja tekee kaikki yhtiöön liittyvät päätökset tosiasiallisesti Suomesta käsin. Näin ollen yhtiön katsotaan vuodesta 2021 alkaen olevan verovelvollinen Suomeen kaikista tuloistaan. Aiemmin tällainen yhtiö on voinut olla Viron verotusoikeuden piirissä, mutta 1.1.2021 alkaen yhtiön on ilmoitettava veroilmoituksella kaikki maailmanlaajuisesti saamansa tulot Suomeen.
