Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta sallittua? Verohallinto ilmoitti tiedotteessaan, että Tulli sekä Verohallinto tehostavat ulkomaisista verkkokaupoista ostetun alkoholin verovalvontaa ainakin vuoden 2023 loppuun. Käytännössä pysäytetyistä tilauksista selvitetään, ovatko myyjät tehneet ennakkoilmoituksensa ja maksaneet vaaditut valmisteverot Suomeen. Lue artikkelistamme alkoholin etämyynnistä, ja mitä muutos merkitsee alkoholin verkkokaupan kannalta käytännössä.

Mitä on alkoholin etämyynti ja etäostaminen?

Alkoholin etämyynti tarkoittaa sitä, että alkoholia ulkomailta tilattaessa ulkomainen myyjä vastaa verojen (mm. alkoholi- ja alkoholijuomavero) maksamisesta. Etäostamisessa taas ostaja vastaa siitä, että verot tulevat asianmukaisesti maksetuksi.

Alkoholin tilaaminen ulkomailta on edullista juuri siksi, että usein ulkomaiset myyjät jättävät verot maksamatta ja etäostamisessa yksityishenkilö voi huomaamattaan tai tietämättömyyttään myös jättää tulli- ja veromaksut maksamatta, koska aiemmin toimintaa ei ole valvottu. Kun ulkomaisiin alkoholituotteisiin lisätään asiaankuuluvat verot, tuotteet toimituskuluineen alkavat muistuttaa kotimaisen alkoholitarjonnan hintatasoa. Katso Verohallinnon alkoholi- ja alkoholijuomaverotaulukko tästä.

Onko alkoholin etämyynti sallittua?  

Lainmukaisuudesta erimielisyyksiä viranomaisten välillä

Alkoholin tilaaminen ulkomailta on yksityishenkilölle sallittua tietyin edellytyksin, vaikka sen virallinen asema laissa onkin epäselvä. Alkoholia myyvät ulkomaiset toimijat ovat etämyynnissä velvollisia maksamaan asiaankuuluvat verot Suomeen, mitä usein ei välttämättä käytännössä tapahdu. Jos sen sijaan omatoimisemmin etäostat alkoholia, vastuu verojen ja maksujen maksamisesta on sinulla. Valviran ohjeen mukaan niin kauan, kun kaikki asianmukaiset verot ja maksut maksetaan, alkoholia saa ostaa ulkomailta.

Alkoholin etämyynti on Suomen lainsäädännön kannalta kuitenkin harmaalla alueella – laissa ei ole kovin tarkkaa säännöstä alkoholin etämyynnistä, eli lakitekstissä ei suoraan tarkenneta, onko etämyynti sallittua vai kiellettyä. Valvira on laatinut vuonna 2010 ohjeen alkoholin tilaamisesta ulkomailta. Valviran ohjeessa on selvitetty ne edellytykset, joiden täyttyessä alkoholin tilaaminen ulkomailta on sallittua.

”Alkoholilain mukaan yksityishenkilö saa tuoda alkoholijuomia omaan käyttöönsä ilman maahantuontilupaa. Alkoholijuomat voi tuoda mukanaan matkustajatuontina tai hankkia tilaamalla esimerkiksi internetin välityksellä. Oleellista on, että ostettujen alkoholijuomien omistusoikeus siirtyy ostajalle ulkomailla. Tämä tarkoittaa, että juomat on maksettava ulkomaalaiselle myyjälle ennen kuin ne tuodaan Suomeen.”

https://www.valvira.fi/alkoholi/alkoholin_maahantuonti_ja_maastavienti/yksityishenkilon_alkoholin_maahantuontioikeus

Valvira on kuitenkin tehnyt joitain rikosilmoituksia muissa EU-maissa toimivista yrityksistä, jotka ovat toimittaneet alkoholia asiakkaille Suomessa. Valvira on itse todennut, että edellä mainittu alkoholin etämyyntikieltoa koskeva ohje on ainoastaan ”kansalaisohje” ja ettei ohjeella ole alkoholin etämyyntikiellon kannalta oikeudellista merkitystä. Valviran antamaa ohjetta ei ole käytetty oikeudessa ratkaisuperusteena, vaikka Vironviina-kaupan oikeudenkäynnissä tähän asiakirjaan onkin haasteessa viitattu. Annettu ohje ei saa Suomen oikeusjärjestelmässä kuin korkeintaan tulkintaohjauksen merkityksen, eli sitä ei voi pitää laintasoisena muodollisesti sitovana laillisena sääntelynä.

Jos etämyynti on sallittua, miksi Verohallinto ja Tulli ryhtyvät tehostettuun valvontaan?

Vuoteen 2019 verrattuna alkoholin etämyynti ulkomailta on lähes kolminkertaistunut. Verohallinto on todennut, että nimenomaisesti veron noudattamisen positiivinen vaikutus on peruste tehostetulle valvonnalle. Verohallinnon ohjaus- ja valvontapäällikkö Sami Peltola sanoo tiedotteessa, että ”[a]lkoholin nettikauppa lisääntyi merkittävästi koronavuosina, ja ilmiön suosio perustuu lähes täysin siihen, että verot jäävät maksamatta”. Verohallinto on arvioinut, että valtio menettää vuosittain 80­–100 miljoonaa euroa verotuloja, koska alkoholin tilaamisesta ulkomailta ei makseta veroja Suomeen.

Kitkaa tulkinnasta Suomen ja Euroopan unionin välillä

Tilanne Suomen ja Euroopan unionin toimielinten välillä on jo entuudestaan hieman jännittynyt – 2021 helmikuussa Euroopan komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoa 5,5 tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevaan sääntelyyn: Komissio pyysi keväällä 2021 Suomea selvittämään, onko Suomen lainsäädännön nojalla vähittäismyyntilupia saatavissa toisessa EU-maissa toimiville myyjille. Komission kyselyn taustalla ovat useat kantelut ja komission tulkintalinjaukset Suomen kantaan: EU:n komissio on ilmaissut, että Suomen alkoholin etämyyntikielto rikkoo tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Kanteluita onkin kohdistunut juuri alkoholijuomien myynnin mahdollisiin esteisiin.

Myös Alkon monopoliasema on EU-oikeuden kannalta hyvin kyseenalainen

Käytännössä jäsenvaltioiden välistä kauppaa ei saisi hidastaa siten, että kansallisille toimijoille myönnettäisi etuoikeuksia ulkomaisiin toimijoihin nähden. Alkon erityisasemaa on kuitenkin perusteltu sillä, että ulkomaisen tuonnin rajoittaminen on välttämätöntä terveyden ja elämän suojelemiseksi. Näin ollen Suomi katsoo, että perusoikeuden rajoittaminen olisi sallittua EU:n SEUT-perussopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus komission selvityspyyntöön

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähetti 29.4.2021 Euroopan komissiolle vastauksensa selvityspyyntöihin alkoholin etämyynnin asemasta Suomen lainsäädännössä. Vastauksessa ei lupauduta muutoksiin koskien Suomen alkoholilainsäädäntöä, vaan todetaan, että viranomaiset ovat valmiita jatkamaan vuoropuhelua komission kanssa.

Omassa kannanotossaan Valvira on toistanut kantansa siitä, että lainsäädäntöä tulisi tarkentaa niin paljon, ettei erillistä ohjetta alkoholin tilaamisesta ja maahantuonnista yksityishenkilöille enää tarvittaisi. Tätä kantaa ei kuitenkaan tuoda esille STM:n vastauksessa. Sen sijaan STM huomauttaa komissiolle, ettei ”Valvira määrittele alkoholilain sisältöä”.

STM:n alainen työryhmä ehdotti keväällä 2018, että mietojen alkoholijuomien verkkokaupan tulisi olla mahdollista kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille vähittäismyyntipaikoista, eli ei postitse tai kuljetusliikkeen toimittamina. STM kuitenkin katsoi, ettei työryhmän ehdotusta tarvinnut toteuttaa korkeimman oikeuden 2018 antaman ennakkoratkaisun johdosta. Sen mukaan Suomen alkoholilain vähittäismyyntilupajärjestelmä ei ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Toistaiseksi alkoholin etämyynti on ainakin muodollisesti kiellettyä, mutta käytännössä viranomaiset sallivat tilaamisen sillä ehdolla, että toimintaan liittyvät verot ja muut maksut maksetaan asianmukaisesti.

Alkoholin etämyynnissä keskiössä on EU:n kilpailuoikeus

Yksi Euroopan Unionin keskeisimmistä tavoitteista liittyen alkoholin etämyyntiin ja ostamiseen on, että rajat ylittävä kaupankäynti jäsenmaiden välillä helpottuu. Euroopan unionin perussopimuksiin onkin määritelty oikeus vapaaseen liikkuvuuteen muun muassa ihmisille ja tavaroille unionin sisämarkkinoilla. Tavaroiden osalta tämä tarkoittaa käytännössä helpotuksia hankaliin tullimaksumenettelyihin ja muihin hitaisiin byrokraattisiin prosesseihin, jotka voisivat hankaloittaa ulkomaisten toimijoiden kauppaa eli muodostua tosiasiallisiksi esteiksi ulkomaisille toimijoille saada tuotteitaan muille markkinoille.

Verovalvonta on teoriassa hyväksytty peruste rajoittaa vapaakauppaa unionin alueella, mutta käytännön toteutus voi muodostua ongelmalliseksi: verovalvonta ei saa rajoittaa kauppaa suhteettomasti. Jos esimerkiksi verotarkastusta odottava kauppatavara odottaa tullissa kohtuuttoman kauan, kyse voi olla EU-oikeuden nojalla kielletystä peitellystä kaupan rajoittamisesta. Tällaisilla toimilla pyritään tahallisesti hankaloittamaan ulkomaisten toimijoiden pääsyä kotimaan markkinoille näennäisesti laillisilta näyttävillä keinoilla. Tässä tapauksessa tullin valvonta saattaisi johtaa siihen, että alkoholituotteet odottaisivat tarkastusta tullissa niin kauan, että kuluttajat alkaisivat suosia mieluummin Alkossa asioimista.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio tulkitsi Helsingin Sanomissa 12.10. julkaistussa artikkelissa, että verohallinnon ja tullin uusi menettely voi johtaa siihen, että ”verot Suomeen maksaville yrityksille annetaan jonkinlainen ohituskaista alkoholin etämyynnissä”. Toisin sanoen veroja rutiininomaisesti Suomeen maksava ulkomainen alkoholikauppias voisi teoriassa saada huomattavaa etua siinä missä tehostettuun valvonnan perusteella pysäytetyn kauppiaan tuotteet saattaisivat jäädä kuukausiksi odottamaan tarkastusta.

EU-oikeuden vastaisuus tulee kuitenkin vasta ilmi käytännön menettelyn alkaessa, ja tarpeen vaatiessa puutteellinen menettely voi johtaa kanteluun komissiolle.

Alkoholin tilaaminen ulkomailta – yhteenveto

Lopuksi vielä lyhyt yhteenveto aiheesta alkoholin tilaaminen ulkomailta. Tehostetun valvonnan vaikutukset ovat vielä epäselviä. Tullin tosiasiallinen toiminta tulee tulevaisuudessa näyttämään, johtaako menettely sellaisiin hidastuksiin, jotka voitaisiin EU-oikeuden mukaisesti tulkita suhteettomaksi haitaksi kaupankäynnille. Tällaisessa tilanteessa verovalvonta olisi EU:n suhteellisuusperiaatteen vastaista, mistä voi syntyä kanteluperuste Euroopan komissiolle.

Tilanne nostaa myös esille sen tosiasian, että Suomen alkoholilainsäädäntö saattanee tarvita tarkennuksia alkoholin ulkomaankaupan ja etämyynnin osalta. Tällä hetkellä ulkomaiset toimijat saavat myydä tullattua ja verotettua alkoholia Suomessa sillä ehdolla, että tuotteita toimitetaan vähittäismyyntipaikkoihin Suomessa alkoholilain 35 § mukaisesti. Toistaiseksi Suomessa toiminta tapahtuu kuitenkin vähittäismyyntipaikkojen sijaan postitse, mihin alkoholilaki ei ota kantaa. Jos alkoholin tilaaminen ulkomailta herättää kysymyksiä, ole yhteydessä asiantuntevat verojuristimme auttavat!