Kiinteä toimipaikka Suomessa – milloin ulkomainen yhtiö joutuu maksamaan veroa Suomeen?

Ulkomainen yhtiö voi joutua maksamaan veroa Suomeen, vaikka se ei olisi perustanut tänne tytäryhtiötä. Tavallisin syy on kiinteä toimipaikka: Suomessa oleva kiinteä liikepaikka, jonka kautta yhtiö harjoittaa liiketoimintaansa. Jos sellainen on, Suomi verottaa toimipaikkaan kuuluvaa tuloa.

Kysymys tulee yleensä vastaan, kun ulkomainen yhtiö palkkaa ensimmäisen työntekijän Suomesta, antaa työntekijän tehdä etätöitä Suomesta, lähettää henkilöstöä pitkään projektiin tai kun joku myy Suomessa sen lukuun. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kiinteä toimipaikka määräytyy, mitä verosopimukset muuttavat, mitä vuonna 2027 voimaan tulevat säännöt tarkoittavat ja mitä tehdä, jos epäilet, että yhtiöllesi on syntynyt kiinteä toimipaikka Suomeen.

Ensin ratkaistaan Suomen laki

Suomen verotusoikeus ulkomaiseen yhtiöön ratkaistaan kahdessa vaiheessa:

  1. Suomen laki: onko yhtiöllä Suomessa kiinteä toimipaikka tuloverolain mukaan? Jos ei ole, Suomi ei voi verottaa yhtiön liiketuloa, sanoi verosopimus mitä tahansa.
  2. Verosopimus, jos sellainen on: vaikka kiinteä toimipaikka syntyisi Suomen lain mukaan, Suomen ja yhtiön kotivaltion välinen verosopimus voi estää verottamisen, jos toiminta ei muodosta kiinteää toimipaikkaa sopimuksen määritelmän mukaan.

Verosopimus voi vain rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Se ei koskaan luo kiinteää toimipaikkaa tai verotusoikeutta, jota Suomen laissa ei ole.

Kiinteä toimipaikka on eri asia kuin se, että ulkomaista yhtiötä johdetaan Suomesta. Ulkomailla perustettu yhtiö, jonka tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, on Suomessa yleisesti verovelvollinen kaikista tuloistaan samoin kuin suomalainen yhtiö. Kyse on erillisestä yleistä verovelvollisuutta koskevasta säännöstä, ei kiinteästä toimipaikasta. Siitä kerromme lisää artikkelissa tosiasiallinen johtopaikka synnyttää yritykselle verovelvollisuuden Suomeen.

Mikä on kiinteä toimipaikka Suomen lain mukaan?

Tuloverolain mukaan kiinteä toimipaikka on paikka, jossa elinkeinon pysyvää harjoittamista varten on erityinen liikepaikka tai jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

  • liikkeen johto, sivuliike tai toimisto
  • teollisuuslaitos, tuotantolaitos tai työpaja
  • myymälä tai muu pysyvä osto- tai myyntipaikka
  • kaivos, kivilouhos tai muu luonnonvarojen ottopaikka
  • rakennusurakoinnissa paikka, jossa urakointia on harjoitettu huomattavassa määrin

Ratkaisevaa on kiinteys ja pysyvyys. Satunnaisesti tai lyhyesti käytetty paikka ei yleensä riitä. Paikan ei tarvitse olla yhtiön omistama tai virallisesti vuokrattu, eikä sitä tarvitse rekisteröidä: olennaista on, että yhtiöllä on tosiasiallisesti käytössään paikka Suomessa ja se harjoittaa liiketoimintaansa sen kautta.

Mitä verosopimukset tuovat lisää

Suurin osa Suomen verosopimuksista noudattaa OECD:n malliverosopimusta. Sen mukaan kiinteä toimipaikka on samoin kiinteä liikepaikka, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Sopimukset rajaavat tai täsmentävät tätä usealla tavalla:

  • Rakennus- ja asennusprojektit muodostavat kiinteän toimipaikan vasta, kun ne kestävät tiettyä aikaa pidempään. OECD:n mallissa raja on kaksitoista kuukautta, mutta osassa Suomen sopimuksista raja on lyhyempi. Tarkista aina kyseinen sopimus.
  • Valmistelevat tai avustavat toiminnot, kuten varastointi, hankinnat tai tietojen keruu, eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa. Uudemmissa sopimusmääräyksissä poikkeusta on rajattu niin, ettei liiketoimintaa voi pilkkoa pieniin osiin rajan alittamiseksi.
  • Edustajat: sopimuksissa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan myös henkilö, joka yhtiön puolesta tavanomaisesti tekee sopimuksia tai on pääasiallisessa roolissa niiden syntymisessä. Itsenäinen edustaja, joka toimii oman tavanomaisen liiketoimintansa puitteissa, ei muodosta kiinteää toimipaikkaa. Koska verosopimus ei voi luoda verotusoikeutta, Suomen verotusoikeus näissä tilanteissa riippuu myös siitä, kuuluuko järjestely Suomen lain piiriin.

Suomessa kotoa käsin työskentelevät työntekijät

Yleisin kiinteää toimipaikkaa koskeva kysymys nykyään on etätyö: ulkomaisen yhtiön työntekijä asuu Suomessa ja tekee töitä kotoaan.

Työntekijän koti voi periaatteessa olla työnantajan kiinteä liikepaikka. OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin vuoden 2025 päivitys antaa ohjeita siihen, milloin näin on:

  • Jos työntekijä tekee kotona tai muussa paikassa Suomessa alle 50 % kokonaistyöajastaan minkä tahansa kahdentoista kuukauden jakson aikana, paikan ei yleensä katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa.
  • Jos osuus on 50 % tai enemmän, kiinteä toimipaikka ei synny automaattisesti. Ratkaisevaa on, onko työn tekemiselle Suomessa kaupallinen syy, esimerkiksi suomalaisten asiakkaiden tai toimittajien tapaaminen tai työ, joka on tehtävä Suomen markkinoilla tai aikavyöhykkeellä. Jos työntekijä on Suomessa puhtaasti henkilökohtaisista syistä, kiinteä toimipaikka on epätodennäköisempi.
  • Pelkästään valmistelevat tai avustavat toiminnot eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa missään tapauksessa.

Kommentaari on verosopimusten tulkinta-apu, ei Suomen laki. Käytännössä sillä on silti merkitystä, koska ulkomaisia yhtiöitä koskevat kiinteän toimipaikan kysymykset ratkaistaan usein verosopimuksen perusteella. Työnantajan muut velvoitteet, kuten ennakonpidätys ja sosiaaliturva, on lisäksi selvitettävä erikseen.

Mitä seuraa, jos Suomeen syntyy kiinteä toimipaikka?

  • Yhteisövero maksetaan Suomeen kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. Verokanta on 20 %.
  • Rekisteröinti ja veroilmoitukset: yhtiön on rekisteröidyttävä Verohallintoon ja annettava kiinteän toimipaikan veroilmoitukset Suomeen.
  • Kirjanpidon on mahdollistettava kiinteän toimipaikan tuloksen selvittäminen.
  • Kaksinkertainen verotus: kotivaltio yleensä poistaa Suomeen maksetun veron verosopimuksen perusteella, mutta vain, jos kiinteä toimipaikka ja sen tulo määritellään molemmissa maissa yhdenmukaisesti.

Tuloverotuksen kiinteä toimipaikka on eri käsite kuin arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka. Toinen voi olla olemassa ilman toista.

Uudet säännöt kiinteän toimipaikan tulosta vuodesta 2027

Verovuodesta 2027 alkaen laissa on oma säännös siitä, miten tulo kohdistetaan kiinteälle toimipaikalle:

  • Jos sovellettava verosopimus sitä edellyttää, kiinteää toimipaikkaa verotetaan tulosta, jonka se olisi voinut olettaa tuottavan erillisenä ja itsenäisenä yrityksenä, joka harjoittaa samaa tai samanlaista toimintaa. Huomioon otetaan toimipaikan suorittamat toiminnot, käyttämät varat ja kantamat riskit.
  • Jos verosopimuksen liiketuloa koskevat määräykset ovat erilaiset, tulo kohdistetaan kyseisen sopimuksen mukaisesti.
  • Jos verosopimusta ei sovelleta, kiinteää toimipaikkaa verotetaan erillisenä yrityksenä, ja sille kohdistetaan sen vuoksi syntyneet menot, myös osuus johtamisen ja yleishallinnon menoista, riippumatta siitä, missä ne ovat syntyneet.

Käytännössä kiinteän toimipaikan tulos on määritettävä pitkälti samoin kuin siirtohinnoittelussa konserniyhtiöiden välillä: toiminnot, varat ja riskit dokumentoidaan ja korvaukset hinnoitellaan markkinaehtoisesti. Yhtiöiden, joilla on kiinteä toimipaikka Suomessa, kannattaa käydä dokumentaationsa läpi ennen vuoden 2027 veroilmoituksia.

Huomaamatta syntynyt kiinteä toimipaikka

Tyypillinen ongelma ei ole tahallinen veronvälttely vaan kiinteä toimipaikka, jota kukaan ei huomannut: kotoa työskentelevä myyntipäällikkö, pitkä asennusprojekti tai paikallinen edustaja, jolla on valtuudet sopia ehdoista. Kun Verohallinto saa asian tietoonsa, se voi verottaa useita vuosia kerralla jälkikäteen. Seurauksena on vero, korot ja veronkorotus ilmoittamatta jättämisestä, eikä kotivaltio välttämättä enää poista veroa, jota ei ole siellä ilmoitettu ajoissa.

Mitä kannattaa tehdä

  • Arvioi tilanne etukäteen, kun palkkaat työntekijän Suomesta, sallit etätyön Suomesta, lähetät henkilöstöä projektiin tai nimeät paikallisen edustajan.
  • Dokumentoi järjestely: missä työntekijä työskentelee ja miksi, mitkä hänen valtuutensa ovat ja kuinka pitkä projekti on.
  • Tarkista verosopimus kotivaltion kanssa, erityisesti projektien aikarajat ja edustajia koskevat määräykset.
  • Harkitse ennakkoratkaisua Verohallinnolta, jos panokset ovat suuret eikä vastaus ole selvä.
  • Jos kiinteä toimipaikka on jo syntynyt, korjaa tilanne hallitusti ennen kuin viranomainen ottaa asian esille.

Miten voimme auttaa

BOWA on liike-elämän juridiikkaan ja verotukseen erikoistunut toimisto. Neuvomme ulkomaisia yhtiöitä niiden verovelvollisuudessa Suomessa: syntyykö kiinteä toimipaikka, miten sen tulo määritetään, rekisteröinnissä ja ilmoittamisessa sekä riidoissa Verohallinnon kanssa. Lähdemme liikkeelle Suomen laista, sovellamme verosopimusta ja kerromme suoraan, mikä riski on.

Varaa maksuton alkukartoitus. Siinä käymme tilanteesi läpi yleisellä tasolla ja kerromme, miten voisimme työskennellä yhdessä. Lue myös kansainvälisen verotuksen palveluistamme.

Usein kysytyt kysymykset

  • 1. Mikä on kiinteä toimipaikka?

    Suomessa oleva kiinteä liikepaikka, jonka kautta ulkomainen yhtiö harjoittaa liiketoimintaansa pysyvästi, kuten toimisto, sivuliike, työpaja tai pitkään kestävä rakennustyömaa. Suomi verottaa sille kuuluvaa tuloa.

  • 2. Voiko verosopimus synnyttää kiinteän toimipaikan?

    Ei. Suomi voi verottaa vain, jos kiinteä toimipaikka on olemassa Suomen lain mukaan. Verosopimus voi ainoastaan rajoittaa tätä oikeutta.

  • 3. Syntyykö kiinteä toimipaikka, jos työntekijä tekee etätöitä Suomessa?

    Voi syntyä. OECD:n vuoden 2025 ohjeiden mukaan alle 50 % työajasta kahdentoista kuukauden aikana ei yleensä riitä. Jos osuus on 50 % tai enemmän, ratkaisevaa on, onko työn tekemiselle Suomessa kaupallinen syy.

  • 4. Mikä muuttuu vuonna 2027?

    Verovuodesta 2027 alkaen kiinteälle toimipaikalle kohdistetaan tulo kuin se olisi erillinen ja itsenäinen yritys, jos sovellettava verosopimus sitä edellyttää.

  • 5. Mitä tehdä, jos kiinteä toimipaikka on jo syntynyt huomaamatta?

    Tilanne kannattaa korjata hallitusti ennen kuin Verohallinto ottaa asian esille. Muuten useita vuosia voidaan verottaa kerralla jälkikäteen korkoineen ja veronkorotuksineen.