Lemmikin verotus ja sen säännöt pätevät sekä kissoihin ja koiriin että muihin lemmikkieläimiin. Vaikka artikkelimme havainnollistaa esimerkkien kautta lähinnä koirankasvatuksen verotusta, koskevat samat säännöt myös muita lemmikkieläimiä.
Tiesitkö, että koiran tai muun lemmikin myynnistä saadut tulot ovat verotettavaa tuloa? Veronmaksuvelvollisuus voi koskea paitsi kasvattajana saatuja tuloja, myös yksittäisen eläimen myynnistä saatuja tuloja.
Koirankasvatukseen ja pentujen teettämiseen liittyvät tulot ja menot ovat toiminnan luonteesta riippuen joko harrastus-, tulonhankinta- tai elinkeinotoimintaa. Koirankasvattajan on itse pystyttävä tarvittaessa esittämään selvitys toiminnan tavoitteellisuudesta ja tulonhankkimistarkoituksesta.
Toiminnan luonne voi vuosien saatossa myös muuttua esimerkiksi harrastustoiminnasta elinkeinotoiminnaksi tai toisin päin.
Eläinkasvattajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät toiminnan luonteen ja siten tarkoituksen mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuus, tappion vähennysoikeus ja tulojen ja menojen käsittely.
Eläintenkasvatus harrastusluonteisena toimintana
Yksittäisen eläimen myynti ei ole harrastusluonteista toimintaa. Tällaisesta yksittäisestä myynnistä saatua voittoa verotetaan luovutusvoiton säännösten mukaan.
Lemmikkieläinten myynti tai niiden käyttäminen jalostuksessa katsotaan harrastustoiminnaksi silloin, jos toiminnan varsinaisena tarkoituksena ei ole tulojen hankkiminen. Toisin sanoen toimintaa ei harjoiteta vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa.
Yleensä koirien, kissojen tai muiden lemmikkien kasvatus on harrastusluonteista, jos eläimet ovat lemmikkejä ja niillä teetetään satunnaisesti pentuja päätoimisen palkkatyön ohella. Voi kuitenkin olla mahdollista, että toistuvakin pentujen myynti ja kasvatus luokitellaan harrastustoiminnaksi. Tärkein harrastustoiminnan luokitteleva seikka on ansiotarkoituksen puute, eli eläimiä ei myydä ainakaan pääsääntöisesti taloudellisen voiton hankkimiseksi. Rajanveto tulonhankkimistoiminnan ja harrastustoiminnan välillä tehdään kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.
Koirat ovat BOWA:lle tärkeitä. Kuvassa juristimme Valtteri Gundersbyn kaniinimäyräkoira Ines.
Kaikki tulo on veronalaista
Pääsääntö on se, että Suomessa kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on lähtökohtaisesti veronalaista. Ainoastaan rajatut poikkeukset ja tietyt etuudet kuten eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet ja päivärahat eivät ole aina veronalaista tuloa.
Myös harrastustoimintana tapahtuvasta lemmikkieläinten myynnistä saadut tulot ovat verotettavaa tuloa. Tulot verotetaan ansioverotuksessa. Harrastustoimintana harjoitetussa kasvatuksessa syntyneitä kuluja on mahdollista vähentää verotuksessa enintään se määrä, kuin kasvatuksesta on saatu tuloja. Jos esimerkiksi ostaa pentueelle pentu-aitauksen, koiranruokaa, pentumattoja ja muita tarvikkeita yhteensä 500 eurolla, ja myy pennut yhteensä 400 eurolla, voi kuluja vähentää verotuksessa enintään 400 euron edestä.
Harrastusluontoisessa toiminnassa syntyneitä tappioita ei sen sijaan ole mahdollista vähentää verotuksessa. Tappiota syntyy, jos kasvatustoiminnasta syntyneitä kuluja on enemmän kuin tuloja. Aikaisemman esimerkin mukaisesti pentueesta oli saatu 100 euroa vähemmän kuin mitä tarvikkeet maksoivat, eikä tätä määrää voi vähentää verotuksessa. Vähentämättä jääneet kulut voi kuitenkin vähentää seuraavien vuosien verotuksessa, jos tuloja kertyy näiden kulujen perusteella. Ostettua pentuaitausta voi käyttää esimerkiksi useampana vuotena. Eläintenkasvatusta harrastustasolla harjoittavaa velvoittaa muistiinpanovelvollisuus.
Lemmikkieläinten kasvattajan on tehtävä muistiinpanoja seuraavista asioista:
- Tulot ja menot sekä niihin liittyvät päivätyt tositteet (kuitit) aikajärjestyksessä
- Tuloista johtuvat menot, arvonlisäveron määrät ja veron perusteet
- Muistiinpanot ja kuitit on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Eläintenkasvatus elinkeinotoimintana
Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Jos pääasiallinen toimeentulo tai merkittävä määrä sivutuloista syntyy lemmikkieläinten kasvatuksesta, on kyse elinkeinotoiminnasta. Harrastustoiminnasta tämän erottaa taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Esimerkiksi koirankasvatus luokitellaan elinkeinotoiminnaksi yleensä silloin, kun kasvatustoiminta on laajaa, koirat on hankittu jalostuskäyttöön tai koirat asuvat erillisissä tiloissa. Lisäksi kennelissä voi olla palkattua työvoimaa. Kasvatustoiminta voidaan kuitenkin katsoa elinkeinotoiminnaksi myös ilman, että edellä mainitut seikat täyttyvät, koska arviointi tehdään tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella.
Elinkeinotoimintana harjoitettu eläintenkasvatus ei ole aivan satunnaista ja elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit täyttyvät. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkeiksi katsotaan esimerkiksi ansiotarkoitus, taloudellinen riski, toiminnan itsenäisyys, toiminnan laajuus, toiminnan suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Voiton tavoittelu on kuitenkin olennaisin elinkeinotoiminnan tunnusmerkki. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi koirien myynnistä saatu tulo täytyy ilmoittaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksessa.
Eläinkasvattajalla voi olla toiminimi tai jalostustoimintaa on mahdollista harjoittaa yhtiömuodossa.
Sijoituskoira ja koiran lainaaminen jalostuskäyttöön
Joidenkin eläinten kasvattamisessa on mahdollista lainata eläin rahallista korvausta vastaan eläinkasvattajalle jalostusta varten.
Esimerkiksi koiran tai kissan omistaja voi lainata eläintään kasvattajalle jalostusta varten. Tällöin omistaja saa usein kasvattajalta korvauksen, joka voi olla kiinteä tai tietty osuus jokaisesta pennusta. Korvaukset ovat ansiotuloa eläimen omistajalle ja niistä on maksettava veroa. Nämä tulot on ilmoitettava itse veroilmoituksessa muuna ansiotulona. Veronalaista tuloa on myös esimerkiksi uroskoiran omistajalle maksettavat maksut, niin kutsutut hyppymaksut.
BOWA Legalin uusin tulokas Clara.
Sijoituskoiralla tai sijoituskissalla tarkoitetaan sitä, että eläimen omistus- ja jalostusoikeus pysyy kasvattajalla, eikä siitä makseta korvausta koiran haltijalle. Jos kasvattaja on ottanut sijoitettavasta koirasta takuumaksun, se katsotaan tuloksi vain, jos sitä ei palauteta takaisin.
Arvonlisäverotus eläintenkasvatuksessa
Jos esimerkiksi kenneltoimintaa suoritetaan liiketoimintana, sitä koskee arvonlisäverovelvollisuus liikevaihdon ylittäessä 15 000 euroa tilikaudessa. Vähäisen liiketoiminnan johdosta ei siten tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvolliseksi voi kuitenkin hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto olisi pienempi kuin 15 000 euroa. Jos pentujen myyjä on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi, saa hän vähentää pentuihin liittyvistä hankinnoista arvonlisäveron.
Liikevaihdon ollessa alle 30 000 euroa vuodessa, voi arvonlisäverot ilmoittaa kalenterivuosittain.
Asiantuntijamme vero-oikeudessa
Valtteri on erityisesti vero- ja yhtiöoikeuteen erikoistunut juristi. Yrittäjätaustansa johdosta Valtterilla on laaja-alainen taloudellinen ja liikkeenjohdollinen ymmärrys, minkä johdosta Valtteri pyrkii aina asiakastyössä parhaaseen ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen huomioiden asiakkaan koko liiketoimintakokonaisuuden.
Valtterilla on kokemusta niin tilintarkastusyhteisössä kuin asianajotoimistossa työskentelystä. Työ on tuonut myös osaamista muiltakin oikeudenaloilta kuten työoikeudesta ja kaupallisista sopimuksista.
Vapaa-ajallaan Valtteri harrastaa esteratsastusta Suomen kärkitasolla. Lisäksi hän pyörittää yhdessä vaimonsa kanssa Stall Solbacka -ratsastuskoulua Klaukkalassa. Hevosharrastuksen johdosta Valtterilla on poikkeuksellista osaamista hevosjuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Valtteri on myös Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen.
Koulutukseltaan Valtteri on lakimies, OTM (Helsingin yliopisto).
Opinnoissaan sekä Suomessa että Melbournessa Paula on erikoistunut nimenomaan vero-oikeuteen. Määrätietoinen Paula on hakenut kansainvälistä oppia vero-oikeudesta niin Ruotsista kuin Australiastakin. Paula innostuu erityisesti kansainvälisistä verotuskysymyksistä, mutta auttaa mielellään niin yksityishenkilöitä verotukseen liittyvissä kysymyksissä myös Suomen sisällä.
Koulutukseltaan Paula on lakimies, OTM (Helsingin yliopisto) sekä LL.M (Melbournen yliopisto). Paula on lisäksi suorittanut Suomen Asianajajaliiton Sovittelukoulutuksen sekä Asianajajatutkinnon. Hän on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Ota yhteyttä!
Kokeneet asiantuntijamme auttavat sinua mielellään kuluttajariitoihin liittyvissä kysymyksissä. Meillä on maksuton alkutapaaminen, ja voit ottaa meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä!
Täytä alla oleva lomake tai soita 010 341 4400 ja kysy lisää!
Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään, mutta jättämällä tietosi annat suostumuksesi siihen, että BOWA säilyttää tietosi. Tutustuthan tietosuojaselosteeseemme, josta ilmenee miten tietojasi säilytämme.
