Oikeudenkäyntikulut riippuvat aina riita-asian laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Riita-asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa, mutta myös esimerkiksi neuvotteluilla tai sovittelussa. Tässä artikkelissa keskitymme riita-asian oikeudenkäyntikuluihin tuomioistuimessa. Asiantuntevat juristimme avustavat sinua oikeudenkäynneissä sekä riita-asioiden ratkaisussa tuomioistuinten ulkopuolella.

Mitä oikeudenkäyntikulut
sisältää

  • oikeudenkäyntimaksu
  • todistajien ja asiantuntijoiden palkkiot
  • omat kulut
  • oman asiamiehen- tai avustajan palkkio

Oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan asianosaisille oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja. Oikeudenkäyntikulut sisältävät tuomioistuimelle suoritettavan oikeudenkäyntimaksun, joka on tällä hetkellä 530 euroa (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta), korvaukset asianosaisen nimeämille todistajille ja asiantuntijoille, omat kulut ja oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan eli juristin palkkion.

Avustajan tai asiamiehen palkkio

Yleensä suurimman osan oikeudenkäyntikuluista muodostaa juristin palkkio. Omalle avustajalle maksettava palkkio perustuu sopimukseen, eikä Suomessa ole määritelty juristin tuntihinnalle enimmäismäärää. Juristin palkkiosta (ml. tuntihinta) ja perusteista sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Omat oikeudenkäyntikulut

Asianosaisen omiin kuluihin kuuluu hänelle itselleen oikeudenkäynnistä aiheutuneita kuluja, työtä ja ajanhukkaa. Jos tuomioistuin on velvoittanut asianosaisen osallistumaan oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti, voivat matkakulut ja ansionmenetys tulla korvattaviksi. Kaikki asianosaisen kulut eivät kuitenkaan voi tulla korvattaviksi vastapuolelta. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin takia saamatta jäänyt voitto.

Todistajat ja asiantuntijat

Asianosainen voi kutsua todistajia ja asiantuntijoita esittämään suullista todistelua omien vaatimustensa tai vastustamisensa tueksi. Todistajalla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Samoin asiantuntijalla on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukastaan sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Todistajan tai asiantuntijan nimennyt asianosainen vastaa korvauksista.

Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut?

Lähtökohtana on, että asianosainen vastaa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan. Hänellä voi kuitenkin olla oikeus saada hävinneeltä asianosaiselta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Pääsääntönä on, että dispositiivissa asioissa (eli asioissa, joissa sovinto on sallittu) asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Indispositiivissa asioissa (eli asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu) taas pääsääntönä on, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Indispositiivisia asioita ovat esimerkiksi juridista isyyttä, lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat asiat.

Tuomioistuin voi muuttaa oikeudenkäyntikulut

Tuomioistuimen on mahdollista kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja kokonaisarvioinnin perusteella. Tuomioistuin voi kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja, jos hävinneen osapuolen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta ottaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys.

Tarpeettoman oikeudenkäynnin vireille paneminen ja oikeudenkäynnin pitkittäminen voivat johtaa voittaneen osapuolen velvollisuuteen maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäynnin pitkittämisellä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa asianosainen on jäänyt pois tuomioistuimesta, jättänyt noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä tai esittänyt aiheettomaksi tietämänsä väitteen. Tarpeettomalla oikeudenkäynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa voittanut asianosainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta.

On myös mahdollista, että tuomioistuin määrää, että kumpikin asianosaisista saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tällainen voi olla mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa vastapuoli ei sinänsä ole vastustanut kannetta, mutta kantaja on tarvinnut asiassa ulosottoperusteen.

Oikeudenkäyntikulut niin kutsutuissa osavoittotilanteissa

Osavoittotilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa osa esitetyistä vaatimuksista hyväksytään ja osa hylätään tai vaatimus hyväksytään vain osittain. Osavoittotilanteissa pääsääntönä on, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan eli ”kulut pannaan kuittiin”. Jos hävitty asia koskee kuitenkin vain vähämerkityksellistä seikkaa, voivat oikeudenkäyntikulut tulla korvattaviksi kokonaan hävinneeltä osapuolelta.

Oikeusturvavakuutus ja oikeusapu

Oikeudenkäyntikulut voivat tulla korvattaviksi myös oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusavulla joko kokonaan tai osittain. Oikeusapu on valtion maksama ja sitä voidaan myöntää, jos oikeudellista apua tarvitseva ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse suorittamaan asian hoitamiseen liittyviä kuluja. Oikeusavulla voivat tulla korvattavaksi ainoastaan sitä saavan henkilön oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain, mutta ei hänelle mahdollisesti maksettavaksi määrättäviä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiön myöntämä vapaaehtoinen vakuutus. Oikeusturvavakuutus kuuluu useisiin kotivakuutuksiin. Myös ammattiliitot voivat tarjota oikeusturvavakuutuksen jäsenilleen. Yleensä oikeusturvavakuutuksiin kuuluu omavastuu. Kuten oikeusapu, myös oikeusturvavakuutus korvaa yleensä vain sen edunsaajan oikeudenkäyntikulut, ei mahdollisesti maksettavaksi määrättäviä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. On huomattava, että yleensä perhe- ja työoikeudelliset asiat eivät kuulu oikeusturvavakuutuksen piiriin. Oikeusturvavakuutus on ensisijainen ja valtion maksamaa oikeusapua ei voi saada, jos henkilöllä on oikeusturvavakuutus, joka kattaa kyseessä olevan asian kulut. Juristi auttaa selvittämään oikeuden oikeusapuun ja mahdollisen oikeusturvavakuutuksen käyttämisen.

Mitkä asiat vaikuttavat oikeudenkäyntikulujen suuruuteen

  • Asian laatu, laajuus ja monimutkaisuus
  • Todistelun määrä
  • Kirjelmöinnin määrä ennen oikeudenkäyntiä
  • Juristin palkkio

Juristiin saatetaan jättää ottamatta yhteyttä kulujen pelossa. Usein kuluja saattaa kuitenkin kasvattaa se, että juristiin on otettu yhteyttä liian myöhään, jolloin riitatilanne on saattanut jo monimutkaistua. Juristiin kannattaa olla yhteydessä riitatilanteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osaava juristi osaa kertoa parhaimmat ja kustannustehokkaimmat etenemisvaihtoehdot.

Riita-asiat, jotka vaativat paljon teknistä todistelua tulevat usein kalliiksi. Esimerkiksi hometaloriidat, joissa tarvitaan paljon erilaista asiantuntijatodistelua, katselmuksia ja kirjallista todistelua, nostaa oikeudenkäyntikuluja. Joten, mitä monimutkaisempi asia on, sitä enemmän se yleensä myös maksaa. Monimutkaisten ja laajojen riita-asioiden käsittelyyn tarvitaan yleensä myös useita istuntopäiviä.

Vaikka tässä artikkelissa käsitellään oikeudenkäyntikuluja yleisessä tuomioistuimessa, on mainittava, että sovittelu tulee usein tuomioistuinkäsittelyä edullisemmaksi. Riita-asiaa voidaan sovitella esimerkiksi asianosaisten kesken, tuomioistuinsovittelussa tai Asianajajaliiton järjestämässä sovittelussa. Sovintosopimus on mahdollista vahvistaa tuomioistuimessa, jolloin se on täytäntöönpanokelpoinen. 

Ennakolta on vaikea antaa tarkkaa arviota paljon riita-asian oikeudenkäynti tulee kustantamaan.

Asiantuntijamme riita-asioissa

BOWA:n osakas ja lakimies Matias Isotalo