Oletko koskaan miettinyt, mitä eroa on lakimiehellä, juristilla, asianajajalla ja luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla? Mikä on lupalakimies? Entä oikeustieteen kandidaatilla, maisterilla oikeusnotaarilla, varanotaarilla sekä notaarilla? Kuka sitten on tuomari? Entä syyttäjä? Mikä tekee hyvän juristin?

Juridiikan alan ammattilaisten ammattinimikkeet ovat moninaisia, mutta samankaltaisia ja siksi toisinaan niitä tuntuu olevan mahdotonta erottaa toisistaan.

Juristi vai lakimies?

Juristi ja lakimies ovat synonyymejä, henkilölle, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon. Oikeustieteen kandidaatti (OTK) on vanha tutkintonimike ja vaikka kandidaatti nimi viittaa muuhun, on kyseessä nimenomaan ylempi korkeakoulututkinto. Nykyisin vastaava tutkinto on nimeltään oikeustieteen maisteri (OTM). Oikeusnotaari (ON) taas on tutkintouudistuksessa alemmalle oikeustieteen korkeakoulututkinnolle tutkintouudistuksessa annettu nimi. Aiemmin vastaava oli varanotaari.

Oikeusnotaari on siis oikeustieteen opiskelija, joka on opinnoissaan edennyt maisterivaiheeseen, mutta ei vielä ole valmistunut. Oikeusnotaarilla taas ei ole juurikaan tekemistä käräjänotaarin kanssa, joka on tuomioistuimessa tuomariharjoitteluaan suorittava henkilön ammattinimike. Tuomariharjoitteluun pääseminen itsessään edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa (OTK/OTM). Notaareja on myös julkisia. Julkinen notaari on viranhaltija, joka voi allekirjoituksellaan vahvistaa asiakirjoja tai niistä tehtyjä kopioita. Julkinen notaari työskentelee yleensä maistraatissa ja hänellä tulee olla joko alempi tai ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto.

Lupalakimies – Lupa avustaa oikeudessa

Aiemmin, ennen vuonna 2011 säädettyä lakia luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista sekä oikeudenkäyntikaaren samanaikaista muutosta, kuka tahansa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli lakimies sai avustaa ja toimia asiamiehenä oikeudessa.

Lakimuutoksen myötä oikeudessa toisen henkilön avustamiselle ja asiamiehenä toimimiselle säädettiin erityisiä kelpoisuusvaatimuksia eikä vuoden 2013 jälkeen oikeudessa ole saanut esiintyä toisen avustajana tai asiamiehenä, ellei täytä näitä erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.

”Kelpoisuus tällaiseen toimeen on asianajajilla, julkisilla oikeusavustajilla ja luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen palveluksessa olevat lakimiehet voivat toimia näissä tehtävissä, kun päämiehenä on kyseisen järjestön jäsen ja asia koskee palvelussuhdetta tai siihen liittyvää asiaa. Yrityksen palveluksessa oleva lakimies voi toimia työnantajansa avustajana tai asiamiehenä. Avustajana ja asiamiehenä voi toimia myös viranomainen tai viranomaisen palveluksessa oleva virkamies, jonka laissa säädettyihin tehtäviin kuuluu avustaminen oikeudenkäynnissä.”

– Markku Fredman

Lupalakimies ja asianajaja

Asianajajaksi itseään saa kutsua ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty Asianajotoimistossa toimiva säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Asianajajan kelpoisuusvaatimuksia ovat; Suomalainen ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto, hyväksytysti suoritettu Asianajajatutkinto sekä vähintään 4 vuoden työkokemus, joista kaksi asianajoalalla. Lisäksi asianajajan tulee olla vähintään 25-vuotias, toimia asianajoalalla päätoimisesti eikä hän saa olla henkilökohtaisesti konkurssissa. Asianajajaliitto ylläpitää julkista rekisteriä asianajajista.

Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon sekä osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään. Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa suorittamalla Asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai toimimalla syyttäjänä vähintään vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyyttä voidaan osoittaa työskentelemällä vuoden ajan asianajotehtävissä, joihin kuuluu säännöllisesti oikeudenkäyntitehtävät. Lupalakimies on siis käytännössä asianajaja, joka ei työskentele asianjotoimistossa. Eli käytännössä työskentelemällä toisen erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän lakimiehen rinnalla vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Lisäedellytyksenä on, että henkilö on rehellinen ja ettei hän ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.

Asianajajaksi itseään saa kutsua ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty Asianajotoimistossa toimiva säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Asianajajan kelpoisuusvaatimuksia ovat; Suomalainen ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto, hyväksytysti suoritettu Asianajajatutkinto sekä vähintään 4 vuoden työkokemus, joista kaksi asianajoalalla. Lisäksi asianajajan tulee olla vähintään 25-vuotias, toimia asianajoalalla päätoimisesti eikä hän saa olla henkilökohtaisesti konkurssissa. Asianajajaliitto ylläpitää julkista rekisteriä asianajajista.

Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon sekä osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään. Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa suorittamalla Asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai toimimalla syyttäjänä vähintään vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyyttä voidaan osoittaa työskentelemällä vuoden ajan asianajotehtävissä, joihin kuuluu säännöllisesti oikeudenkäyntitehtävät. Eli käytännössä työskentelemällä toisen erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän lakimiehen rinnalla vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Lisäedellytyksenä on, että henkilö on rehellinen ja ettei hän ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.

Myös lupalakimiehistä pidetään julkista rekisteriä, josta voit koska tahansa tarkistaa, onko henkilöllä oikeudet toimia asiamiehenä oikeudessa.

Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuudet

Lupalakimiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Ammattimaisesti oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviä harjoittavalla luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla tulee olla mainitussa tehtävässä toiselle aiheutuvien varallisuusvahinkojen varalta riittävä vastuuvakuutus.

Mainituissa tehtävissä oikeudenkäyntiavustajan tulee erityisesti:

  • olla asiakkaalleen lojaali sekä parhaan kykynsä mukaan valvoa asiakkaansa etua ja oikeutta;
  • olla riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata hänen kykyään täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua, sekä säilyttää toiminnassaan riippumattomuutensa;
  • tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan olla esteetön;
  • olla luvattomasti ilmaisematta sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liike- tai ammattisalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon;
  • olla luvattomasti ilmaisematta muita kuin edellä mainitussa kohdassa tarkoitettuja tietoja, joita hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietää asiakkaastaan ja tämän oloista;
  • hoitaa saamansa tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta;
  • ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä seurata oikeuskehitystä erityisesti niillä oikeudenaloilla, joilla hän toimii;
  • kieltäytyä ottamasta tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa tai jos hän ei muutoin kykene huolehtimaan tehtävän asianmukaisesta hoitamisesta;
  • pitää asiakkaalleen kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan;
  • vastata kohtuullisessa ajassa saamiinsa oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviin liittyviin yhteydenottoihin, jollei se aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta;
  • vastata tehtävää tarjonneelle ilman aiheetonta viivytystä, jos hän ei ota vastaan hänelle tarjottua tehtävää;
  • hankkia asiakkaansa hyväksyminen tämän oikeutta koskeviin tärkeisiin toimenpiteisiin, jolleivät asian kiireellisyys tai muut painavat syyt sitä estä;
  • olla ilman erityistä syytä ryhtymättä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen;
  • olla ilman vastapuolen suostumusta sopimusneuvotteluiden ulkopuolella vetoamatta vastapuolen tekemään sovintotarjoukseen;
  • olla painostamatta sopimattomasti vastapuolta;
  • olla pyrkimättä vaikuttamaan tuomioistuimeen tai muuhun viranomaiseen epäasiallisin keinoin ja saattamatta tuomioistuimen tai muun viranomaisen työtä tai ratkaisua epäasiallisen arvostelun kohteeksi;
  • olla antamatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, sekä kiistämättä, minkä tietää todeksi;
  • olla pyrkimättä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan;
  • olla ilman erityistä syytä pitämättä yhteyttä vastapuoleen ilman tämän oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan suostumusta, jos asiakkaan vastapuoli käyttää oikeudellista avustajaa.

Valvonta

Asianajajia ja lupalakimiehiä valvoo Suomen Asianajajaliiton alaisuudessa toimiva Valvontalautakunta. Valvontalautakunnan tehtävänä on valvoa ja turvata oikeudellisten palveluiden laatua. Valvontalautakunnalle voi tehdä valituksen, mikäli on tyytymätön asiamiehensä toimintaan. Voit siis turvallisin mielin käyttää lupalakimiestä.

Tässä laissa säädetään luvasta oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksista ja valvonnasta. Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan kelpoisuusvaatimuksista oikeudenkäynnissä säädetään erikseen.

Laki Luvansaaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011)