Mikä on lahjavero?

Lahjavero on nimensä mukaisesti lahjasta maksettava vero. Lahjasta pitää maksaa lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5 000 euroa tai enemmän. Lahjoista säännellään muun muassa lahjanlupauslaissa (1947/625) ja perintö- ja lahjaverolaissa (1940/378).

Veron määrä määräytyy lahjan arvon sekä lahjanantajan ja – saajan sukulaissuhteen perusteella. Lahjaveron perimmäinen tarkoitus on kerätä valtiolle varoja, mutta toisaalta lahjaveron tarkoitus on myös täydentää perintöverotusta, jotta perintöverotusta ei voi kiertää lahjoittamalla omaisuutta sen sijaan, että antaisi sitä perintönä.

Lahjansaaja on velvollinen suorittamaan saamastaan lahjasta veroa. Veroa tulee maksaa saadusta rahalahjasta mutta myös esimerkiksi arvopapereista, asunnosta, autosta tai muista arvoesineistä. Vero tulee maksaa saadun lahjan käyvästä arvosta. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä lahjan myyntihintaa lahjoituspäivänä. Esimerkiksi arvopapereiden osalta käypä arvo määritellään lahjoituspäivän pörssikurssin perusteella.

Milloin pitää maksaa lahjavero?

Lahjaveroa tulee maksaa lahjoista, joiden arvo ylittää 5 000 euroa. Lahjaveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa lahjansaajan tai lahjansaajan perheen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetusta tavanomaisena pidettävästä koti-irtaimistosta, mikäli lahjan arvo ei ylitä 5 000 euroa. Veroa ei suoriteta myöskään koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annetusta lahjasta, mikäli lahjaa ei voida käyttää muuhun kuin edellä mainittuun tarkoitukseen. Tavanomaisena koti-irtaimistona pidetään muun muassa huonekaluja.

Esimerkki:

Liisa muuttaa ulkomaille opiskelemaan, eikä hänellä ole stipendiä, joka kustantaisi opiskelun. Jos Liisan äiti maksaa Liisan vuokran suoraan vuokranantajalle, puhelinlaskun operaattorille sekä ylipistolle lukukausimaksut, summista ei tarvitse maksaa veroa. Kyse on edellä mainituista tavanomaisista koulutusta ja elatusta varten annetusta lahjoista.

Lahjaveroa ei tarvitse suorittaa muustakaan lahjasta, jonka arvo on alle 5 000 euroa. Lahjaveron raja koskee vain saman lah­jan­saa­jan ja lahjan an­ta­jan vä­lil­lä an­net­tu­ja lah­jo­ja. Esi­mer­kik­si mo­lem­mat van­hem­mat voivat kum­pi­kin antaa 4 999 euron ar­vos­ta lah­jo­ja kolmen vuoden ajan­jak­sol­la ilman, että lah­ja­ve­roa pitää maksaa.

Lahjanluonteinen kauppa – tuleeko lahjavero maksettavaksi?

Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jossa omaisuuden kauppahinta on vähemmän kuin omaisuuden käypä arvo. Toisin sanoen omaisuus myydään alhaisemmalla hinnalla kuin sen todellinen käypä arvo.

Mikäli kauppahinta on enintään 75 % (3/4) omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluontoinen kauppa. Lahjanluonteisessa kaupassa lahjan arvo on omaisuuden käyvän arvon ja siitä maksetun kauppahinnan välinen erotus.

Lahjanluontoisessa kaupassa kauppahintaan eli vastikkeeseen lasketaan kaikki rahanarvoiset suoritukset, jotka ostaja antaa myyjälle kaupan vuoksi. Vastiketta ovat esimerkiksi summa, jonka ostaja maksaa myyjälle rahana tai omaisuus, jonka ostaja antaa myyjälle vaihdossa.

Lahja vai ennakkoperintö?

Henkilön antaessa elinaikanaan rintaperilliselle lahjan katsotaan lahja yleensä ennakkoperinnöksi. Rintaperillisellä tarkoitetaan esimerkiksi lasta tai lastenlasta. Ennakkoperintö on siis lahja, josta lahjansaajan täytyy maksaa lahjavero. Lahja voidaan määritellä lahjakirjassa ennakkoperinnöksi, jolloin se otetaan huomioon myös myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa ja siten perintöverotuksessa.

Lahjaa ei kuitenkaan yleensä pidetä ennakkoperintönä, jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat, ainoa rintaperillinen on saanut lahjan tai lahjanantaja on erikseen määrännyt lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.

Jos lahjaa ei ole määritelty ennakkoperinnöksi, se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa, mikäli lahja on saatu enintään kolme vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.

Ennakkoperintönä annettu lahja vähentää perinnönjaossa perinnönjättäjältä saatavaa osuutta muusta omaisuudesta. Toisin sanoen perintöosuudesta vähennetään ennakkoperintönä saadun omaisuuden arvo, jolloin perinnönjaossa henkilö saa ainoastaan jäljelle jäävän perintöosuuden mukaisen osuuden muusta kuolinpesän omaisuudesta.

Maksettavaksi jäävästä perintöverosta vähennetään lahjavero, joka on aikaisemmin maksettu ennakkoperinnön yhteydessä. Ennakkoperinnöstä maksettu vero vähennetään sen lahjaveroasteikon mukaisesti, joka on ollut voimassa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Mikäli lahjavero on ollut suurempi kuin perintövero, erotusta ei makseta jälkikäteen takaisin.

Hallintaoikeuden pidättäminen vähentää lahjaveron määrää

Kun lahjaksi annetaan esimerkiksi asunto tai kesämökki, voi lahjanantaja pidättää omaisuuteen hallintaoikeuden. Lahjansaaja ilmoittaa lahjaveroilmoituksessa siitä, että lahjaan on pidätetty hallintaoikeus. Verohallinto laskee hallintaoikeudelle kaavamaisen arvon ja vähentää sen lahjan arvosta. Tämä hallintaoikeusvähennys pienentää lahjasta maksettevaa veroa.

Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa se, kuinka pitkäksi ajaksi hallintaoikeus on pidätetty – eliniäksi vai määräajaksi. Kun hallintaoikeus on pidätetty eliniäksi, lasketaan hallintaoikeuden arvo seuraavasti:

  • Ikäkerroin x lahjan tuottokerroin x lahjan käypä arvo = hallintaoikeuden arvo
  • Ikäkerroin vaihtelee hallintaoikeuden saajan iän mukaan 12 ja 2 välillä.
  • Tuottokerroin on 3 %, kun kyse on vapaa-ajan asunnosta ja 5 %, kun kyse on muusta omaisuudesta.

Esimerkki

Liisa lahjoittaa pojalleen Jarmolle kerrostaloasunnon, jonka arvo on 600 000 euroa. Liisa on 75-vuotias. ja hän pidättää hallintaoikeuden itsellään.

Hallintaoikeuden arvo on ikäkerroin 6 x tuottokerroin 5 % x käypä arvo 600 000 euroa = 180 000 euroa. Hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan käyvästä arvosta. Näin saadaan lahjan verotettava arvo lahjaverotuksessa.

Verotettava määrä on 600 000 euroa – 180 000 euroa = 420 000 euroa. Vero 420 000 euron lahjasta 1. veroluokassa vuonna 2022 on 55 100 euroa.

Kuten aikaisemmin on mainittu, voidaan hallintaoikeus pidättää määräajaksi, esimerkiksi viideksi vuodeksi. Kun hallintaoikeus pidätetään määräajaksi, lasketaan hallintaoikeuden eri tavalla seuraavasti:

  • Tuottokerroin x määräaikaisen hallintaoikeuden kerroin x lahjan käypä arvo = hallintaoikeuden arvo.
  • Tuottokerroin on 3 %, kun kyse on vapaa-ajan asunnosta ja 5 % kun kyse on muusta omaisuudesta.
  • Määräaikaisen hallintaoikeuden kerroin määräytyy verohallinnon vahvistamien kertoimien mukaisesti.

Hallintaoikeus ja lahjavero – Esimerkki

Antti lahjoittaa pojalleen Juhalle 250 000 euron arvoisen huoneiston. Antti on 75-vuotias. Hän pidättää huoneiston hallintaoikeuden itsellään viideksi vuodeksi.

Hallintaoikeuden arvo on tuottokerroin 5 % x määräaikaisen hallintaoikeuden mukainen kerroin 3,99 x käypä arvo 250 000 euroa = 49 875 euroa. Hallintaoikeuden arvo vähennetään käyvästä arvosta.

Verotettava määrä on 250 000 euroa – 49 875 euroa = 200 125 euroa.  Vero 200 125 euron lahjasta 1. veroluokassa vuonna 2022 on 22 115 euroa.

Lahjaveroilmoitus

Lahjaveroilmoitus tulee tehdä, kun lahjan tai lahjojen arvo samalta lahjanantajalta ylittää lahjaveron rajan. Lahjaveroilmoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Ilmoitusta varten tulee myös tietää lahjanantajan henkilötunnus sekä tarkka lahjoituspäivä.

Maksettavan veron määrän laskentaan voi käyttää Verohallinnon lahjaverolaskuria, jotta tiedetään oikean maksettavan veron määrä.

Lahjaveroilmoituksen jälkeen saat verotuksenpäätöksen noin kuuden kuukauden kuluessa OmaVeroon sekä postitse ilmoittamaasi kotiosoitteeseen. Vero tulee maksaa verotuspäätöksen mukaan. Yleensä lahjaveron ensimmäinen eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua siitä, kun olet vastaanottanut verotuspäätöksen.

Jos lahjaveroilmoitus annetaan myöhässä tai puutteellisin tiedoin, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun. Myöhästymismaksu on yksityishenkilöille 50 euroa.

Mitä jos ei maksa lahjaveroa?

Lahjaveroilmoitus on annettava kolmen kuukauden sisällä lahjoituspäivästä – jos ilmoitus annetaan myöhässä tai sen tiedot ovat puutteelliset tai virheelliset, voi seurauksena olla myöhästymismaksu tai jopa veronkorotus.

Saat myöhästymismaksun, jos annat ilmoituksen maksimissaan 60 päivää myöhässä, sekä jos olet antanut puutteellisen tai virheellisen ilmoituksen, mutta korjaat myöhemmin tiedot oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa määräpäivästä. Myöhästymismaksu on 50 euroa yksityishenkilöltä ja 100 euroa yritykseltä tai yhteisöltä. Myöhästymismaksu näkyy verotuspäätöksessä.

Jos mainittu 60 päivän raja ylittyy, myöhästymismaksu muuttuu veronkorotukseksi. Joudut maksamaan myös veronkorotusta, jos korjaat ilmoituksen puutteet vasta Verohallinnon selvityspyynnön jälkeen. Veronkorotus määrätään myös, jos et anna ilmoitusta lainkaan. Veronkorotus on yksityishenkilöille vähintään 75 euroa ja yrityksille tai yhteisöille 150 euroa. Veronkorotuksen määrä vaihtelee 2–50 %:n välillä, mutta veronkorotus on yleensä 10 % lisääntyneestä verosta eli laiminlyödystä verosta. Lue verohallinnon sivuilta lisää aiheesta.

Kuka maksaa lahjaveron?

Lahjaveron maksaa aina lahjan vastaanottaja. Kun lahjan arvo ylittää 4 999 euroa, on verohallinnolle tehtävä lahjaveroilmoitus ja maksettava lahjoitukseen liittyvä vero. Lahjoittaja voi maksaa kyseisen veron, mutta veron maksamista lahjansaajan puolesta pidetään myös lahjana, josta pitää myös tehdä lahjaveroilmoitus.

Muut artikkelimme

Verojuristimme kirjoittavat jatkuvasti kiinnostavia ja hyödyllisiä artikkeleita liittyen yksityishenkilön ja yrittäjän verotukseen sekä muuhun liikejuridiikkaan. Katso esimerkiksi artikkelimme työntekijän joululahjojen verotuksesta, arvonnousuveron valmistelusta ja kevytyrittäjän arvonlisäverovelvollisuudesta.