Asunto-osakkeiden sähköinen rekisteri tunnettiin pitkään Asrekina. Nyt se on osakehuoneistorekisteri. Ennen vuotta 2019 perustetuilla taloyhtiöillä on vielä yli kolme vuotta aikaa rekisteröityä uuteen järjestelmään. Sen jälkeen osakkaalla on 10 vuotta aikaa hakea oman osakeomistuksensa rekisteröintiä, ellei osake vaihda omistajaa.

Asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden siirtämisestä osakerekisteriin on puhuttu jo pitkään. Vaikka alun perin Asrek-hankkeena tunnettu, asunto-omistustiedot sähköisesti keräävä rekisteri sai vuoden 2018 lopussa uudeksi nimeksi osakehuoneistorekisteri, asiasisältö on edelleen sama. Kyse on valtakunnallisesta huoneistotietojärjestelmästä, johon kootaan kaikkien asunto-osakkeiden omistajatiedot. Sähköisen järjestelmän myötä paperisista osakekirjoista luovutaan kokonaan.

Huoneistotietojärjestelmää koskeva laki astui voimaan 1.1.2019 ja rekisterin käyttöönotosta on puhuttu koko vuoden 2019 ajan. Uudet perustettavat asunto-osakeyhtiöt on 1.1.2019 lukien pitänyt rekisteröidä huoneistotietojärjestelmään. Taloyhtiön vastuulla on osakehuoneistorekisteriin siirtyminen. Käytännössä useimmiten tämän hoitaa kuitenkin isännöintiyritys. Siirron myötä vastuu osakasluettelon ylläpitämisestä siirtyy Maanmittauslaitokselle.

Ennen vuotta 2019 perustetuilla asunto-osakeyhtiöillä sähköiseen järjestelmään siirtymiseen on vielä runsaasti aikaa – vuoden 2022 loppuun saakka. Osakehuoneistorekisteriin on voinut rekisteröityä 1.5.2019 alkaen, mutta vanhat, ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt ovat voineet tähän saakka siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään vain paperisella lomakkeella. Tällä hetkellä rekisterissä onkin siis lähes tuhat uutta taloyhtiötä ja vain joitakin vanhoja taloyhtiöitä.

Uusi, lokakuussa 2019 käyttöön otettava, sähköinen siirtopalvelu helpottaa huomattavasti vanhojen taloyhtiöiden siirtymistä järjestelmään. Sähköisen palvelun myötä osakehuoneistorekisteriin siirtyminen tapahtuu jatkossa yksinkertaisesti osakehuoneistorekisteri.fi -sivuston kautta.

Vaikka työkalut siirtymiseen ovat siis pian käytettävissä, isännöintipalveluja käyttävät taloyhtiöt voivat kuitenkin rauhassa odotella, sillä rajapinnat isännöintisovelluksista huoneistotietojärjestelmään ovat isännöintiyrityksillä käytössä todennäköisesti vasta vuoden 2020 lopulla.

Kun taloyhtiöt on siirretty huoneistotietojärjestelmään, osakas voi hakea osakeomistuksensa rekisteröintiä järjestelmään. Omistajan määräaika alkaa siitä, kun taloyhtiö on siirretty huoneistotietojärjestelmään, ja sen jälkeen omistajalla on 10 vuotta aikaa hoitaa asia kuntoon. Mikäli osakehuoneisto kuitenkin vaihtaa omistajaa sen jälkeen, kun taloyhtiö on rekisteröity järjestelmään, mutta ennen kuin entinen omistaja on hakenut omistuksensa rekisteröimistä, uuden omistajan on haettava omistuksensa rekisteröintiä 2 kuukauden kuluessa.

Kun omistaja hakee omistuksensa rekisteröintiä, pitää hakemuksen liitteeksi toimittaa paperinen osakekirja. Paperinen osakekirja mitätöidään samalla, kun omistus rekisteröidään huoneistotietojärjestelmään. Monissa tapauksissa asunto-osakkeen omistaja on ottanut osakkeen ostamista varten lainaa ja pantannut asunto-osakkeen lainaa vastaan. Tällöin paperiset osakekirjat ovat lainanantajan, useimmiten pankin, hallussa. Tällaisessa tilanteessa asunto-osakkeen omistajan tulee keskustella lainanantajan kanssa ja valtuuttaa lainanantaja hakemaan osakeomistuksen rekisteröintiä huoneistotietojärjestelmään.

Osakehuoneistorekisteri tarkoittaa käytännössä oikeudellisten riskien pienentymistä, kun omistuksen läpinäkyvyys ja selkeys paranevat. Sähköinen rekisteri vähentää riskiä sekä kaksoisluovutukseen (osake myydään kahteen kertaan) että kaksoispanttaukseen (osake annetaan vakuudeksi kahteen kertaan).

Kun jatkossa osakekirjoja ei enää paineta, osakkeen omistusoikeus näkyy merkintänä osakehuoneistorekisterissä.     Kun asunto-osaketta käytetään vakuutena lainaa ottaessa, osakekirjoja ei enää viedä pankkiin, vaan pankki rekisteröi panttauksen Maanmittauslaitoksen järjestelmään.

Luovutukset kirjataan jatkossa ostajan hakemuksesta Maanmittauslaitokselle. Hakemus edellyttää myyjän suostumusta.

Kirjoitus julkaistu ensimmäisen kerran Kiinteistöposti -lehdessä 4/2019.