Osakkeiden splittaus – mitä sillä käytännössä tarkoitetaan?
Osakkeiden splittaus tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö jakaa olemassa olevat osakkeensa useampaan osaan ilman, että yhtiön arvo muuttuu. Kyse ei siis ole omistuksen laimentamisesta eikä uudesta pääomituksesta, vaan teknisestä järjestelystä, jolla muutetaan osakkeiden lukumäärää ja yksittäisen osakkeen hintaa.
Tyypillinen esimerkki on 2:1-splittaus. Tällöin yksi osake muuttuu kahdeksi osakkeeksi. Jos osakkeen arvo ennen splittausta oli 100 euroa, splittauksen jälkeen yhden osakkeen arvo on lähtökohtaisesti noin 50 euroa. Osakkeenomistajan omistuksen kokonaisarvo pysyy kuitenkin samana.
Splittaus on erityisen yleinen pörssiyhtiöissä, joissa osakkeen markkinahinta on noussut korkeaksi. Tavoitteena on usein tehdä osakkeesta helpommin lähestyttävä sijoittajille ja lisätä kaupankäynnin aktiivisuutta.
Miksi yhtiö tekee splittauksen osakkeilleen?
Käytännössä splittauksen taustalla on lähes aina markkinaan ja sijoittajakäyttäytymiseen liittyviä syitä.
Vaikka osakkeen nimellinen hinta ei kerro mitään yhtiön todellisesta arvosta, korkea kappalehinta voi psykologisesti vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen. Esimerkiksi 1 000 euroa maksava osake voi tuntua monesta sijoittajasta “kalliilta”, vaikka yhtiön arvostus olisi täysin perusteltu.
Kun osake splitataan, yksittäisen osakkeen hinta laskee ja osakkeesta tulee helpommin ostettava pienemmilläkin sijoitussummilla. Tämä voi kasvattaa kaupankäynnin volyymia ja parantaa osakkeen likviditeettiä.
Yhtiö voi samalla viestiä markkinoille myös vahvuudesta. Splittaukset tehdään usein tilanteessa, jossa osakkeen arvo on noussut merkittävästi pitkän ajan kuluessa. Tämän vuoksi markkinat tulkitsevat splittauksen toisinaan positiivisena signaalina, vaikka itse järjestely ei muuta yhtiön taloudellista asemaa millään tavalla.
Muuttuuko yhtiön arvo splittauksessa?
Ei muutu.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä osakesplittaukseen liittyen. Splittaus ei luo yhtiölle lisää arvoa eikä myöskään vähennä sitä. Ainoastaan osakkeiden lukumäärä ja yksittäisen osakkeen hinta muuttuvat.
Jos yhtiöllä on esimerkiksi miljoona osaketta ja yhden osakkeen arvo on 100 euroa, yhtiön markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa. Mikäli yhtiö toteuttaa 2:1-splittauksen, osakkeita on jatkossa kaksi miljoonaa kappaletta ja yhden osakkeen arvo on noin 50 euroa. Kokonaisarvo säilyy edelleen samana.
Myöskään osakkeenomistajien suhteelliset omistukset eivät muutu. Jos sijoittaja omisti ennen splittausta yhden prosentin yhtiöstä, hän omistaa edelleen yhden prosentin myös splittauksen jälkeen.
Vaikutus sijoittajiin ja markkinaan
Splittauksen merkittävin käytännön vaikutus liittyy yleensä kaupankäyntiin.
Kun osakkeen yksikköhinta laskee, useammalla sijoittajalla on mahdollisuus ostaa osaketta pienemmillä summilla. Tämä voi lisätä kaupankäyntiä ja parantaa osakkeen likviditeettiä. Erityisesti Yhdysvaltain markkinoilla tällä on ollut historiallisesti suuri merkitys.
Lisäksi splittauksella voi olla psykologinen vaikutus markkinaan. Sijoittajat saattavat tulkita splittauksen merkkinä siitä, että yhtiö uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tästä syystä osakekurssi voi joissain tilanteissa reagoida positiivisesti splittausuutiseen, vaikka itse järjestelyllä ei ole vaikutusta yhtiön fundamentteihin.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei splittaus yksin tee yhtiöstä parempaa sijoituskohdetta. Pitkällä aikavälillä osakkeen arvo määräytyy edelleen yhtiön liiketoiminnan, tuloksentekokyvyn ja kasvun perusteella.
Miten splittaus toteutetaan juridisesti?
Osakesplittaus edellyttää yhtiöoikeudellisia päätöksiä ja käytännön rekisteröintitoimia.
Tyypillisesti yhtiön hallitus tekee ehdotuksen splittauksesta, jonka jälkeen asiasta päätetään yhtiökokouksessa. Toteutustapa riippuu myös siitä, edellyttääkö järjestely muutoksia yhtiöjärjestykseen.
Listatuissa yhtiöissä splittauksesta tiedotetaan markkinoille pörssitiedotteella hyvissä ajoin ennen toteutusta. Lisäksi muutokset rekisteröidään asianmukaisesti arvo-osuusjärjestelmään ja tarvittaessa kaupparekisteriin.
Käytännössä osakkeenomistajan ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Uudet osakemäärät päivittyvät automaattisesti arvo-osuustilille.
Osakkeiden splittaus ja verotus
Pelkkä splittaus ei lähtökohtaisesti aiheuta välitöntä veroseuraamusta osakkeenomistajalle.
Koska omistuksen kokonaisarvo ei muutu eikä osakkeita luovuteta ulkopuoliselle, verotuksessa ei synny realisoitua voittoa tai tappiota. Käytännössä alkuperäinen hankintameno vain jakautuu suuremmalle määrälle osakkeita.
Tämä tulee huomioida erityisesti myöhemmässä luovutusvoiton laskennassa. Jos esimerkiksi yksi osake on splitattu viideksi osakkeeksi, alkuperäinen hankintahinta kohdistetaan näille uusille osakkeille suhteellisesti.
Yhtiön näkökulmasta splittaus on puolestaan lähtökohtaisesti neutraali järjestely myös verotuksellisesti. Kyse on ennen kaikkea teknisestä ja yhtiöoikeudellisesta toimenpiteestä.
Tunnettuja esimerkkejä osakesplittauksista
Kansainvälisesti tunnetuimpia splittauksia ovat tehneet esimerkiksi Apple ja Tesla.
Apple toteutti vuonna 2020 4:1-splittauksen, jossa yksi osake muuttui neljäksi osakkeeksi. Tesla puolestaan toteutti samana vuonna 5:1 -splittauksen. Molemmissa tapauksissa järjestelyjen tavoitteena oli alentaa osakkeen yksikköhintaa ja lisätä osakkeen saavutettavuutta sijoittajien näkökulmasta.
Näiden yhtiöiden tapauksissa splittaukset lisäsivät merkittävästi markkinoiden kiinnostusta osakkeita kohtaan, vaikka itse yhtiöiden arvo ei muuttunut järjestelyn seurauksena.
Milloin splittauksella voi olla käytännön merkitystä?
Yhtiöoikeudellisesti splittaus on melko suoraviivainen toimenpide, mutta käytännössä sillä voi olla huomattavaa merkitystä esimerkiksi:
- sijoittajaviestinnässä
- osakkeen likviditeetissä
- listautumisen jälkeisessä markkinakäyttäytymisessä
- omistusrakenteen kehittämisessä
- henkilöstöomistusjärjestelyissä
Erityisesti kasvuyhtiöissä ja listatuissa yhtiöissä splittauksen vaikutuksia arvioidaan usein myös strategisesta näkökulmasta eikä pelkästään teknisenä toimenpiteenä.
Osake splitataan ennen osingonjakoa – voiko huojennetun osingon määrää kasvattaa?
Noteeraamattomien yhtiöiden omistajilla herää aika ajoin kysymys siitä, voiko osakkeiden splittauksella kasvattaa kevyemmin verotettavan osingon määrää. Tilanne tulee yleensä vastaan silloin, kun yhtiössä tehdään osakkeiden splittaus tilikauden päättymisen jälkeen mutta ennen varsinaista osingonjakopäätöstä.
Ajatus on käytännössä usein seuraava: jos osakkeiden määrä kasvaa esimerkiksi yhdestä sadaksi osakkeeksi, kasvaako samalla myös osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo ja sitä kautta mahdollisuus jakaa enemmän huojennettua osinkoa?
Vastaus on: lähtökohtaisesti ei.
Osakkeiden splittaus ei itsessään lisää yhtiön nettovarallisuutta eikä osakkeiden yhteenlaskettua matemaattista arvoa. Kyse on teknisestä järjestelystä, jossa olemassa oleva omistus jaetaan useampaan osakkeeseen. Verotuksessa ratkaisevaa ei ole osakkeiden lukumäärä vaan niiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo.
Tilannetta arvioidaan samalla tavoin kuin maksutonta osakeantia. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan uusien osakkeiden matemaattinen arvo on tällaisessa tilanteessa nolla silloin, kun osakkeet syntyvät tilikauden päättymisen jälkeen mutta ennen osingonjakopäätöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei splittauksella voida keinotekoisesti kasvattaa huojennetusti verotettavan osingon määrää kyseiseltä tilikaudelta.
Tilanne on kuitenkin käytännössä väliaikainen. Seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä kaikkien osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan uudelleen yhtiön nettovarallisuuden sekä tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärän perusteella. Tämän jälkeen myös splitatut osakkeet osallistuvat normaaliin matemaattisen arvon laskentaan.
Käytännössä asia liittyy noteeraamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen keskeiseen mekanismiin. Osingosta, joka vastaa enintään kahdeksaa prosenttia osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, 75 prosenttia on lähtökohtaisesti verovapaata tuloa ja 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa aina 150 000 euroon asti. Tämän rajan ylittävältä osalta veronalaisen pääomatulon osuus kasvaa. Mikäli osinko ylittää kahdeksan prosentin tuottorajan, osinkoa verotetaan osittain ansiotulona.
Tästä syystä osakkeiden matemaattisella arvolla on käytännössä merkittävä vaikutus omistajayrittäjän kokonaisverotukseen. Juuri tämän vuoksi erilaisia osakejärjestelyjä, splittauksia ja osakeanteja suunniteltaessa on tärkeää arvioida myös niiden verotukselliset vaikutukset eikä pelkästään yhtiöoikeudellista toteutusta.
Erityisesti omistajavetoisissa yhtiöissä nähdään toisinaan tilanteita, joissa osakerakenteeseen tehdään muutoksia juuri ennen osingonjakoa ilman, että ymmärretään täysin järjestelyn vaikutuksia verotuksessa. Verotuksessa arviointi tehdään kuitenkin tosiasiallisen nettovarallisuuden ja matemaattisen arvon perusteella, eikä pelkkä osakkeiden lukumäärän kasvattaminen muuta tätä lähtökohtaa.
Yhteenveto
Osakkeiden splittaus ei muuta yhtiön todellista arvoa eikä osakkeenomistajien suhteellisia omistuksia. Kyse on ennen kaikkea teknisestä järjestelystä, jolla pyritään parantamaan osakkeen kaupankäytävyyttä ja saavutettavuutta markkinoilla.
Vaikka splittaus voi lisätä sijoittajien kiinnostusta ja kaupankäynnin aktiivisuutta, sijoittajan näkökulmasta olennaista on edelleen yhtiön liiketoiminnan todellinen kehitys, ei osakkeen nimellinen kappalehinta.
Osakesplittaukseen liittyy käytännössä myös yhtiöoikeudellisia, verotuksellisia ja markkinaoikeudellisia näkökulmia, jotka on syytä huomioida erityisesti tilanteissa, joissa järjestely liittyy laajempiin omistus- tai pääomarakenteen muutoksiin.
