Yrityssaneeraus on yrityksen konkurssin vaihtoehtona oleva menettely, jolla pyritään tervehdyttämään yrityksen taloudellinen tila. Sen tavoitteena on saada yrityksen talous tasapainoon neuvottelemalla velkojien kanssa ja välttää konkurssi ja sen aiheuttamat haitat. Yrityssaneerauksesta käytetään myös arkikielessä termiä saneeraus. Tässä artikkelissa perehdymme yrityssaneeraukseen ja pyrimme luomaan kattavan mutta tiiviin kokonaiskuvan aiheesta.

Yrityssaneerausprosessi tiivistetysti

Yrityssaneeraukseen kannattaa hakeutua heti, kun huomaa yrityksen olevan tilapäisissä maksuvaikeuksissa. Yrityssaneerausmenettelyä voi hakea, jos 1) yritys on taloudellisissa vaikeuksissa ja 2) vähintään kaksi velkojaa puoltaa yrityssaneeraushakemusta.

Jos tuomioistuin päättää saneerauksen aloittamisesta, määrää se yritykselle selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on laatia yrityksestä perusselvitys (jossa sen taloudellinen tila selvitetään) ja sen jälkeen ehdotus saneerausohjelmaksi. Sen jälkeen velkojien tulee hyväksyä tämä ehdotus, jonka tuomioistuin sittemmin vahvistaa. Yrityksen tulee noudattaa tätä ohjelmaa koko saneerauksen ajan.

Kun yritys on onnistuneesti suorittanut ohjelman ja siihen sisältyvät maksut, se vapautuu saneerausveloista ja yrityssaneeraus päättyy. Jos yritys ei pysy maksuohjelmassa, saneeraus voidaan keskeyttää – tällöin yritys useimmiten haetaan konkurssiin.

Yrityssaneerauksen hyödyt

Yrityssaneerauksen suurin hyöty on liittyy sekä yrityksen että sen työntekijöiden ja yhteiskunnan intresseihin: Kun taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys tervehdytetään saneerausmenettelyn kautta, vältetään konkurssi.

Tällä vältetään työpaikkojen vähentyminen, liiketoiminnan lopettaminen ja tietotaidon katoaminen. On kaikkien kannalta paras vaihtoehto, jos yritys saadaan yrityssaneerauksella takaisin yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi. On tärkeää kuitenkin korostaa, ettei kaikkia yrityksiä voi pelastaa konkurssilta. Joskus on järkevämpää asettaa yhtiö konkurssiin, jos toiminta on selkeästi kannattamatonta ja sitä ei voida muuttaa tuottavaksi pitkälläkään aikavälillä.

Tässä on lista muutamista yrityssaneerauksen tarjoamista hyödyistä:

  1. Yrityksen taloudellisen aseman parantuminen: Saneerauksen tarkoitus on tervehdyttää yrityksen toiminta palauttamalla sen maksukyky ja taloudellinen tasapaino. Tämä parantaa yrityksen vakautta pitkällä aikavälillä.
  2. Konkurssin välttäminen: Tämä on yrityssaneerauksen tärkein tavoite, mikä säästää kaikilta osin yrityksen kanssa toimivien resursseja sekä velkojien, työnantajan ja työntekijöiden kannalta.
  3. Työpaikkojen säilyminen: Kun konkurssilta vältytään, yritys ei joudu irtisanomaan henkilöstöään, vaan työntekijät voivat usein jatkaa työn tekemistä myös saneerausmenettelyn aikana (tietyin edellytyksin).
  4. Velkojien etu: Yrityssaneeraus on melkein aina velkojille parempi vaihtoehto kuin konkurssi, sillä saneerausmenettelyn aikana velkojat saavat varoistaan suuremman osuuden tai jopa kaikki sijoituksensa takaisin verrattuna konkurssiin, jossa yrityksen varallisuus likvidoidaan sellaisenaan.

Yrityssaneeraus ja konkurssi: Miten ne eroavat toisistaan?

Konkurssin ja yrityssaneerauksen erot perustuvat menettelyjen eri tavoitteisiin: Konkurssin tavoitteena on lopettaa kannattamaton yritystoiminta ja realisoida eli muuttaa kaikki yrityksen omaisuus rahaksi. Yrityssaneerauksen tarkoitus on sen sijaan palauttaa tilapäisissä talousvaikeuksissa oleva yritys jälleen maksukykyiseksi järjestelemällä sen velkoja ja tekemällä liiketaloudellisia muutoksia, joilla toiminnasta saadaan jälleen kannattavaa.

Yksi suurimmista ongelmista yrityssaneerausmenettelyssä on, että yrityssaneerausta voi hakea tuomioistuimelta, eikä tuomioistuin voi hakijan puolesta päättää, onko yrityssaneeraus tarkoituksenmukainen. Joskus on järkevämpää lopettaa yritystoiminta kuin yrittää pelastaa pitkään vaikeuksissa ollutta yritystä, mutta tuomioistuin ei sinänsä voi ottaa tällaiseen kantaa. Tästä huolimatta tuomioistuin päättää, aloitetaanko saneeraus vai ei.

Tärkeää tietoa yrityssaneerauksesta

Usein yrityssaneeraukseen hakeudutaan liian myöhään. Yrityssaneeraukseen kannattaa hakea, jos yrityksen päivittäinen liiketoiminta on kannattavaa, mutta jokin muu taloudellinen muutos rasittaa yrityksen vakavaraisuutta, kuten esimerkiksi velkataakka tai tilapäinen muutos. Yrityssaneerauksen onnistuminen riippuu suuresti siitä, kuinka nopeasti maksuvaikeuksiin reagoidaan yrityksen johdon toimesta.

Saneeraus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko yrityksen toimintaan. Siinä ei siis järjestellä ainoastaan yrityksen velkoja, vaan tarkastellaan myös esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan osia. Kannattamaton tai kannattamattomia liiketoimintakokonaisuuksia voidaan lopettaa tai liiketoimintaa keskittää tietylle liiketoiminnan osa-alueelle, joka on yritykselle erityisen kannattavaa.

Yrityssaneeraus ja työntekijät

Yrityssaneeraus on yrityksen työntekijöiden kannalta tärkeää, sillä saneerausmenettelyn avulla yritys voi mahdollisesti välttyä työntekijöiden irtisanomiselta. On huomioitava, ettei tämä kuitenkaan ole ehdoton tae, koska esimerkiksi liiketoiminnan uudelleenjärjestelyssä tiettyjä liiketoimintakokonaisuuksia saatetaan myydä tai lopettaa, mikä voi vaikuttaa yrityksen työpaikkojen määrään.

Yrityssaneeraus kesto

Yrityssaneeraus kestää yleensä 5–10 vuotta. Sen aikana yrityksen tulee jatkaa toimintaa yksilöllisen saneerausohjelman mukaisesti. Saneerausohjelmassa esimerkiksi määrätään, miten yrityksen toiminta muuttuu (myydäänkö tai keskitetäänkö esimerkiksi liiketoimintakokonaisuuksia) ja miten velat järjestellään.

On huomionarvoista korostaa, että saneerausohjelmaa tulee noudattaa koko keston ajan. Jos yritys ei pysy maksuohjelmassa, ainoa vaihtoehto on useimmissa tapauksissa konkurssi. Jos yritys onnistuneesti suorittaa saneerausohjelman ja siihen kuuluvat maksut velkojille, se vapautuu saneerausveloistaan ja yrityssaneeraus päättyy.

Yrityssaneeraushakemus

Yrityssaneerausta haetaan aina alueelliselta käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella – jos esimerkiksi yritys toimii Helsingissä, lähetetään yrityssaneeraushakemus Helsingin käräjäoikeudelle. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai esimerkiksi velkoja, mutta velkojan tapauksessa saatavan on oltava selvä ja riidaton.

Yrityssaneeraushakemus on sinänsä täysin vapaamuotoinen hakemus pois lukien sen pakolliset liitteet, jotka määritellään niin kutsutussa yrityssaneerauslaissa ja siihen liittyvässä yrityssaneerausasetuksessa. Tämän takia yrityssaneerausmenettelyn aloittamisessa kannattaa usein hyödyntää insolvenssioikeuteen erikoistunutta juristia. Jos hakemus on huolimattomasti tai puutteellisesti tehty, se hylätään, eikä yrityssaneeraukseen saa välttämättä toista mahdollisuutta.

Yrityssaneerauksen hinta

Yrityssaneeraukseen liittyy aina hakemusmaksu, jonka suuruus riippuu siitä, päätetäänkö menettely aloittaa yrityksen kohdalla. Jos menettelyä ei päätetä aloittaa, hakemusmaksu on 300 euroa. Jos yrityssaneeraus sen sijaan aloitetaan, hakemusmaksu on 1000 euroa.

Katso myös muut artikkelimme

Kirjoitamme laadukkaita artikkeleita erityisesti yrittäjille liittyvistä aiheista sekä verotuksesta. Olemme viime aikoina kirjoittaneet esimerkiksi yhtiökokouksen pöytäkirjasta, oikeudenkäynnin etenemisestä käytännössä ja toimitusehdoista. Julkaisemme artikkeleita myös yrittäjien kannalta keskeisimmistä lakimuutoksista, joten seuraa meitä sosiaalisessa mediassa pysyäksesi ajan tasalla tärkeistä lakiuudistuksista.