Yrityssaneeraus on monelle yrittäjälle viimeinen oljenkorsi, mutta liian usein siihen turvaudutaan vasta, kun on jo myöhäistä. Ratkaiseva kysymys ei ole, onko tilanne paha, vaan onko liiketoiminta yhä elinkelpoinen. Jos on, saneeraus voi pelastaa sen, mikä konkurssissa menetettäisiin.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä yrityssaneeraus tarkoittaa, milloin siihen kannattaa hakeutua, miten prosessi etenee, kuinka kauan se kestää, mitä se maksaa ja miten se eroaa konkurssista. Artikkeli on päivitetty lokakuussa 2026.
BOWA on liike-elämän juridiikkaan ja verotukseen erikoistunut toimisto. Maksuvaikeuksissa juridiikka, verotus ja johdon vastuu kietoutuvat yhteen, ja siksi arvioimme ne yhdessä.
Mitä yrityssaneeraus tarkoittaa?
Yrityssaneeraus on tuomioistuimen valvoma menettely, jonka tarkoituksena on tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa oleva mutta elinkelpoinen yritystoiminta ja välttää konkurssi. Menettelystä säädetään laissa yrityksen saneerauksesta (47/1993).
Saneerauksessa velat järjestellään uudelleen: maksuaikoja pidennetään, korkoja alennetaan ja vakuudettomia velkoja voidaan leikata. Menettely on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta on lähtökohtaisesti saatettavissa kannattavaksi ja joiden ongelmana on maksukyvyttömyys tai sen uhka.
Kun menettely on aloitettu, saneerausvelkoja ei saa maksaa eikä periä, eikä yrityksen omaisuuteen saa kohdistaa ulosmittausta tai muuta täytäntöönpanoa. Jo hakemuksen vireillä ollessa tuomioistuin voi määrätä väliaikaisia kieltoja. Näin yksittäinen velkoja ei voi kaataa koko toimintaa sillä aikaa, kun tervehdytystä valmistellaan.
Vuodesta 2022 lain rinnalla on ollut myös varhainen saneerausmenettely, joka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa maksukyvyttömyys vasta uhkaa.
Milloin saneeraukseen kannattaa hakeutua?
Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Saneerauksen onnistuminen edellyttää, että toiminnassa on vielä jotain pelastettavaa. Tyypillisiä varoitusmerkkejä ovat:
- toistuvat maksuviiveet tavarantoimittajille tai verottajalle
- kassavirta ei riitä juokseviin menoihin, vaikka tilauskanta on kunnossa
- velkaa on kertynyt enemmän kuin lyhennyskyky kestää
- yksittäinen velkoja uhkaa konkurssihakemuksella tai maksuhäiriömerkintä on lähellä.
Menettelyn aloittaminen edellyttää, että yritys on maksukyvytön tai maksukyvyttömyys uhkaa. Hakemus voidaan hylätä esimerkiksi, jos on todennäköistä, ettei saneerausohjelman tavoitteita voida saavuttaa. Siksi tilanteen realistinen arviointi kannattaa tehdä mahdollisimman varhain.
Johdon kannalta ajoitus on myös vastuukysymys. Kun osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on tehtävä rekisteri-ilmoitus (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §). Maksukyvyttömyystilanteessa velkojien yhdenvertaisuutta loukkaavat maksut tai varojen siirrot voivat johtaa vahingonkorvausvastuuseen ja pahimmillaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, esimerkiksi velallisen epärehellisyyttä tai kirjanpitorikosta koskevan arvioinnin kautta.
Esimerkki: Kannattava palveluyritys menettää suuren asiakkaan, ja kassavirta kääntyy hetkellisesti miinukselle. Jos saneerausta harkitaan heti, velkojille voidaan esittää uskottava tervehdyttämissuunnitelma. Jos odotetaan, kunnes verovelat ovat ulosotossa ja velkoja jättää konkurssihakemuksen, pelivara on usein menetetty.
Yrityssaneeraus vs. konkurssi
Saneerauksessa yritys jatkaa toimintaansa ja maksaa velkansa saneerausohjelman mukaan. Konkurssissa toiminta päättyy, omaisuus muutetaan rahaksi ja varat jaetaan velkojille.
| Yrityssaneeraus | Konkurssi | |
|---|---|---|
| Tavoite | Tervehdyttää ja jatkaa toimintaa | Lopettaa toiminta ja realisoida varat |
| Vastuuhenkilö | Tuomioistuimen määräämä selvittäjä | Tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja |
| Velat | Järjestellään maksuohjelmalla | Maksetaan jako-osuuksina |
| Säädös | Laki yrityksen saneerauksesta (47/1993) | Konkurssilaki (120/2004) |
| Edellytys | Toiminta tervehdytettävissä | Velallinen pysyvästi maksukyvytön |
Jos liiketoiminta on pohjimmiltaan kannattavaa, saneeraus on usein myös velkojien etu, koska he voivat saada saatavastaan suuremman osuuden kuin konkurssissa.
Prosessi vaihe vaiheelta
- Hakemus käräjäoikeudelle. Hakijana voi olla velallinen, velkoja tai useampi velkoja taikka velallinen ja velkoja yhdessä.
- Menettelyn aloittaminen. Tuomioistuin arvioi edellytykset ja päättää aloittamisesta. Aloittamisen myötä tulevat voimaan maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot.
- Selvittäjän määrääminen. Tuomioistuin määrää selvittäjän, joka on yleensä insolvenssiasioihin perehtynyt juristi.
- Perusselvitys. Selvittäjä laatii selvityksen yrityksen varoista, veloista ja tervehdyttämisen edellytyksistä.
- Saneerausohjelman laatiminen. Velkojat äänestävät ehdotuksesta ryhmittäin.
- Ohjelman vahvistaminen. Tuomioistuin vahvistaa ohjelman, ja yritys toteuttaa sitä.
Hyvin valmisteltu hakemus ja realistinen saneerausohjelma ovat menettelyn onnistumisen ydin. Ohjelman on oltava sellainen, jonka velkojat ja tuomioistuin voivat hyväksyä ja jonka yritys kykenee toteuttamaan.
Selvittäjän rooli ja saneerausohjelma
Selvittäjä on puolueeton: hän ei aja velallisen eikä yksittäisen velkojan etua, vaan vastaa menettelyn asianmukaisuudesta. Selvittäjä laatii perusselvityksen, valvoo velallisen toimintaa, selvittää velkojen määrän ja laatii ehdotuksen saneerausohjelmaksi. Velkojien etua voi lisäksi valvoa velkojatoimikunta.
Saneerausohjelmassa määritellään esimerkiksi:
- velkojen maksuaikataulu ja mahdolliset leikkaukset
- toiminnalliset tervehdyttämistoimet, kuten kulurakenteen sopeuttaminen tai henkilöstön vähentäminen
- ohjelman kesto ja seuranta.
Vahvistettu ohjelma sitoo kaikkia saneerausvelkojia, myös niitä, jotka äänestivät sitä vastaan.
Kuinka kauan saneeraus kestää?
Aika hakemuksesta ohjelman vahvistamiseen kestää tyypillisesti kuukausia. Itse saneerausohjelma kestää tapauskohtaisesti useita vuosia, usein noin 5–10 vuotta. Pitkä kesto jakaa velkataakan hallittaviin osiin. Ohjelman olennainen laiminlyönti voi kuitenkin johtaa sen raukeamiseen ja pahimmillaan konkurssiin.
Mitä yrityssaneeraus maksaa?
Käräjäoikeuden hakemusmaksu vuosina 2025–2027 on 370 euroa, jos menettelyä ei päätetä aloittaa, ja 1 220 euroa, jos menettely aloitetaan (oikeusministeriön asetus 1021/2024).
Merkittävin kustannuserä on yleensä selvittäjän palkkio, joka maksetaan yrityksen varoista. Lisäksi yritykselle syntyy kuluja oman avustajan käytöstä esimerkiksi hakemuksen valmistelussa ja velkojaneuvotteluissa. Kustannukset kannattaa suhteuttaa vaihtoehtoon: onnistunut saneeraus säilyttää liiketoiminnan ja työpaikat, kun taas konkurssissa ne tyypillisesti menetetään.
Hakemus käräjäoikeudelle
Hakemus tehdään kirjallisesti, ja siihen liitetään laissa edellytetyt selvitykset yrityksen taloudellisesta tilasta: varat ja velat, suurimmat velkojat sekä syyt, joiden vuoksi saneeraukseen hakeudutaan. Velallisen ja velkojan yhteinen hakemus vahvistaa usein menettelyn edellytyksiä.
Mitä paremmin hakemus on valmisteltu ja mitä realistisemmin tervehdyttämisen edellytykset on kuvattu, sitä todennäköisemmin tuomioistuin aloittaa menettelyn ja velkojat suhtautuvat siihen myötämielisesti.
Miten voimme auttaa?
BOWA Legalin asiantuntijat arvioivat, onko saneeraus realistinen vaihtoehto, valmistelevat hakemuksen, neuvottelevat velkojien kanssa ja vievät menettelyn läpi. Maksuvaikeuksissa olennaista on myös verovelkojen hoito sekä johdon henkilökohtaisen vastuun hallinta. Näihin meillä on erityistä osaamista verotuksen, verotarkastusten ja verorikosasioiden puolelta.
Ensimmäinen askel on alkukartoitus, joka ei sido sinua mihinkään. Maksuvaikeuksissa ajoituksella on suuri merkitys, joten ota yhteyttä heti, kun varoitusmerkit näkyvät.
Lähteet: laki yrityksen saneerauksesta (47/1993); konkurssilaki (120/2004); oikeusministeriön asetus eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista vuosina 2025–2027 (1021/2024). Kirjoittaja: Matias Isotalo, Partner, BOWA Legal. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa.

