Mikä on yhtiökokous?

Yhtiökokous on yhtiön korkein päätöksentekoelin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Yhtiökokouksessa käsitellään ja ratkaistaan yhtiön kannalta merkittäviä asioita, joihin osakkeenomistajilla on oikeus vaikuttaa omistamiensa osakkeiden määrän perusteella. 

Yhtiökokoustyypit 

Yhtiökokoukset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin: varsinaisiin yhtiökokouksiin ja ylimääräisiin yhtiökokouksiin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään vuosittain ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksessä määritellyt asiat, kuten tilinpäätöksen vahvistaminen ja osinkojen jakaminen. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle milloin tahansa tarvittaessa käsittelemään yhtiön kannalta tärkeitä, kiireellisiä asioita. 

Yhtiökokouksen päätettävät asiat 

Yhtiökokouksessa päätettäviä asioita määrää osakeyhtiölaki ja yhtiön omat säännöt. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettäviä asioita voivat olla esimerkiksi: 

  • Tilinpäätöksen vahvistaminen
  • Osingonjako
  • Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan valinta
  • Tilintarkastajan valinta

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettäviä asioita voivat olla muun muassa: 

Oleellista on, että yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on mainittu yhtiökokouksen kutsussa. Näin osakkeenomistajat saavat riittävästi aikaa valmistautua kokoukseen ja muodostaa kantansa käsiteltäviin asioihin.

Yhtiökokous – Mitä se tarkoittaa ja miksi se on tärkeä?

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiössä. Yhtiökokouksissa käsitellään yhtiöjärjestyksessä ja osakeyhtiölaissa määrätyt asiat, ja se on olennainen osa yhtiön hallintoa ja sen toiminnan läpinäkyvyyttä. 

Yhtiökokouksen merkitys on monitahoinen. Ensinnäkin, yhtiökokous on paikka, jossa osakkeenomistajat voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan. Toiseksi, se on foorumi, jossa osakkeenomistajat voivat saada tietoa yhtiön toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Kolmanneksi, yhtiökokous on keino varmistaa yhtiön toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. 

  • Osakkeenomistajan vaikutusmahdollisuudet: Yhtiökokouksissa osakkeenomistajat voivat esittää kysymyksiä, ehdottaa päätöksiä ja äänestää niistä. Tämä tarkoittaa, että osakkeenomistajilla on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan ja päätöksentekoon.
  • Tiedonsaanti: Yhtiökokouksissa osakkeenomistajat saavat tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta, toiminnan tuloksista ja tulevaisuudennäkymistä. Näin osakkeenomistajat voivat arvioida yhtiön suorituskykyä ja tehdä päätöksiä osakkeiden myynnistä tai ostamisesta.
  • Avoimuus ja läpinäkyvyys: Yhtiökokous on yhtiön toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden perusta. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön toiminnan kannalta keskeisiä asioita, ja päätökset tehdään avoimesti ja demokraattisesti.

Yhtiökokouksessa päätettäviin asioihin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaon päättäminen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitseminen sekä yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Näiden lisäksi yhtiökokouksessa voidaan tehdä muita yhtiön toimintaan ja hallintoon liittyviä päätöksiä.

Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokousten ero

Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukset eroavat toisistaan sekä kokouksen tarkoituksen että päätöksentekoprosessin osalta. Yhtiökokouksen merkitys ja sen rooli yhtiön hallinnossa ovat kriittisiä tekijöitä, jotka määrittävät yhtiön menestyksen ja tulevaisuuden. Kirjoitimme erillisen artikkelin asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksesta.

Osakeyhtiön yhtiökokous on yhtiön korkein päätöksentekoelin. Sen osallistujina ovat yhtiön osakkeenomistajat tai heidän edustajansa. Osakeyhtiön yhtiökokouksessa käsitellään erityisesti seuraavia asioita: 

  1. Yhtiön tilinpäätöksen vahvistaminen ja voitonjakopäätöksen tekeminen
  2. Yhtiön toimintakertomuksen hyväksyminen
  3. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan valitseminen
  4. Muut yhtiöjärjestyksessä määritellyt tai osakkeenomistajien esille tuomat asiat

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa päätetään asunto-osakeyhtiölle keskeisistä seikoista. Kokouksessa ovat läsnä osakkeenomistajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksentekoon kuuluu seuraavat elementit: 

  1. Yhtiön tilinpäätöksen vahvistaminen ja voitonkäytöstä päättäminen
  2. Yhtiön hallituksen jäsenten valinta
  3. Isännöitsijän ja tilintarkastajien valinta
  4. Taloyhtiön korjaushankkeista ja muutostöistä päättäminen
  5. Muut yhtiöjärjestyksen tai lainsäädännön mukaiset asiat

Yhtiökokouksen käytännöt vaihtelevat yhtiömuodon, yhtiökokouksen aiheen ja osakkeenomistajien kesken. Sekä osakeyhtiön että asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukset edellyttävät huolellista valmistautumista, päätöksentekoa ja dokumentointia.

Yhtiökokous ja käytännöt – Kuka voi osallistua ja miten kutsu toimitetaan?

Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päätöksentekoelin, johon osakkeenomistajat voivat osallistua. Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen koollekutsuminen ja osallistujien määräytyminen noudattavat tiettyjä säännöksiä ja käytäntöjä. 

Yhtiökokouskutsun toimittaminen 

Kutsu yhtiökokoukseen tulee toimittaa osakkeenomistajille vähintään viikkoa ennen kokousta, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty muusta aikamääreestä. Kutsu voidaan toimittaa kirjallisesti joko tavallisen postin, sähköpostin tai yhtiön verkkosivuilla julkaistavaksi. Olennaista on, että kutsu saavuttaa kaikki osakkeenomistajat. 

Osakeyhtiölaki edellyttää, että kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.

Osallistumisoikeus 

Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen riippuu osakkeenomistuksen laajuudesta. Lähtökohtaisesti jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Yhtiökokous – Tärkeät valmistelut ja dokumentit ennen kokousta

Ennen yhtiökokouksen pidettämistä on tärkeää huolehtia useista valmisteluista ja dokumenteista, jotka ovat olennainen osa kokouksen läpivientiä ja päätöksentekoa. Nämä valmistelut ja asiakirjat varmistavat, että kokous sujuu suunnitelmien mukaan ja että kaikki osakkaat ovat tietoisia kokouksen agendasta ja sen tavoitteista. 

Kokouskutsu 

Kokouskutsu on ensimmäinen askel yhtiökokouksen järjestämisessä. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen päivämäärä, aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Osakkaat on kutsuttava kokoukseen kirjallisesti, ja kutsu on toimitettava kullekin osakkaalle henkilökohtaisesti tai lähetettävä postitse, sähköpostilla tai muulla yhtiöjärjestyksessä määrätyllä tavalla. Kutsu on toimitettava ajoissa, viimeistään yhtiöjärjestyksessä määrätyn ajan kuluessa ennen kokousta. 

Yhtiökokous – esityslista ja kokousmateriaalit 

Esityslista ja muut kokousmateriaalit, kuten hallituksen kertomus ja tilinpäätös, on laadittava huolellisesti ja jaettava osakkaille ennen kokousta. Esityslistassa on oltava selkeästi esillä kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat, ja sen on oltava johdonmukainen ja helposti seurattavissa. Esityslistan ja muiden kokousmateriaalien laatiminen on hallituksen tehtävä. 

Tilintarkastuskertomus 

Jos yhtiössä on tilintarkastaja, on tilintarkastuskertomus toimitettava osakkaille ennen yhtiökokousta. Tilintarkastuskertomus on yksityiskohtainen arvio yhtiön taloudellisesta tilasta, ja sen on sisällettävä tilintarkastajan lausunto yhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 

Pöytäkirjanpitäjä ja ääntenlaskijat 

Ennen yhtiökokouksen alkua on nimettävä pöytäkirjanpitäjä ja tarvittaessa ääntenlaskijat. Nämä henkilöt ovat vastuussa kokouksen kulun dokumentoinnista ja äänten laskemisesta päätöksenteossa. Pöytäkirjanpitäjän ja ääntenlaskijoiden valinta on tärkeää, jotta kokouksen kulku voidaan todentaa jälkikäteen.

Yhtiökokouksen esityslista – Mitä siinä tulee olla?

Yhtiökokouksen sujuvan toteutumisen ja päätöksenteon kannalta on ensisijaisen tärkeää, että esityslista on laadittu huolellisesti ja se sisältää kaikki tarvittavat kohdat. Esityslista toimii suunnitelmana kokouksen kulusta ja seuraa yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain määräyksiä. 

Yhtiökokouksen esityslistan tulee sisältää seuraavat asiat: 

  1. Vahvistettavat tilinpäätöksen osat: Yhtiökokouksessa on hyväksyttävä tilinpäätös, joka koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista. Myös toimintakertomus pitää käsitellä, jos se on laadittu.
  2. Taseen osoittaman voiton käyttäminen: Tässä kohdassa päätetään taseen osoittaman voiton tai tappion käsittelemisestä. Päätetään, jaetaanko osinkoa ja kuinka paljon.
  3. Vastuuvapauden myöntäminen: Yhtiökokouksessa päätetään, myönnetäänkö vastuuvapaus toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille. Tämä tarkoittaa sitä, että heitä ei voida myöhemmin vastuuseen yhtiön hallinnosta ja tilinpäätöksestä.
  4. Hallituksen jäsenten valinta: Esityslistalla tulee olla kohta, jossa valitaan hallituksen jäsenet. Valinnat tehdään yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
  5. Tilintarkastajan valinta: Tilintarkastajan valinta on pakollinen kohta esityslistalla, jos yhtiöjärjestys tai laki niin vaatii. Tilintarkastaja valvoo, että yhtiön taloudellinen raportointi on lain ja yhtiöjärjestyksen mukaista.

Lisäksi esityslistaan voidaan sisällyttää muitakin kohtia, kuten toimitusjohtajan katsaus yhtiön toiminnasta tai yhtiöjärjestyksen muutokset. On kuitenkin tärkeää huomata, että päätöksiä voidaan tehdä vain niistä asioista, jotka on mainittu esityslistalla. Näin ollen, yhtiökokouskutsussa tulee ilmoittaa esityslistan sisältö tarkasti.

Osingonjako päätöksenä – Milloin ja miten se tapahtuu?

Osingonjaon päätös on yksi yhtiökokouksen keskeisimmistä päätöksistä, jonka yhtiön osakkaat tekevät. Tämä prosessi noudattaa tiettyä säännöstöä ja aikataulua, jotka molemmat on määritelty osakeyhtiölaissa. Osingonjakopäätös vaatii useita tarkistuksia ja hyväksyntöjä ennen kuin se voidaan panna täytäntöön. 

Ensinnäkin, hallituksen on esitettävä ehdotus osingonjaosta osakkeenomistajille yhtiökokouksessa. Tämä ehdotus perustuu yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Hallitus ottaa huomioon yhtiön maksukyvyn ja varmistaa, että yhtiö ei jaa enemmän osinkoa kuin mitä sen vapaan oman pääoman määrä sallii. 

Osingonjakopäätöksen tekeminen edellyttää seuraavia vaiheita: 

  1. Hallitus valmistelee osingonmaksuehdotuksen.
  2. Yhtiökokous päättää osingonjaosta.
  3. Osingonmaksupäivä määritellään.
  4. Osakkeenomistajille lähetetään ilmoitus osingonmaksusta.

Osingonmaksun ajankohta on tärkeä tieto osakkeenomistajille. Osingonmaksupäivä on se päivä, jolloin yhtiö maksaa osingot osakkeenomistajille. Tämä päivä on yleensä noin kuukauden päässä yhtiökokouksesta, mutta se voi vaihdella yhtiöittäin. 

Osingonjaon päätöksen tekeminen on merkittävä osa yhtiön päätöksentekoa, ja se vaatii huolellista harkintaa. Osakkeenomistajien on tärkeää ymmärtää, kuinka osingonjaon päätösprosessi toimii, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä yhtiökokouksessa. 

On tärkeää huomata, että jos yhtiö päättää maksaa osinkoa, kaikki osakkeenomistajat eivät välttämättä saa osinkoa. Osinkoja maksetaan vain niille osakkeenomistajille, jotka omistavat osakkeita tiettyyn päivämäärään mennessä, jota kutsutaan osingon irtoamispäiväksi. 

Osingonjaon päätöksen tekeminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä, jotka osakkeenomistajat tekevät yhtiökokouksessa. Tämä päätös vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon tuottoa osakkeenomistajat saavat sijoituksistaan.

Yhtiökokous – Mitä tapahtuu päätösten jälkeen?

Yhtiökokous on yhtiön päätöksentekojärjestelmän kulmakivi, jossa osakkeenomistajat päättävät yhtiön asioista. Kokouksen jälkeen on tärkeää, että päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ja että ne kirjataan yhtiön asiakirjoihin. Yhtiökokouksen jälkeen aloitetaan päätösten täytäntöönpanoprosessi, joka vaatii useita toimenpiteitä. 

Toimenpiteiden joukossa ovat: 

  1. Päätösten kirjaaminen: Kokouksen jälkeen yhtiökokouksen pöytäkirjaan kirjataan kaikki tehdyt päätökset. Tämä on tärkeää, jotta osakkeenomistajat voivat tarkastella päätöksiä jälkikäteen ja jotta päätökset voidaan panna täytäntöön. Pöytäkirjan tulee olla saatavilla osakkeenomistajien tarkasteltavaksi.
  2. Päätösten toteuttaminen: Kun päätökset on kirjattu, ne tulee panna täytäntöön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhtiön uuden strategian toteuttamista tai uusien johtohenkilöiden nimittämistä.
  3. Päätösten seuranta: Toteutuksen jälkeen on tärkeää seurata päätösten vaikutuksia. Tämä vaatii jatkuvaa arviointia ja mahdollisia korjaavia toimenpiteitä.

On tärkeää huomata, että yhtiökokouksen jälkeen täytäntöönpanoprosessi on keskeinen osa yhtiön päätöksentekojärjestelmää. Se varmistaa, että yhtiökokouksen päätökset eivät jää vain paperille, vaan niillä on todellisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. 

Toisaalta, yhtiökokouksen jälkeen on myös tärkeää tiedottaa osakkeenomistajille tehdyistä päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta. Tämä varmistaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden yhtiön päätöksenteossa ja auttaa osakkeenomistajia ymmärtämään, miten heidän päätöksensä vaikuttavat yhtiön toimintaan.

Lopuksi, yhtiökokouksen päätökset ja niiden täytäntöönpano muodostavat olennaisen osan yhtiön hallinnointia ja johtamista.