Mitä on peitelty osinko?

Peitelty osinko on tuloa, jota verovelvollinen eli yleensä osakeyhtiön osakas on oikeudettomasti hankkinut tai saanut itselleen yrityksestään esimerkiksi liikasuorituksen tai yksityismenojen maksattamisen kautta. Esimerkiksi jos yhtiön osakas nostaa rahaa yhtiön tililtä omalle käyttötililleen ilman liiketaloudellista perustetta, siirtoa pidetään peiteltynä osinkona. Samoin, jos osakas maksattaa yhtiöllä esimerkiksi oman lounaansa, voi kyseessä olla peitelty osinko.

Peitelty osinko ei aina perustu selkeästi vilpilliseen menettelyyn: esimerkiksi osa liian korkealle arvostetusta kauppahinnasta osakkaan ja yhtiön välisessä transaktiossa voidaan tulkita peitellyksi osingoksi. Lue alta, niin ymmärrät paremmin, mitä peitelty osinko on, ja miten sen verotusta ollaan muuttamassa vuonna 2023.

Peitelty osinko ei läheskään aina ole tahallista

Useimmissa tapauksissa peitelty osinko määrätään verotuksessa osakkaalle, joka ei ole ymmärtänyt tekevänsä mitään väärää. Erityisesti pienissä yrityksissä yhtiön ja osakkaan tai osakkaiden varat samaistuvat helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän takia yhtiön erillään pitäminen yrittäjän omista varoista on tärkeää, ettei peitellyn osingon jakamiseen tule syyllistyneeksi erehdyksessä tai huomaamattaan.

Yhtiön osakas voi joutua maksamaan veroja peitellystä osingosta, vaikka hän olisi ollut vilpittömässä (mutta silti virheellisessä) käsityksessä siitä, että meno tai toimenpide on yrityksen verotuksessa hyväksyttävä.

Olenko nostanut peiteltyä osinkoa?

Peitelty osinko on verotusmenettelylain (1558/1995) 29 § nojalla ”rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta.” Kyseisen säännöksen soveltamisala on siis hyvin laaja. Käytännössä kaikki osakasta tai tämän lähipiiriä koskevat rahanarvoiset etuudet, joille ei ole liiketaloudellista perustetta tai joita ei ole menettelyllisesti oikein jaettu osakkaille avoimena osinkona on peiteltyä osinkoa.

Esimerkkejä toimista, joita pidetään peiteltynä osinkona:

  • Osakkaalle maksetaan yhtiölle annetusta lainasta ylisuurta korkoa, kaupasta ylihintaa tai esimerkiksi käyvän tason ylittävää vuokraa, jolloin liikasuoritus on peiteltyä osinkoa
  • Osakas maksattaa yhtiöllä lomamatkat, juhla- tai edustuspukukustannukset, ostaa elintarvikkeita kotiin, kustantaa omat syntymäpäiväjuhlat
  • Osakas käyttää yhtiön arvonlisäverotunnistetta ostaakseen omaisuutta arvonlisäverotta, minkä hän maksaa kuitenkin omista varoistaan ja tulee henkilökohtaiseen käyttöön (KHO 2018:113)
  • Osakkaan selvittämättömät nostot pankkitililtä
  • Epätavanomaiset luontoisedut tai henkilökuntaedut, jotka ovat vain osakkaalle järjestettyjä

Yllä oleva lista ei kuitenkaan ole tyhjentävä. Koska edellä mainittu verotusmenettelyn 29 § koskee myös poikkeavaa hinnoittelua, joskus peitellyksi osingoksi voidaan todeta muutoin vilpitön menettely. Tällaisessa tilanteessa hinnoittelu saattaa olla monimutkaisten transaktioiden tai muun erityistilanteen johdosta peitellyksi osingoksi tulkittavaa ja rangaistavaa, vaikka osakkaiden ja yrityksen tarkoituksena ei ollut jakaa vilpillisesti osakkaille rahanarvoista etuutta. Konsultoi aina osaavaa juristia, ja hae tarvittaessa Verohallinnolta ennakkoratkaisua, jos haluat olla varma suunnittelemiesi toimien oikeellisuudesta.

Rikoslain näkökulmasta

Peitelty osinko käsitellään yleensä hallinnollisessa verotusmenettelyssä. Mikäli verotuksen vahvistamisen tai verotarkastuksen yhteydessä havaitaan, että osakas on nostanut peiteltyä osinkoa, määrää verohallinto maksuun verot ja mahdollisesti veronkorotuksen. Peitelty osinko voi myös johtaa veropetos -syytteeseen.

Mikäli veronkorotus määrätään, ei peiteltyä osinkoa nostaneelle voi seurata rikosoikeudellisia seuraamuksia niin sanotun ne bis in idem -periaatteen nojalla. Ne bis in idem -oikeusperiaate (lat. ”ei kahdesti samassa asiassa”) tarkoittaa sitä, ettei samasta asiasta voida tuomita kahta kertaa. Peitellyn osingon osalta rikosoikeudellisia seuraamuksia ei täten voida määrätä, sillä verovelvolliselle on annettu jo yksi ”rangaistus” eli tässä tapauksessa hallinnollinen sanktio (veronkorotus tai maksu).

Mikäli veronkorotusta ei määrätä verotusmenettelyssä, on useimmiten enemmän sääntö kuin poikkeus, että asiaa tutkitaan rikosoikeudellisessa menettelyssä. Peitelty osinko ja sen jakaminen voi myös liittyä suurempaan lainvastaiseen kokonaisuteen, josssa arvioidaan esimerkiksi yrityksen kirjanpidon tai verojen ilmoittamismenettelyn lainmukaisuutta. Tällöin tutkittavana rikoksena voi olla joko kirjanpitorikos tai veropetos, joissa vain osatekona on peitelty osingonjako.

Peitellyn osingon verotus vuonna 2022

Peitelty osinko on tällä hetkellä saajalleen 75 %:sesti ansiotuloa. Tämä tarkoittaa, että verotuksessa peitellyksi osingoksi katsotusta euromäärästä 25 %:n osuutta ei veroteta saajaltaan lainkaan, ja lopusta maksetaan progressiivinen ansiotulovero. Lisäksi osakeyhtiölle peitellyn osingon määrä on kokonaan verotuksessa vähennyskelvotonta menoa. Eli yhtiö maksaa koko peitellyn osingon määrästä 20 % yhteisöveron ja lisäksi osakas 75%:sta ansiotuloveron.

HUOM! Jos peitelty osinko on saatu tuloverolain (1535/1992) 33 c §:n 3 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä, se on kuitenkin kokonaan veronalaista ansiotuloa.

Veroesimerkki – peitelty osinko

Oletetaan, että Keijo Kepuli on X Oy:n osakas. Kepuli on pyrkinyt optimoimaan omaa veroprosenttiiaan ja hänen verokorttinsa mukaan hänen ansiotuloveroprosenttinsa vuonna 2020 on ollut 28 %. Verotarkastuksessa vuonna 2022 havaitaan, että Kepuli on nostanut yhtiön tililtä 1000 euroa rahaa omalle käyttötililleen ilman liiketaloudellista perustetta ja lisäksi hän on huollattanut oman autonsa yhtiön varoilla. Huolto maksoi 2000 euroa. Verotarkastuksessa ilmenneen mukaan Kepulille määrätään nämä yhteensä 3000 euroa peiteltynä osinkona verotettavaksi.
Peitelty osinko on yhtiölle vähennyskelvotonta, eli osakeyhtiön verotuksessa yhtiölle määrätään lisäverot 3000 € osalta, yhteensä 600 €. Lisäksi Kepulin omassa verotuksessa määrätään verot Kepulille seuraavasti; 750 euroa on verovapaata tuloa ja 75 % eli 2150 euroa verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan, jolloin Kepuli maksaa vielä ansiotuloveroa yli 600 euroa. Kokonaisverorasite 3000 € peitellylle osingolle on siten 1200 € eli 40 %.

Miten verotus muuttuu vuonna 2023?

Hallituksen esitys HE 227/2022 vp on 21.10.2022 ehdottanut muiden muutosten lomassa, että peitellyn osingonjaon verotusta laajennettaisiin vuonna 2023. Käytännössä ehdotuksen johdosta peitelty osinko muuttuisi saajalleen kokonaan veronalaiseksi tuloksi, eli koko peitellyn osingon määrästä maksettaisiin ansiotuloveroa. Nykytila vuonna 2022 on se, että peitellystä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % on verovapaata tuloa, paitsi jos se on ulkomaiselta yhteisöltä saatua, jolloin se on täysin veronalaista ansiotuloa.

Hallituksen esityksessä on todettu, että peitellyn osingon verotuksen laajentaminen on osa Marinin hallitusohjelman kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia. Peitelty osinko on aiemmin ollut saajalleen täysin verotettavaa tuloa, mutta sen verotusta on kevennetty vuonna 2014 tehdyllä muutoksella. Nyt kyse onkin siis uuden asian sijaan vain aiemmin annetun ”alennuksen” poistamisesta.

Hallituksen esitys arvioikin, että muutoksen johdosta ansiotuloveron kasvu olisi vähäistä: peitellyn osingon verottaminen 100-prosenttisesti lisäisi arvioiden mukaan maksuunpantua ansiotuloveroa vain noin 2 miljoonaa euroa vuodessa arvioituna 25 % ansiotuloveroasteella (hallituksen esitys HE 227/2022 vp s. 7). Verotuotto kertyisi lisäksi käytännössä viiveellä, sillä suurin osa peitellystä osingosta havaitaan vasta verotarkastuksissa, eli jälkikäteen vasta verovuoden päätyttyä. Näin ollen ansiotuloveron kertymä ei kasva ainakaan vielä vuonna 2023.

Peitellyn osingon verotus on nyt jo ns. sanktioluontoisesti kaksinkertainen, sillä se verotetaan yhtiöltä ja verovelvolliselta. Ehdotus 100% verotuksesta on kerännyt vastaväitteitä mm. kohtuuttomuuden näkökulmasta. Esitys on vasta lausunnoilla ja siihen annettuja lausuntoja voit lukea täältä.

Yhteenveto seuraamuksista

Peitellyn osingon seuraamukset ovat vakavia sekä osakkaalle että yhtiölle: Yhtiölle peitellyn osingon määrä on verotuksessa vähennyskelvoton erä. Yhtiön on siis maksettava tulovero saamatta jääneestä tulosta, joka tuloutetaan peitellyn osingon johdosta. Verotusta ei korjattua jälkeenpäin, vaikka tehty toimi peruutettaisiinkin.

Lisäksi osakkaalle peitelty osinko on 75 % veronalaista ansiotuloa. Seurauksena voi olla myös korkojen lisäksi veronkorotus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Veronkorotus on tuntuva rangaistus varsinkin silloin, jos osakkaan tulot ja siten veron määrä on jo valmiiksi suuri.

Hallinnollisten seuraamusten lisäksi peitellyksi osingoksi katsotut liiketoimet voivat johtaa veropetoksen tai kirjanpitorikoksen tutkintaan, mistä voi seurata jopa ehdotonta vankeutta. Sekä yhtiön että osakkaiden onkin huomioitava kaikessa toiminnassaan peitellyn osingon riski.

Jos järjestelyn veroseuraamukset epäilyttävät tai tilanne on muutoin tulkinnanvarainen, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Turvallisinta on hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua, joka sitoo verottajaa esitetyssä tilanteessa. Olemme BOWA:lla on erikoistuneet verotukseen ja keskustelemme mielellämme kanssasi kaikissa yhtiön ja yksityishenkilöiden verotukseen liittyvistä kysymyksistä.

Jos aihe puhutteli tai oli muuten relevantti, suosittelemme luettavaksi myös artikkelistamme, joka käsittelee vaikutusvallan väärinkäyttöä.