Vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa. Vuosiloman laskeminen ei aina ole aivan yksinkertaista. Käsittelemme tässä artikkelissa muun muassa sitä miten vuosiloma määräytyy ja ajankohtaa sekä lomapalkkaa.

  • Vuosiloman määräytymisvuosi on 1.4.-31.3.
  • Kesälomakausi on 2.5.-30.9.
  • Talvilomakausi on 1.10.-30.4.
  • Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden 31.3. → 2,5 pv/kk.
  • Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden 31.3. mennessä → 2 pv/kk.
  • Arkipäiviä ovat muut kuin: sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Vuosilomasta säädetään Vuosilomalaissa

Vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomalakia sovelletaan lähtökohtaisesti työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Vuosilomalaki on työnantajaa pakottava oikeutta, joten sopimus, jolla huononnetaan työntekijän vuosilomalain mukaisia oikeuksia, on mitätön. Mitään estettä ei kuitenkaan ole sille, että työnantaja ja työntekijä sopivat lakia paremmista oikeuksista lomiin tai lomapalkkaan. Työsuhteen alkaessa kesken lomanmääräytymisvuoden on työntekijän ja työnantajan mahdollista sopia työsopimuksessa, että työntekijä saa pidemmän loman kuin mihin hän olisi lain mukaan oikeutettu.

Vuosilomalakia sovelletaan myös työaikalain ulkopuolella oleviin työntekijöihin. Lain soveltaminen perustuu työsopimuslaissa määriteltyyn työsuhteen tunnusmerkistöön. Tärkeimpänä työsuhteen tunnusmerkkinä on työnjohto ja valvonta. Vuosilomalakia ei sovelleta työhön, joka on työnantajan toiminnan luonteen vuoksi vuosittain keskeytyneenä ja jossa työntekijöillä on työehtosopimuksen perusteella oikeus vähintään vuosilomalaissa säädettyä vuosilomaa vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Vuosilomalakia ei myöskään sovelleta henkilöihin, jotka eivät ole työsuhteessa.  Lain ulkopuolelle jäävät siten muun muassa työ- ja elinkeinohallinnon järjestämään työkokeiluun osallistuvat henkilöt.  Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei myöskään kuulu vuosilomalain piiriin, ellei tästä ole erikseen sovittu. Lain lisäksi joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä vuosilomista. Työehtosopimusten määräykset koskevat yleensä lakia pidempiä vuosilomia, lomarahan tai lomapalkan laskemista sekä määräytymistä.

 

Vuosiloma - määräytyminen

Täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäoloa vastaavaa päivää. Jos sopimuksen mukaan työtä tehdään siten, ettei kaikkina kalenterikuukausina ole 14 työpäivää, t täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Jos sopimuksen mukaan työtä tehdään alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on työntekijällä oikeus saada vapaata 2 arkipäivää työskentelykuukautta kohti.

vuosiloma ja sen ajankohta

Työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta kuulee ensin työntekijää. Yleensä työntekijät saavatkin esittää lomatoiveensa, mutta työnantaja on lopulta se, joka päättää koska työntekijä voi pitää vuosilomansa. Loman ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle yhtä kuukautta ja poikkeuksellisesti 14 päivää ennen lomaa. On huomioitava, että määrättävät lomat tulee kohdentua oikeille lomakausille. Vuosilomasta 24 päivää on annettava kesälomakaudelle ja 6 päivää talvilomakaudelle.

Lähtökohtaisesti työnantajan tulee antaa lomat yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Jos kyseessä on kausiluonteinen työ, kesäloma voidaan antaa myös kesälomakauden ulkopuolella pidettäväksi saman kalenterivuoden aikana. Työntekijän niin halutessa voidaan sopia kirjallisesti 24 päivää ylittävä loman osuus pidettäväksi lyhennettynä työaikana kokonaisten lomapäivien sijaan.

 

Lomapalkka ja vuosiloma

Miten lomalta maksetaan palkkaa? Viikko- ja kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta. Lomapalkka ja lomakorvaukset määräytyvät työntekijän ansioiden mukaan. Viikko- tai kuukausipalkkaa saavalla työntekijällä on oikeus samaan palkkaan myös vuosilomansa ajalta. Jos työntekijälle maksetaan viikko- tai kuukausipalkan lisäksi myös muuta palkkaa esimerkiksi provisiota, lasketaan kyseisen palkan osuus lomapalkkaan keskipäiväpalkan perusteella. Lomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista. Jos työntekijän loma on enintään kuuden päivän mittainen, voidaan lomapalkka maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Jos työntekijän työsuhde päättyy, hänellä on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta.

vuosilomapalkan laskeminen

Vuosilomalaissa on määritelty kolme eri laskentatapaa, joiden perusteella lomapalkka lasketaan. Yleissäännöksenä on, että työntekijällä on oikeus vuosilomansa aikana säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa. Yleissäännöksen mukaista laskentatapaa käytetään tilanteissa, joissa muut laskentasäännöt eivät sovellu.

 

1. Viikko- ja kuukausipalkkaiset

Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta.

2. Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Kyseistä laskentatapaa käytetään muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän lomapalkan laskemiseen, joka työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa. Laskennassa käytettävät kertoimet löytyvät laista. 

3. Prosenttiperusteinen laskentatapa

Muiden kuin edellä mainittujen työntekijöiden lomapalkat määräytyvät prosenttiperusteisesti. Prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan työntekijän työssäolon aikana ansaitsemasta palkasta lukuun ottamatta korotusosaa, joka maksetaan hätätyöstä ja lain, tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä. Prosentin suuruus määräytyy työsuhteen keston perusteella. Lomapalkka on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden ja 11,5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden. Prosenttikorvauksesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa. Osassa työehtosopimuksia on esimerkiksi sovittu, että tuntipalkkaisten kohdalla käytetään aina prosenttikorvausta.

 

lomakorvaus

Osa-aikaiselle työntekijälle, jolle työpäiviä tai tunteja kertyy kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, on oikeus saada työsuhteen kestäessä vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Lomakorvaus on 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

lomaraha

Lomaraha tai lomaltapaluuraha eivät perustu vuosilomalakiin, vaan niistä on mahdollisesti sovittu työ- tai virkaehtosopimuksissa. Esimerkiksi useimmissa asiantuntijatöissä, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin, ei makseta lainkaan lomarahaa.

sairastuminen ennen vuosilomaa tai sen aikana

Ei ole tavatonta, että työntekijä sairastuu ennen lomaa tai sen aikana. Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun loman alkamista, on työntekijällä oikeus pyytää lomansa siirtämistä myöhemmälle ajankohdalle. Tällaisessa tapauksessa työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa normaaliin tapaan. Sama oikeus koskee myös tilanteita, joissa työntekijä on synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Työntekijällä on oikeus loman siirtämiseen myös tilanteessa, jossa tiedossa on, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai muuhun hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän tulee pyytää lomansa siirtämistä nimenomaisesti. Pelkkä ilmoitus työkyvyttömyydestä tai edes lääkärintodistuksen esittäminen eivät vielä oikeuta automaattisesti loman siirtämiseen. Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi loman aikana, on työntekijällä oikeus saada siirretyksi kuutta lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työntekijän loma ei saa lyhentyä alle 24 arkipäivän mittaiseksi vähennettynä työkyvyttömyyspäivillä. Kuuden päivän omavastuuaika koskee siten vain työntekijöitä, joilla on vähintään 30 päivän vuosiloma.  Jos ennalta on tiedossa, että työntekijä tulee työkyvyttömäksi lomansa aikana, tulee vuosilomaa siirtää työntekijän pyynnöstä. Työntekijän tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys eli lääkärintodistus työkyvyttömyydestään.

 

työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyessä voidaan sopia kaikkien työsuhteen päättymiseen asti kertyvien lomien pitämisestä työsuhteen kestäessä. Jos lomien pitäminen ei ole työtilanteen vuoksi mahdollista ja työnantajan ja työntekijän niin sopiessa, kertyneet lomat voidaan maksaa työntekijälle loppupalkan yhteydessä.

Kysyttävää vuosilomasta?

BOWA:n työoikeuteen erikoistuneet juristit auttavat vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä! 

Ota yhteyttä!

Kokeneet asiantuntijamme auttavat sinua mielellään työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Meillä on maksuton alkutapaaminen, ja voit ottaa meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä!

Täytä alla oleva lomake tai soita 010 341 4400 ja kysy lisää!

Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään, mutta jättämällä tietosi annat suostumuksesi siihen, että BOWA säilyttää tietosi. Tutustuthan tietosuojaselosteeseemme, josta ilmenee miten tietojasi säilytämme.