Asianajaja vai lakimies?

Mikä on asianajaja? Mikä erottaa asianajajan ja juristin? Juristi, lakimies vai lupalakimies – juridiikan alan ammattilaisten nimikkeitä on monia, ja siksi niitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme juristin ja lupalakimiehen eroja ja yhtäläisyyksiä.

Oikeustieteelliset nimikkeet

• Oikeustieteen maisteri (OTM) = Ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut henkilö eli juristi eli lakimies.
• Lakimies = juristi eli oikeustieteen maisterin loppututkinnon suorittanut henkilö.
• Juristi = lakimies eli oikeustieteen maisteri. Nimikkeiden juristi ja lakimies välillä ei siis ole eroa.
• Asianajaja = juristi / lakimies, joka on suorittanut täydennyskoulutuksena asianajajatutkinnon sekä on Suomen Asianajajaliiton jäsen ja täyttää muut laissa asetetut kelpoisuusvaatimukset. Asianajaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
• Julkinen oikeusavustaja = Virkanimike oikeusaputoimistossa työskentelevälle lakimiehelle. Julkisen oikeusavustajan tulee olla oikeustieteen maisteri. Julkinen oikeusavustaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
• Lupalakimies = Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli oikeustieteen maisteri, juristi / lakimies, jolla on riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään. Lupalakimies voi olla osoittanut perehtyneisyytensä esimerkiksi suorittamalla Asianajajatutkinnon. Lupalakimies saa avustaa asiakkaitaan oikeudenkäynnissä. Lue täältä, milloin lakimies tarvitsee luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana.

Juristi ja lakimies

Juristi ja lakimies ovat synonyymejä henkilölle, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM). Oikeustieteen kandidaatti (OTK) on aikaisempi tutkintonimike samalle oikeustieteen ylemmällä korkeakoulututkinnolle. Nimi uudistettiin vuonna 2005 oikeustieteen maisteriksi. Saatat bongata siis vanhempien juristien ansioluetteloista OTM sijasta lyhenteen ”OTK”, sisällöltään koulutus on pitkälti sama.

Oikeusnotaari, notaari vai käräjänotaari?

Oikeusnotaari (ON) on oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto. Sillä tarkoitetaan myös oikeustieteen opiskelijaa, joka on opinnoissaan edennyt maisterivaiheeseen, mutta ei vielä ole valmistunut oikeustieteen maisteriksi. Ennen vuotta 2005 oikeusnotaaria vastaava tutkinto oli nimeltään varanotaari (VN).

Käräjänotaarilla sen sijaan tarkoitetaan tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia suorittavaa oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Eli juristi, joka harjoittelee käräjäoikeudessa tai hallinto-oikeudessa tuomarina olemista. Tuomioistuinharjoitteluun pääseminen edellyttää siis ylempää korkeakoulututkintoa (OTK/OTM). Käräjänotaari saa tuomioistuinharjoittelun lopuksi nimikkeen varatuomari (VT). Varatuomarin arvonimike on edellytys sille, että henkilö voi toimia tuomarina tuomioistuimessa.

Julkinen notaari on viranhaltija, joka voi allekirjoituksellaan vahvistaa asiakirjoja tai niistä tehtyjä kopioita. Julkinen notaari työskentelee yleensä Digi- ja väestötietovirastossa ja hänellä tulee olla ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto eli hänen on oltava oikeustieteen maisteri.

Kuka voi avustaa oikeudenkäynnissä? Lupalakimies ja asianajaja

Lain pääsäännön mukaan vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja saa avustaa asiakkaita oikeudenkäynneissä. Ennen vuotta 2013 kuka tahansa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli lakimies sai avustaa oikeudenkäynneissä. mutta nykyisin pelkkä oikeustieteen maisterin tutkinto ei enää riitä.

Säännöstä on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi asianosaiseen (eli oikeudenkäynnin osapuoleen) työ- tai virkasuhteessa oleva oikeustieteen maisteri voi avustaa oikeudenkäynneissä.

Mitä eroa on lupalakimiehellä ja asianajajalla?

Asianajaja on suojeltu ammattinimike

Nimikettä saa käyttää ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty asianajotoimistossa toimiva säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Kelpoisuusvaatimuksia ovat:

”Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka:
1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
2) on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, taikka on suorittanut oikeustieteen tutkinnon muualla kuin Suomessa ja saanut ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) mukaisen Opetushallituksen lopullisen päätöksen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoon;
3) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään;
4) on suorittanut asianajotoiminnan säännöksiä ja hyvän asianajajatavan vaatimuksia koskevan tutkinnon (asianajajatutkinto); sekä
5) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.”

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja vs asianajaja

Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri eli juristi / lakimies, joka on osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.

Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa suorittamalla asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai toimimalla syyttäjänä vähintään vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyyttä voidaan osoittaa työskentelemällä vuoden ajan asianajotehtävissä, joihin kuuluu säännöllisesti oikeudenkäyntitehtävät, eli käytännössä työskentelemällä toisen erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän lakimiehen rinnalla vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Lisäedellytyksenä on, että henkilö on rehellinen ja ettei hän ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.

Lupalakimiehistä sekä asianajajista pidetään julkista rekisteriä, joista voit katsoa, onko henkilöllä oikeudet toimia asiamiehenä tuomioistuimessa.

• Oikeudenkäyntiavustajaluettelo
• Asianajajaluettelo

Valvonta

Asianajajia, lupalakimiehiä sekä julkisia oikeusavustajia valvoo Suomen Asianajajaliiton alaisuudessa toimiva Valvontalautakunta. Valvontalautakunnan tehtävänä on valvoa ja turvata oikeudellisten palveluiden laatua. Valvontalautakunnalle voi tehdä kantelun, mikäli on tyytymätön asianajajan tai lupalakimiehen toimintaan. Valvontalautakunnan valvonnasta on säädetty tarkemmin laissa asianajajista ja laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Siten myös lupalakimiesten toimintaa valvotaan.

Asianajajia ja lupalakimiehiä koskee samat velvollisuudet ja vaatimukset esimerkiksi rehellisyydestä ja tunnollisuudesta asiakkaitaan ja tehtäviään kohtaan. Näiden velvollisuuksien noudattamista valvotaan  tarkkaan ja niiden rikkomisesta voi seurata huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai jopa liitosta erottaminen taikka lupalakimiehen eli oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttaminen. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta seuraamusmaksusta ja luvan peruuttamisesta päättää oikeudenkäyntiavustajalautakunta.

Miten valita itselleen juristi tai asianajaja?

Kannattaa valita omaan oikeudelliseen asiaan juristi, joka on erikoistunut juuri siihen asiaan, jota oma asia koskee – tittelistä riippumatta. Esimerkiksi jos tarvitset apua verotusta koskevassa asiassa, kannattaa ottaa yhteyttä nimenomaan verotukseen erikoistuneeseen juristiin eli esimerkiksi Paulaan. Jos asia on sellainen, että se voi johtaa oikeudenkäyntiin, kannattaa jo alun perin olla yhteydessä riidanratkaisuun erikoistuneeseen juristiin eli esimerkiksi Matiakseen. Mikäli asiaa käsitellään oikeudessa, on juristilla oltava lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Muut lakimiehet eivät voi hoitaa asiaa myös tuomioistuimessa.

Työskenteleekö BOWA:lla asianajajia, lakimiehiä vai lupalakimiehiä?

BOWA on tietoisesti valinnut olla lakiasiaintoimisto eikä hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseneksi. Tästä johtuen juristimme eivät myöskään voi hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseniksi eli käyttää nimikettä asianajaja.

Useimmat BOWA:n juristit ovat kuitenkin suorittaneet tai suorittavat asianajajatutkinnon täydennyskoulutuksena, vaikka juristimme eivät olekaan asianajajia. Osakkaistamme sekä Paulalla että Matiaksella olisi työkokemuksen määrästä, ja jo suoritetun tutkinnon ansiosta, mahdollisuus hakea asianajan ammattinimikettä.

Paula, Matias ja Valtteri ovat sen sijaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia eli lupalakimiehiä, koska BOWA ei ole asianajotoimisto. Paula ja Matias voivat avustaa asiakkaita tuomioistuimissa. Molemmilla heistä on vuosien kokemus oikeudenkäynneistä niin siviili- kuin rikosasioissakin. Lisäksi myös juristimme Valtteri on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Tutustu lisää lakiasiantoimistomme lakimiehiin.

Nyt kun tiedät nimikkeiden erot, lue seuraavaksi, mistä tunnistat hyvän juristin. Tärkeintä on osata valita sopivin osaaja ratkaisemaan juuri sinun oikeudellisen ongelmasi – kukaan ei ole hyvä kaikilla oikeudenaloilla!

BOWA:n ammattitaitoiset juristit apunasi

Tiesithän, että voit varata asiantunteville juristeillemme maksuttoman aloituskartoituksen. Aloituskartoituksessa kartoitamme tilanteesi ja kerromme sinulle arviomme siitä, miten voimme auttaa asiassasi. Tapaaminen ei sido sinua mihinkään. Lakipalveluihimme pääset tutustumaan täältä.