Osakeanti on menettely, jossa osakeyhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita tai myy yhtiöllä itsellään hallussaan olevia omia osakkeitaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi yrityksen rahoituksen hankkiminen, omistuspohjan laajentaminen tai yritysjärjestelyjen toteuttaminen. Osakeannissa osakkeet tarjotaan yleensä ensisijaisesti yhtiön nykyisille osakkeenomistajille heidän omistusosuutensa suhteessa (ns. merkintäetuoikeusanti), mutta ne voidaan tarjota myös ulkopuolisille sijoittajille.

Osakeannit voidaan karkeasti jakaa seuraaviin kategorioihin:

  1. Yleisöanti: Osakkeet tarjotaan suurelle yleisölle. Tällöin yleensä vaaditaan osakeantiesite, joka on hyväksytettävä Finanssivalvonnalla.
  2. Suunnattu anti: Osakkeet tarjotaan tietylle ryhmälle, kuten yrityksen johtajille, työntekijöille tai ulkopuolisille sijoittajille. Suunnatussa annissa voidaan poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta merkitä uusia osakkeita.
  3. Yksityisanti: Osakkeet tarjotaan rajatulle, kutsutulle joukolle sijoittajia.
  4. Bonusanti: Osakkeita annetaan nykyisille osakkeenomistajille ilmaiseksi, yleensä yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta.

Osakeannin toteuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksen päätöksen, mutta joissain tapauksissa hallitus voi olla valtuutettu päättämään osakeannista. Osakeannin ehdot, kuten osakkeiden lukumäärä, hinta ja merkintäaika, määritellään yhtiökokouksen päätöksessä tai hallituksen valtuutuksen perusteella.

Osakeanti on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja usein myös ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten lakimiesten ja talousneuvojien, apua.

Mikä on osakeanti ja miten se toimii?

Osakeanti on yrityksen tapa kerätä rahaa. Yritys tarjoaa uusia osakkeita myytäväksi yleisölle tai jo olemassa oleville osakkeenomistajille. Osakeannin tarkoituksena on kerätä pääomaa yrityksen toiminnan kehittämiseen tai velkojen maksamiseen.

Osakeanti voidaan toteuttaa joko maksullisena tai maksuttomana. Maksullisessa osakeannissa uusia osakkeita myydään yleisölle tai jo olemassa oleville osakkeenomistajille tiettyyn hintaan. Maksuton osakeanti puolestaan tarkoittaa, että uusia osakkeita jaetaan ilmaiseksi nykyisille osakkeenomistajille.

Osakeanti voidaan myös toteuttaa suunnattuna antina tai merkintäoikeusantina. Suunnattu anti tarkoittaa, että uusia osakkeita myydään vain tietyn ryhmän sijoittajille, esimerkiksi yrityksen suurimmille omistajille tai instituutiosijoittajille. Merkintäoikeusanti puolestaan tarkoittaa, että nykyisillä osakkeenomistajilla on etuoikeus ostaa uusia osakkeita ennalta määrättyyn hintaan ennen muita sijoittajia.

Osakkeiden dilutointi

Osakkeiden dilutointi tarkoittaa osakkeenomistajien omistusosuuden laimenemista yrityksessä. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun yritys laskee liikkeelle uusia osakkeita esimerkiksi osakeannin tai optio-oikeuksien toteuttamisen myötä. Kun uusia osakkeita tulee markkinoille, yksittäisen osakkeenomistajan omistusprosentti yrityksestä pienenee, ellei hän osta lisää osakkeita. Dilutointi voi vaikuttaa myös osakkeen arvoon ja osakkeenomistajien äänivaltaan yrityksessä.

Mitkä ovat osakeannin hyödyt ja riskit?

Osakeanti on yksi tapa hankkia yritykselle lisää pääomaa. Osakeannin avulla yritys voi kerätä rahaa esimerkiksi investointeihin, kasvuun tai velkojen maksuun. Osakeanti voi myös olla keino välttää velkaantumista ja säilyttää yrityksen taloudellinen vakaus. Osakeannin avulla yritys voi myös laajentaa omistajapohjaa ja saada uusia osakkeenomistajia, jotka voivat tuoda mukanaan uutta osaamista ja verkostoja.

Osakeannin riskit liittyvät pääasiassa osakkeenomistajien määrän kasvamiseen ja mahdolliseen omistajuuden hajautumiseen. Osakeannin myötä yrityksen vanhojen osakkeenomistajien omistusosuus pienenee, mikä voi johtaa vähäisempään päätösvaltaan ja vaikutusmahdollisuuksiin yrityksen toiminnassa. Osakeannin toteuttaminen voi myös olla kallista ja aikaa vievää, mikä voi vaikuttaa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi osakeannin onnistuminen riippuu osakemarkkinoiden tilanteesta ja sijoittajien kiinnostuksesta yritystä kohtaan.

Osakkeiden splittaus

Osakkeiden splittaus on menetelmä, jossa yhtiö jakaa olemassa olevat osakkeensa useammiksi osakkeiksi. Tämä ei muuta yhtiön markkina-arvoa, mutta se laskee yksittäisen osakkeen hintaa, mikä tekee osakkeista houkuttelevampia pienemmille sijoittajille. 

Tässä prosessissa yhtiö päättää osakkeiden splitistä, joka voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Yleisimmin osakkeet jaetaan tiettyyn suhteeseen, esimerkiksi 2:1, jolloin jokaisesta omistetusta osakkeesta tulee kaksi uutta osaketta. Tämä tarkoittaa, että jos sijoittaja omistaa 100 osaketta ennen splittausta, hän omistaa 200 osaketta splittauksen jälkeen. 

On tärkeää huomata, että vaikka osakkeiden lukumäärä kasvaa, sijoittajan omistusosuus yhtiössä pysyy samana. Tämä johtuu siitä, että osakkeiden määrän lisääntyessä niiden yksikköhinta vastaavasti laskee. 

Osakkeiden splittauksen hyötyjä on useita: 

  • Lisääntynyt likviditeetti: Koska osakkeiden hinta laskee, ne voivat tulla houkuttelevammiksi pienemmille sijoittajille, mikä voi lisätä osakkeiden vaihtuvuutta.
  • Houkuttelee uusia sijoittajia: Hintaero voi houkutella uusia sijoittajia, jotka eivät aiemmin voineet investoida yhtiöön korkean osakehinnan vuoksi.
  • Parantaa osakkeiden hallittavuutta: Kun osakkeita on enemmän, sijoittajat voivat ostaa ja myydä osakkeitaan helpommin ja tarkemmin.

Osakkeiden splittauksen toteuttaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Tämä päätös tehdään yleensä yhtiön hallituksen ehdotuksesta. Kun ehdotus on hyväksytty, splittaus toteutetaan sovittuna päivänä, jota kutsutaan ”split-päiväksi”.

Miten splittaus toteutetaan osakeyhtiössä?

Splittaus on eräs osakeyhtiön osakepääoman hallinnan keinoista, jota voidaan toteuttaa osakeyhtiössä. Splittauksella tarkoitetaan sitä, että yhtiö jakaa kullekin osakkeenomistajalle uusia osakkeita vanhojen osakkeiden tilalle siten, että osakkeiden lukumäärä kasvaa mutta osakepääoma pysyy samana. Näin ollen, yhden osakkeen nimellisarvo pienenee. Tässä artikkelissa käsitellään, kuinka splittaus toteutetaan osakeyhtiössä. 

1. Yhtiökokouksen päätös 

Osakeyhtiössä osakkeiden splittaus edellyttää yhtiökokouksen päätöstä. Yhtiökokouksen päätöksen tulee sisältää tieto siitä, kuinka monta uutta osaketta annetaan kullekin vanhalle osakkeelle. Tätä päätöstä ei voi tehdä hallitus, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. 

2. Suoritettavat toimenpiteet 

Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen yhtiön on suoritettava tarvittavat toimenpiteet osakkeiden jakamiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä uusien osakkeiden liikkeellelaskua ja vanhojen osakkeiden mitätöintiä. Yhtiön on myös ilmoitettava splittauksesta kaupparekisteriin. 

3. Osakasluettelon päivitys 

Osakkeiden jakamisen jälkeen yhtiön on päivitettävä osakasluettelo vastaamaan uutta tilannetta. Osakasluettelo on tärkeä dokumentti, joka osoittaa osakkeenomistajien omistaman osakemäärän ja äänimäärän. Tämä on tärkeää muun muassa osinkojen jaosta ja äänestysoikeuksista päätettäessä. 

On tärkeää huomata, että kaikki nämä toimenpiteet on suoritettava huolellisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Virheellinen menettely voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten osakkeiden mitätöintiin tai jopa yhtiön purkamiseen. 

Tässä artikkelissa on selostettu, kuinka splittaus toteutetaan osakeyhtiössä. Toivomme, että tämä tieto auttaa sinua ymmärtämään paremmin osakeyhtiön osakepääoman hallintaa ja sen mahdollisuuksia.

Maksullinen osakeanti – mikä se on ja miten se toimii?

Maksullinen osakeanti on menettely, jonka kautta yhtiö luo ja laskee liikkeelle uusia osakkeita. Tätä menettelytapaa käytetään yleisesti uuden rahoituksen hankkimiseen yrityksen toiminnan kehittämiseksi tai velkojen maksamiseksi. Maksullinen osakeanti toteutetaan siten, että osakkeet myydään nykyisille osakkeenomistajille tai uusille sijoittajille. Hinta perustuu yleensä markkinahintaan, mutta yhtiö voi määrittää sen itse. 

Maksullisen osakeannin toteuttaminen 

Maksullisen osakeannin toteuttaminen noudattaa tiettyjä vaiheita: 

  1. Suunnittelu: Tällä vaiheella yhtiön hallitus valmistelee osakeannin, määrittelee osakkeiden hinnan ja määrän sekä käyttötarkoituksen.
  2. Päätöksenteko: Yhtiön on saatava osakkeenomistajilta hyväksyntä osakeannille. Tämä tapahtuu yleensä yhtiökokouksessa.
  3. Toteutus: Kun osakeanti on hyväksytty, alkaa osakkeiden merkintäaika. Tänä aikana nykyiset osakkeenomistajat tai uudet sijoittajat voivat ostaa osakkeita.
  4. Taloudellinen selvitys: Kun merkintäaika on päättynyt, yhtiön on laadittava taloudellinen selvitys, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa on kerätty ja kuinka osakeanti vaikuttaa yhtiön taloudelliseen asemaan.

On tärkeää huomata, että maksullinen osakeanti voi olla riskialtista, koska se saattaa laimentaa nykyisten osakkeenomistajien omistusosuutta. Lisäksi yhtiön onnistuminen osakeannin toteuttamisessa riippuu markkinatilanteesta ja sijoittajien kiinnostuksesta. 

Maksullisen osakeannin merkitys 

Maksullisen osakeannin avulla yhtiö voi hankkia uutta pääomaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi investointeihin, velkojen maksamiseen tai yhtiön kasvun rahoittamiseen. Se on myös väline yhtiön markkina-arvon määrittämiseen ja voi olla merkki yhtiön taloudellisesta terveydestä. Kuitenkin, kuten aiemmin mainittiin, maksullinen osakeanti voi myös laimentaa nykyisten osakkeenomistajien omistusosuutta, joten sen toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua ja strategista ajattelua.

Maksuton osakeanti – hyödyt ja haitat

Maksuton osakeanti on yksi osakeannin muodoista, jossa yhtiön omistajat saavat uusia osakkeita ilman erillistä maksua. Yhtiö jakaa osakkeita suhteessa omistajien nykyiseen osuuksiin. Alla tarkastelemme maksuttoman osakeannin hyötyjä ja haittoja yksityiskohtaisemmin. 

Hyödyt 

  • Omistusosuuden säilyminen: Maksuttomassa osakeannissa omistajien suhteellinen omistusosuus ei muutu, sillä uudet osakkeet jaetaan nykyisten osakkeenomistajien kesken heidän omistusosuutensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että omistajien valta yhtiön päätöksenteossa säilyy ennallaan.
  • Osakkeen likviditeetti: Maksuton osakeanti voi parantaa osakkeen likviditeettiä, sillä se kasvattaa osakkeiden määrää markkinalla, mikä voi tehdä osakkeista houkuttelevamman sijoituksen.
  • Rahoitusaseman vahvistaminen: Maksuton osakeanti ei tuo suoraan rahaa yhtiöön, mutta se voi vahvistaa yhtiön rahoitusasemaa, mikä voi parantaa yhtiön luottoluokitusta ja alentaa sen lainan korkoja.

Haitat 

  • Osakekohtaisen tuloksen laimeneminen: Maksuton osakeanti kasvattaa osakkeiden määrää, mikä voi johtaa osakekohtaisen tuloksen laimenemiseen. Tämä tarkoittaa, että yhtiön tuloksen jakaantuminen useammille osakkeille voi laskea osakkeen arvoa.
  • Osinkojen pienentyminen: Koska osakkeiden määrä kasvaa, yhtiön on jaettava osinkonsa suuremmalle määrälle osakkeita. Tämä saattaa johtaa osakkeenomistajien saamaan osinkoon per osake pienentymisen.
  • Hallinnolliset kustannukset: Maksuton osakeanti aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, sillä se vaatii osakasluettelon päivittämistä, tiedotusta omistajille ja muita hallinnollisia toimia.

On tärkeää, että yritykset ja osakkeenomistajat ymmärtävät maksuttoman osakeannin hyödyt ja haitat ennen sen toteuttamista. Maksuton osakeanti on merkittävä päätös, joka voi vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja osakkeenomistajien sijoitukseen.

Suunnattu osakeanti – kenelle se sopii ja millaisia riskejä siihen liittyy?

Yritys voi valita suunnatun annin saadakseen nopeasti lisää pääomaa, tai jos se haluaa houkutella tiettyjä sijoittajia. Suunnattu anti on pääomarahoituksen muoto, jossa rahoitus järjestetään suoraan tietyn sijoittajaryhmän kanssa. Tällainen anti on usein houkutteleva, koska se voi tarjota yritykselle mahdollisuuden kerätä pääomaa nopeammin ja tehokkaammin kuin perinteisen julkisen tarjouksen kautta. 

Osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Osakeyhtiölain mukaan osakeannissa voidaan poiketa tästä etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), ainoastaan, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. 

Kuitenkin, kuten kaikissa sijoituksissa, suunnattuun antiin liittyy myös riskejä. Tärkein riski on se, että suunnattu anti voi johtaa yrityksen osakkeiden laimentumiseen, mikä voi alentaa osakkeen arvoa. Lisäksi, jos suunnattu anti epäonnistuu, yritys voi menettää sijoittajien luottamuksen, mikä voi vaikuttaa sen kykyyn kerätä pääomaa tulevaisuudessa. 

Suunnatun annin sopivuus yritykselle riippuu monista tekijöistä, kuten: 

  • Yrityksen rahoitustarpeet
  • Yrityksen kasvusuunnitelmat
  • Yrityksen nykyinen taloudellinen tilanne
  • Sijoittajien kiinnostuksen taso

Nämä tekijät voivat vaikuttaa suunnatun annin menestykseen ja sen suotuisuuteen yritykselle. 

On myös tärkeää huomata, että suunnattu anti voi vaatia erityistoimia yritykseltä. Esimerkiksi, yrityksen on saatava osakkeenomistajien hyväksyntä suunnatulle annille, ja sen on noudatettava tiukkoja sääntöjä ja määräyksiä suunnatun annin toteuttamiseksi. Tämä voi olla aikaa vievää ja kallista, ja se voi vaatia erityistä asiantuntemusta ja kokemusta. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että suunnattu anti on tehokas keino kerätä pääomaa, mutta se ei ole riskitön. Yritysten on punnittava huolellisesti suunnatun annin hyödyt ja riskit ennen sen toteuttamista.

Merkintäoikeusanti – miten se toimii ja mitä kannattaa huomioida?

Merkintäoikeusanti on yksi yleisimmistä osakeannin muodoista, jossa yhtiön osakkeenomistajilla on etuoikeus merkitä uusia osakkeita. Se toteutetaan siten, että osakkeenomistajille annetaan merkintäoikeudet suhteessa heidän nykyiseen osakeomistukseensa. Tämä menetelmä mahdollistaa osakkeenomistajien omistusosuuden säilyttämisen yhtiössä. Käymme seuraavaksi läpi, miten merkintäoikeusanti toimii ja mitä siinä kannattaa huomioida. 

Merkintäoikeusannin toimintaperiaate 

Merkintäoikeusanti alkaa merkintäoikeuksien jakamisella. Nämä merkintäoikeudet annetaan vanhoille osakkeenomistajille suhteessa heidän nykyiseen osakeomistukseensa. Yleensä yksi merkintäoikeus annetaan jokaista omistettua osaketta kohden, ja tietty määrä merkintäoikeuksia oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen. Jos osakkeenomistaja ei halua tai voi käyttää merkintäoikeuksiaan, hän voi myydä ne toiselle sijoittajalle. 

Mitä merkintäoikeusannissa kannattaa huomioida? 

Merkintäoikeusannissa kannattaa huomioida muutama keskeinen seikka: 

  • Merkintäoikeuksien määrä: Tärkeää on ymmärtää, kuinka monta merkintäoikeutta tarvitaan uuden osakkeen merkitsemiseen. Tämä määrittää, kuinka monta uutta osaketta osakkeenomistaja voi merkitä.
  • Merkintähinta: Merkintäoikeusantien yhteydessä määritellään uusien osakkeiden hinta, eli merkintähinta. Se on usein alempi kuin markkinahinta, mikä tekee merkintäoikeuksista houkuttelevan sijoituskohteen.
  • Merkintäajan kesto: Merkintäoikeuksilla on voimassaoloaika, jonka jälkeen ne vanhenevat. On tärkeää tietää, milloin merkintäaika päättyy, jotta ei menetä mahdollisuutta merkitä uusia osakkeita.

Merkintäoikeusanti on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista harkintaa ja suunnittelua. Se tarjoaa kuitenkin osakkeenomistajille mahdollisuuden säilyttää tai kasvattaa omistustaan yhtiössä, mikä voi olla arvokas etu tietyissä tilanteissa.

Osakkeiden arvostus – mitä se tarkoittaa osakeannin yhteydessä?

Osakkeiden arvostus on kriittinen osa osakeannin suunnittelua ja toteutusta. Se määrittelee, minkä arvoinen yhtiö on rahallisesti, ja siten se vaikuttaa osakkeen hintaan osakeannissa. Osakkeiden arvostus on tärkeää sekä yhtiölle että osakkeen merkitsijöille. Yhtiö haluaa saada osakkeistaan mahdollisimman paljon rahoitusta, ja merkitsijät haluavat saada osakkeistaan mahdollisimman paljon vastinetta. 

On olemassa useita menetelmiä osakkeiden arvostamiseksi, joista yleisimpiä ovat vertailukelpoisten yritysten arvostus, diskontattu kassavirta-analyysi ja kirjanpidollinen arvo. Jokainen näistä menetelmistä tarjoaa erilaisen näkökulman yhtiön arvoon, ja niiden käyttö riippuu yhtiön toimialasta, kasvunäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta. 

Emissio tarkoittaa samaa kuin osakeanti

Emissio tarkoittaa arvopapereiden, kuten osakkeiden tai joukkovelkakirjojen, liikkeellelaskua. Termiä käytetään yleensä osakeyhtiön kontekstissa, kun yhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita hankkiakseen lisää pääomaa. Emissio voi olla suunnattu yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, suurelle yleisölle tai tietylle rajatulle sijoittajajoukolle.

Emissiossa yhtiö saa rahaa myymällä osakkeitaan, ja vastineeksi sijoittajat saavat osuuden yhtiöstä. Emissioprosessi on tarkkaan säädelty, ja se vaatii usein yhtiökokouksen päätöksen sekä mahdollisesti myös viranomaishyväksynnät, kuten osakeantiesitteen hyväksymisen Finanssivalvonnalta.

Emissio voi olla:

  1. Julkisessa kaupankäynnissä oleva yhtiö: Yleensä vaatii osakeantiesitteen, joka on hyväksytettävä Finanssivalvonnalla. Osakkeet voidaan myydä suurelle yleisölle, ja ne listataan pörssissä.
  2. Yksityinen yhtiö: Emissio voi olla suunnattu tietylle sijoittajajoukolle tai yhtiön nykyisille osakkeenomistajille. Ei yleensä vaadi osakeantiesitettä, mutta edellyttää yhtiökokouksen päätöksen tai hallituksen valtuutuksen.

Emissio on yksi tapa yrityksen rahoituksen hankkimiseen, ja se on usein osa laajempaa rahoitusstrategiaa. Se on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja asiantuntijoiden apua.

Osakeanti ja asiakirjat – mitä niistä tulee tietää?

Osakeannin toteuttaminen vaatii useita asiakirjoja ja toimenpiteitä, jotta se olisi lainmukainen ja sujuisi suunnitellusti. Tässä joitakin keskeisiä asiakirjoja:

  1. Osakeyhtiön yhtiöjärjestys: Tarkistetaan, että yhtiöjärjestys sallii osakeannin ja määrittelee mahdolliset rajoitukset.
  2. Hallituksen esitys: Hallituksen tulee laatia esitys osakeannista, joka sisältää ehdotukset annin ehdoista.
  3. Päätös osakeannista: Yhtiökokouksen tai hallituksen (riippuen yhtiöjärjestyksestä) on tehtävä päätös osakeannista.
  4. Osakeantiesite: Jos osakeanti on yleisöanti, tarvitaan yleensä osakeantiesite, joka on hyväksytettävä Finanssivalvonnalla.
  5. Tilintarkastajan lausunto: Joissakin tapauksissa tarvitaan tilintarkastajan lausunto esimerkiksi osakkeiden arvosta.
  6. Merkintäsopimukset: Osakkeen merkitsijöiden kanssa tehdään merkintäsopimukset, jotka vahvistavat osakkeiden merkintäehdot.
  7. Maksujärjestelyt: Asiakirjat, jotka liittyvät osakkeiden maksuun ja mahdollisiin maksuaikatauluihin.
  8. Kaupparekisteri-ilmoitus: Osakeannin jälkeen tehdään tarvittavat muutokset kaupparekisteriin, ja tämä vaatii omat lomakkeensa.
  9. Pöytäkirjat: Kaikista kokouksista ja päätöksistä on laadittava pöytäkirjat, jotka arkistoidaan asianmukaisesti.
  10. Osakasluettelo: Osakasluettelo päivitetään osakeannin jälkeen.
  11. Verodokumentaatio: Tarvittavat verolomakkeet ja -ilmoitukset, jotka liittyvät osakeantiin.
  12. Muut asiakirjat: Riippuen osakeannin luonteesta, voi olla muitakin tarvittavia asiakirjoja, kuten sopimukset järjestäjien tai neuvonantajien kanssa.

On suositeltavaa konsultoida lakimiestä tai muuta asiantuntijaa varmistaakseen, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa. BOWAn lakimiehet auttavat sinua mielellään.

Osakeanti ja oikeudelliset näkökulmat – mitä lakipykäliä on hyvä tuntea?

Osakeannin oikeudellisia näkökulmia tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää, että osakeanti on lainsäädännöllisesti säädelty prosessi. Suomessa osakeanneista säädetään Osakeyhtiölaissa (624/2006), joka määrittelee sekä maksullisen että maksuttoman osakeannin, suunnatun annin sekä merkintäoikeusannin periaatteet. Osakeyhtiölain lisäksi osakeanteihin sovelletaan tietyissä tilanteissa myös Arvopaperimarkkinalakia (746/2012), joka säätää julkisista osakeanneista ja listautumisanteista. Nämä lait yhdessä määräävät, miten osakeanti voidaan laillisesti toteuttaa. 

Maksullinen osakeanti 

Maksullisen osakeannin periaatteet määritellään Osakeyhtiölain 9 luvussa. Lain mukaan osakeyhtiö voi laskea liikkeeseen uusia osakkeita maksua vastaan. Lisäksi laissa säädetään osakeannin ehdoista, kuten osakkeen merkintähinnasta ja merkintäoikeudesta. 

Maksuton osakeanti 

Maksuttomasta osakeannista säädetään Osakeyhtiölain 9 luvussa. Maksuttomassa osakeannissa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita ilman vastiketta. Tällainen osakeanti voidaan toteuttaa esimerkiksi pääoman korotuksen yhteydessä. 

Suunnattu osakeanti 

Suunnattu osakeanti on erityinen osakeannin muoto, jossa osakkeet lasketaan liikkeeseen tietyille tahoille. Tällainen anti säädetään Osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä. Suunnattu osakeanti vaatii yhtiökokouksen päätöksen ja sen on oltava yhtiön edun mukaista. 

Merkintäoikeusanti 

Merkintäoikeusanti tarkoittaa osakeantia, jossa osakkeenomistajille tarjotaan etuoikeus merkitä uusia osakkeita. Merkintäoikeusanti määritellään Osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:ssä. Merkintäoikeusannissa osakeyhtiön osakkeenomistajilla on etuoikeus merkitä uusia osakkeita suhteessa heidän entiseen osakeomistukseensa. 

Muistathan, että osakeannin toteuttamiseen liittyy useita oikeudellisia velvoitteita ja vastuita. Tämän takia on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen osakeantia suunniteltaessa.