Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen määräytyy työsopimuslain mukaan. Tässä artikkelissa käsittelemme mitä työllistymisvapaa tarkoittaa, sen perusteita, kestoa ja työntekijän oikeuksia.
Mikä on työllistymisvapaa?
Työllistymisvapaa on työntekijän oikeus saada vapaata irtisanomisajallaan osallistuakseen työvoimakoulutukseen tai muuhun vastaavaan toimenpiteeseen, joka edistää hänen työllistymistään. Jos työnantaja on irtisanonut työntekijän tuotannollisella tai taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä, työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllisyyssuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen, harjoitteluun tai työssäoppimiseen. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun sekä uudelleensijoitusvalmennukseen.
Tyypillinen tilanne on se, että työntekijä saa kutsun työhaastatteluun kesken irtisanomisajan. Tällöin hänellä on oikeus käyttää työllistymisvapaata osallistuakseen haastatteluun, kunhan hän ilmoittaa asiasta työnantajalle etukäteen. Jos haastattelu järjestetään useamman kierroksen prosessina, voi työntekijä käyttää vapaata useampaan eri tilaisuuteen, kunhan vapaan kokonaismäärä ei ylity.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Työntekijän on myös pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
On tärkeää huomioida, että työsopimuslain mukainen työllistymisvapaa pätee tilanteissa, joissa työntekijä ja työnantaja eivät ole sopineet muuta. Lisäksi on huomioita, että työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Työnantajan näkökulma
Työnantajan kannalta työllistymisvapaa voi aiheuttaa haasteita erityisesti tilanteissa, joissa työntekijän työpanosta tarvitaan vielä irtisanomisajan loppuun asti. Laki kuitenkin lähtee siitä, että työntekijän mahdollisuus työllistyä uudelleen on ensisijaista. Työnantaja voi rajoittaa vapaan käyttöä vain, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa toiminnalle.
Mitä tarkoittaa “merkittävä haitta”?
Merkittävää haittaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Pelkkä työvuorojen uudelleenjärjestely tai lievä lisäkuormitus ei yleensä riitä perusteeksi evätä työllistymisvapaan käyttöä. Sen sijaan esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijän poissaolo vaarantaisi liiketoiminnan jatkuvuuden tai asiakassopimusten toteutumisen, voivat täyttää merkittävän haitan kriteerin.
Vapaan kestoaika
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
- enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
- enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
- enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että 55 vuotta täyttäneen työntekijän, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy seuraavasti:
- enintään yhteensä 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
- enintään yhteensä 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
- enintään yhteensä 25 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Lisäksi 55 vuotta täyttäneet joiden työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta, saavat käyttää työllistymisvapaata myös muutosturvakoulutukseen sekä osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen
BOWA:n juristit apuna työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä
Työoikeuteen erikoistuneet juristimme auttavat sekä työnantajaa että työntekijää työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Voit varata juristillemme maksuttoman alkukartoituksen. Saat meihin yhteyden myös alta löytyvän yhteydenottopyynnön kautta tai chatissa.
