Asianajaja, juristi, lakimies vai lupalakimies – juridiikan alan ammattilaisten nimikkeitä on monia, ja siksi niitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme asianajajan, juristin ja lupalakimiehen eroja ja yhtäläisyyksiä.
Arjessa termit kuten asianajaja, juristi ja lakimies menevät helposti sekaisin, eikä tämä ole asiakkaan näkökulmasta yleensä ratkaisevaa. Olennaista on se, että saat asiantuntevaa ja tehokasta oikeudellista apua. Sekä lakiasiaintoimistot että asianajotoimistot hoitavat käytännössä samoja toimeksiantoja: neuvovat, laativat sopimuksia, hoitavat riita-asioita ja avustavat oikeudenkäynneissä. Työtavat, vastuut ja velvollisuudet ovat pitkälti yhtenevät. Esimerkiksi luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja asianajajia sitovat samantasoiset velvollisuudet, kuten salassapito, riippumattomuus ja huolellinen toiminta asiakkaan edun mukaisesti.
BOWA Legal on lakiasiaintoimisto, joka hoitaa samoja asioita kuin asianajotoimistot – mukaan lukien asiakkaiden edustaminen tuomioistuimissa ja vaativien oikeudellisten kokonaisuuksien ratkaiseminen. Ero ei liity siihen, mitä teemme, vaan miten toiminta on organisoitu. Asianajotoimistossa omistajina voivat olla vain asianajajat. BOWA on alusta asti rakentunut yhdistämään vahvan juridiikan ja taloudellisen ymmärryksen, minkä vuoksi olemme halunneet mahdollistaa omistajuuden myös muille asiantuntijoille kuin asianajajille. Tämä rakenne tukee tapaamme palvella asiakkaita liiketoimintalähtöisesti – ilman, että juridisen työn laatu tai velvoitteet muuttuvat.
BOWA:n lakimiehet – Paula, Matias, Ella ja Eetu– ovat kaikki suorittaneet asianajotutkinnon, mutta toimivat luvan saaneina oikeudenkäyntiavustajina eli lupalakimiehinä eivätkä asianajajina, koska BOWA ei ole asianajotoimisto. Kaikki juristimme avustavat asiakkaita tuomioistuimissa. BOWA:n osakkailla Paulalla ja Matiaksella on noin kymmenen vuoden kokemus oikeudenkäynneistä niin siviili- kuin rikosasioissakin. Lue lisää riidanratkaisupalveluistamme!
Maksuton kartoitus asianajotehtävissä työskentelevän juristin kanssa
BOWAn juristit auttavat sinua ja yritystäsi kaikissa liikejuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. 30-minuuttinen alkukartoitus on aina täysin maksuton. Tapaamisen aikana selvitämme yhdessä kanssasi, miten oikeudellinen ongelmasi voidaan ratkaista.
Juristi ja lakimies
Juristi ja lakimies tarkoittavat käytännössä samaa: henkilöä, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen maisterin (OTM). Kun haet asianajajaa tai muuta oikeudellista asiantuntijaa, tämä tutkinto on perusedellytys kaikelle varsinaiselle juridiselle työlle – riippumatta siitä, käytetäänkö nimikettä juristi, lakimies tai asianajaja.
Aiemmin Suomessa käytettiin tutkintonimikettä oikeustieteen kandidaatti (OTK), joka vastasi sisällöltään nykyistä oikeustieteen maisterin tutkintoa. Tutkintonimike uudistettiin vuonna 2005 osana yliopistouudistusta, mutta koulutuksen ydin ei muuttunut olennaisesti. Tämän vuoksi saatat edelleen nähdä kokeneempien juristien ja asianajajien ansioluetteloissa lyhenteen OTK OTM:n sijaan.
Käytännössä OTK- ja OTM-tutkinnot ovat osaamiseltaan vertailukelpoisia. Olennaista ei ole tutkintonimikkeen muoto, vaan se, miten juristi tai asianajaja on soveltanut osaamistaan käytännössä – millaisia toimeksiantoja hän on hoitanut ja millaista kokemusta hänellä on juuri sinun tilanteeseesi liittyvistä kysymyksistä.
Mitä asianajaja tekee?
Asianajaja avustaa päämiestään ensisijaisesti oikeudenkäynneissä sekä muissa juridisissa tehtävissä. Asianajajan lisäksi luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on pätevä avustamaan asiakasta oikeudenkäynneissä.
Asianajaja, juristi ja lakimies ovat termejä, joita käytetään usein rinnakkain. Käytännössä sekä asianajaja että juristi tekevät pitkälti samoja juridisia työtehtäviä: neuvovat asiakkaita, laativat sopimuksia, hoitavat riita-asioita ja avustavat oikeudenkäynneissä. Ero ei siis synny työn sisällöstä, vaan nimikkeestä.
Asianajaja on Suomessa suojattu ammattinimike. Asianajajaksi voi kutsua itseään vain henkilö, joka on hyväksytty Suomen Asianajajat ry:n jäseneksi. Tämä edellyttää muun muassa riittävää kokemusta, asianajajatutkinnon suorittamista sekä sitoutumista liiton eettisiin sääntöihin ja valvontaan. Asianajaja voi toimia vain asianajotoimistossa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana asianajajan roolissa.
Kaikki asianajajat ovat juristeja, mutta kaikki juristit eivät ole asianajajia.
Juristi tai lakimies puolestaan tarkoittaa oikeustieteellisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Juristi voi työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä: lakitoimistossa, asianajotoimistossa yrityksen sisäisenä lakiasiantuntijana (inhouse-juristi), viranomaisessa tai esimerkiksi julkisena oikeusavustajana. Juristin työnkuva voi olla täysin vastaava kuin asianajajalla, erityisesti riidanratkaisussa, rikosprosessissa, sopimusjuridiikassa ja verotukseen liittyvissä toimeksiannoissa.
Hakukoneissa termi “asianajaja” on usein ensimmäinen, jota käytetään oikeudellista apua etsittäessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asianajaja olisi aina ainoa tai paras vaihtoehto. Olennaisempaa on arvioida juristin osaamista, kokemusta ja kykyä hoitaa juuri kyseinen asia tehokkaasti. Esimerkiksi riita-asioissa, verotuksessa tai yhtiöoikeudessa ratkaisevaa on substanssiosaaminen – ei pelkkä titteli.
Käytännössä asiakkaan näkökulmasta asianajajan ja muun kokeneen juristin välillä ei usein ole merkittävää eroa siinä, millaista palvelua saa. Molemmat voivat edustaa asiakasta tuomioistuimessa, antaa oikeudellista neuvontaa ja hoitaa vaativia toimeksiantoja. Siksi oikean asiantuntijan valinnassa kannattaa keskittyä siihen, kuka ymmärtää liiketoimintaasi ja pystyy viemään asian tehokkaasti maaliin – riippumatta siitä, käyttääkö hän nimikettä asianajaja vai juristi.
Perinteisesti asianajaja on se, joka ajaa asiakkaansa asiaa oikeudessa. Nykyään samaa asianajotehtävää voi hoitaa asianajajan lisäksi myös luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Sen sijaan pelkästään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut eli lakimies eli juristi ei voi ajaa asiakkaan asiaa oikeudessa. Luvan saaminen edellyttää joko asianajotutkinnon suorittamista tai riittävää työkokemusta sekä muuta sopivuutta tehtäväään. Vaikka me BOWA:lla emme ole asianajajia, kaikki juristimme ovat pääsääntöisesti suorittaneet asianajotutkinnon. Lue lisää meistä täältä!
Oikeusnotaari, notaari vai käräjänotaari?
Oikeusnotaari (ON) on oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto. Sillä tarkoitetaan myös oikeustieteen opiskelijaa, joka on opinnoissaan edennyt maisterivaiheeseen, mutta ei vielä ole valmistunut oikeustieteen maisteriksi. Ennen vuotta 2005 oikeusnotaaria vastaava tutkinto oli nimeltään varanotaari (VN).
Käräjänotaarilla sen sijaan tarkoitetaan tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia suorittavaa oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Eli juristi, joka harjoittelee käräjäoikeudessa tai hallinto-oikeudessa tuomarina olemista. Tuomioistuinharjoitteluun pääseminen edellyttää siis ylempää korkeakoulututkintoa (OTK/OTM). Käräjänotaari saa tuomioistuinharjoittelun lopuksi nimikkeen varatuomari (VT). Varatuomarin arvonimike on edellytys sille, että henkilö voi toimia tuomarina tuomioistuimessa.
Julkinen notaari on viranhaltija, joka voi allekirjoituksellaan vahvistaa asiakirjoja tai niistä tehtyjä kopioita. Julkinen notaari työskentelee yleensä Digi- ja väestötietovirastossa ja hänellä tulee olla ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto eli hänen on oltava oikeustieteen maisteri.
Kuka voi avustaa oikeudenkäynnissä? Lupalakimies ja asianajaja
Lain pääsäännön mukaan vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja saa avustaa asiakkaita oikeudenkäynneissä. Ennen vuotta 2013 kuka tahansa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli lakimies sai avustaa oikeudenkäynneissä. mutta nykyisin pelkkä oikeustieteen maisterin tutkinto ei enää riitä.
Säännöstä on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi asianosaiseen (eli oikeudenkäynnin osapuoleen) työ- tai virkasuhteessa oleva oikeustieteen maisteri voi avustaa oikeudenkäynneissä.
Oikeustieteelliset nimikkeet
- Oikeustieteen maisteri (OTM) = Ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut henkilö eli juristi eli lakimies.
- Lakimies = juristi eli oikeustieteen maisterin loppututkinnon suorittanut henkilö.
- Juristi = lakimies eli oikeustieteen maisteri. Nimikkeiden juristi ja lakimies välillä ei siis ole eroa.
- Asianajaja = juristi / lakimies, joka on suorittanut täydennyskoulutuksena asianajajatutkinnon sekä on Suomen Asianajajaliiton jäsen, ja täyttää muut laissa asetetut kelpoisuusvaatimukset. Asianajaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
- Julkinen oikeusavustaja = Virkanimike oikeusaputoimistossa työskentelevälle lakimiehelle. Julkisen oikeusavustajan tulee olla oikeustieteen maisteri. Julkinen oikeusavustaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
- Lupalakimies = Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli oikeustieteen maisteri, juristi / lakimies, jolla on riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään. Lupalakimies voi olla osoittanut perehtyneisyytensä esimerkiksi suorittamalla Asianajajatutkinnon. Lupalakimies saa avustaa asiakkaitaan oikeudenkäynnissä. Lue täältä, milloin lakimies tarvitsee luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana.
Mitä eroa on lupalakimiehellä ja asianajajalla?
Asianajaja on suojeltu ammattinimike
Nimikettä saa käyttää ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty asianajotoimistossa toimiva säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Kelpoisuusvaatimuksia ovat:
“Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka:
1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
2) on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, taikka on suorittanut oikeustieteen tutkinnon muualla kuin Suomessa ja saanut ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) mukaisen Opetushallituksen lopullisen päätöksen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoon;
3) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään;
4) on suorittanut asianajotoiminnan säännöksiä ja hyvän asianajajatavan vaatimuksia koskevan tutkinnon (asianajajatutkinto); sekä
5) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.”
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja vs asianajaja
Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri eli juristi / lakimies, joka on osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa suorittamalla asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai toimimalla syyttäjänä vähintään vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyyttä voidaan osoittaa työskentelemällä vuoden ajan asianajotehtävissä, joihin kuuluu säännöllisesti oikeudenkäyntitehtävät, eli käytännössä työskentelemällä toisen erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän lakimiehen rinnalla vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Lisäedellytyksenä on, että henkilö on rehellinen ja ettei hän ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Lupalakimiehistä sekä asianajajista pidetään julkista rekisteriä, joista voit katsoa, onko henkilöllä oikeudet toimia asiamiehenä tuomioistuimessa.
Valvonta
Asianajajia, lupalakimiehiä sekä julkisia oikeusavustajia valvoo Suomen Asianajajaliiton alaisuudessa toimiva Valvontalautakunta. Valvontalautakunnan tehtävänä on valvoa ja turvata oikeudellisten palveluiden laatua. Valvontalautakunnalle voi tehdä kantelun, mikäli on tyytymätön asianajajan tai lupalakimiehen toimintaan. Valvontalautakunnan valvonnasta on säädetty tarkemmin laissa asianajajista ja laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Siten myös lupalakimiesten toimintaa valvotaan.
Asianajajia ja lupalakimiehiä koskee samat velvollisuudet ja vaatimukset esimerkiksi rehellisyydestä ja tunnollisuudesta asiakkaitaan ja tehtäviään kohtaan. Näiden velvollisuuksien noudattamista valvotaan tarkkaan ja niiden rikkomisesta voi seurata huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai jopa liitosta erottaminen taikka lupalakimiehen eli oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttaminen. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta seuraamusmaksusta ja luvan peruuttamisesta päättää oikeudenkäyntiavustajalautakunta.
Työskenteleekö BOWA:lla asianajajia, lakimiehiä vai lupalakimiehiä?
BOWA on tietoisesti valinnut olla lakiasiaintoimisto eikä hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseneksi. Tästä johtuen juristimme eivät myöskään voi hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseniksi eli käyttää nimikettä asianajaja.
BOWA:n juristit ovat lähtökohtaisesti kaikki suorittaneet tai suorittavat asianajajatutkinnon täydennyskoulutuksena. Osakkaistamme sekä Paulalla että Matiaksella olisi työkokemuksen määrästä, ja jo suoritetun tutkinnon ansiosta, mahdollisuus hakea asianajan ammattinimikettä. BOWA haluaa tarjota asiakkailleen laajaa osaamista myös muilla kuin asianajajille perinteisissä tehtävissä, minkä vuoksi emme ole asianajajia.
Nyt kun tiedät nimikkeiden erot, lue seuraavaksi, mistä tunnistat hyvän juristin. Tärkeintä on osata valita sopivin osaaja ratkaisemaan juuri sinun oikeudellisen ongelmasi – nimikkeestään huolimattta kukaan ei ole asiantuntija kaikilla oikeudenaloilla!
BOWA:n ammattitaitoiset juristit apunasi
Tiesithän, että voit varata asiantunteville juristeillemme maksuttoman aloituskartoituksen. Aloituskartoituksessa kartoitamme tilanteesi ja kerromme sinulle arviomme siitä, miten voimme auttaa asiassasi. Tapaaminen ei sido sinua mihinkään. Lakipalveluihimme pääset tutustumaan täältä.
