Hallinnanjakosopimus kannattaa laatia tilanteessa, jossa esimerkiksi rivitalo tai paritalo on kahden tai useamman omistajan omistamalla kiinteistöllä tai tontilla. Hallinnanjakosopimus on omistajien keskenään tekemä sopimus kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Kyseinen sopimus kannattaa aina laatia kirjallisesti. Lisäksi jokaisen osapuolen kannattaa allekirjoittaa se. Sisällöstä on myös hyvä sopia tarkkaan. Näin mahdolliset riitatilanteet on helpommin selvitettävissä tulevaisuudessa. Sopimusoikeuteen erikoistuneet juristimme auttavat laatimaan hallinnanjakosopimuksen myös teidän tilanteeseenne sopivaksi!

Mikä on hallinnanjakosopimus?

Hallinanjakosopimuksella tarkoitetaan kahden tai useamman eri omistajan omistamasta kiinteistöstä, kuten tilasta tai tontista, tekemää sopimusta kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Kyseessä on siten juridinen asiakirja, joka määrittelee yhteisomistuksessa olevan kiinteistön hallinnan jakautumisen omistajien kesken. Sopimuksessa määritellään, kuka omistajista käyttää mitäkin osaa kiinteistöstä ja miten yhteiset kulut jaetaan. Hallinnanjakosopimus on erityisen tärkeä – ja myös yleinen- etenkin paritalokiinteistöä koskien, jossa kaksi tai useampia osakkaita jakaa saman tontin ja esimerkiksi piharakennuksen, vaikkapa autotallin.

Hallinnanjakosopimuksessa voidaan sopia monista eri asioista. Yleensä siinä määritellään ainakin se, miten kiinteistön eri osat, kuten piha-alue, ranta ja varastotilat, jaetaan osakkaiden kesken. Samoin sopimuksessa voidaan linjata, miten kiinteistön hoidosta aiheutuvat kustannukset jaetaan osakkaiden kesken. Lisäksi on mahdollista, että sopimuksessa määritetään tiettyjen kiinteistön maa-alueiden jäävän yhteisomistukseen, mikä tarkoittaa sitä, että nämä alueet ovat yhteisesti hallittavissa kaikkien osakkaiden kesken.

Miksi hallinnanjakosopimus tarvitaan?

Hallinnanjakosopimus tarvitaan useista syistä. Ensinnäkin, se auttaa välttämään mahdolliset konfliktit ja erimielisyydet omistajien kesken. Sopimuksessa kannattaakin määritellä selkeästi kunkin omistajan oikeudet ja velvollisuudet, mikä auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä ja riitoja. Hallinnanjakosopimus selkeyttää tontin ja rakennusten omistusta, hallintaa ja niiden käyttöä. Toiseksi, hallinnanjakosopimus voi olla tarpeen myös tilanteessa, jossa kiinteistö on yhteisomistuksessa ja omistajat haluavat jakaa hallinnan.

Hallinnanjakosopimusta voidaan käyttää myös silloin, kun kiinteistö on lohkottu tai halottu. Lohkominen tarkoittaa kiinteistön jakamista useammaksi itsenäiseksi kiinteistöksi, kun taas halkominen tarkoittaa kiinteistön jakamista useammaksi määräalaksi. Molemmissa tapauksissa hallinnanjakosopimus voi auttaa määrittelemään, kuka omistajista käyttää mitäkin osaa kiinteistöstä. Tätä sopimusta voidaan käyttää myös silloin, kun sovitaan kiinteistön määräosan tai määräalan hallinnasta. Määräosa tarkoittaa omistajan osuutta koko kiinteistöstä, kun taas määräala tarkoittaa kiinteistön tiettyä aluetta. Hallinnanjakosopimus voi auttaa määrittelemään, kuka omistajista käyttää mitäkin osaa kiinteistöstä tai asunnosta

Milloin sopimus tarvitaan?

Hallinnanjakosopimus on tarpeen aina, kun kiinteistö tai asunto on useamman henkilön yhteisomistuksessa ja omistajat haluavat jakaa sen hallinnan. Suomen lainsäädännön mukaan hallinnanjakosopimus ei ole määrämuotoinen asiakirja. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen muotoa tai sisältöä ei ole tarkasti säädelty laissa. Sopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta sen tulee kuitenkin sisältää tietyt peruselementit, kuten osapuolten nimet, kiinteistön tai asunnon tunnistetiedot sekä tarkat tiedot siitä, miten hallinta jaetaan. Vaikka hallinnanjakosopimus ei ole määrämuotoinen, sen laatiminen vaatii laajaa juridista osaamista. Sopimuksen tulee olla selkeä ja yksiselitteinen, jotta se täyttää oikeudelliset vaatimukset ja suojaa kaikkien osapuolten oikeuksia.

Keitä hallinnanjakosopimus sitoo?

Hallinnanjakosopimus itsessään ei ole maakaaren mukainen rasite, joten sitä ei kirjata maanmittauslaitokselle eikä siitä tule mainintaa rasitustodistukseen, ellei erikseen niin haluta. Kyseessä on osapuolten välinen sopimus, joka ei sido kolmansia osapuolia, kuten mahdollisia tulevia ostajia, ellei sopimusta ole erikseen muutettu rasitteeksi.

Jos osapuolet haluavat, että hallinnanjakosopimus sitoo myös tulevia kiinteistön omistajia, heidän on perustettava kiinteistön rasite, joka kirjataan kiinteistörekisteriin. Tällöin rasite tulee näkyviin rasitustodistukseen. Rasitteen perustaminen vaatii kuitenkin tiettyjen muotovaatimusten täyttämistä ja se on tehtävä kirjallisesti. Lisäksi rasitteen perustamisesta on maksettava maanmittauslaitoksen määräämä maksu.

Rasitteen perustaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii laajaa juridista osaamista. Siksi on suositeltavaa kääntyä lakitoimiston puoleen, joka voi auttaa varmistamaan, että rasite perustetaan oikein.

BOWA:n juristit apuna halinnanjakosopimuksen laatimisessa

Hallinnanjakosopimuksen laatiminen kannattaa aina antaa lakimiehen hoidettavaksi, sillä se varmistaa sopimuksen oikeellisuuden ja auttaa välttämään tulevia riitoja, jotka voivat liittyä myös sopimusehtoihin. Muistathan, että oikeudelliset asiat voivat olla monimutkaisia ja kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin, jos tarvitset apua hallinnanjakosopimuksen laadinnassa tai muissa oikeudellisissa kysymyksissä. Olemme täällä auttaaksemme sinua.