Työsopimuslain muutos 2026 – Työntekijän irtisanominen helpottuu

1.1.2026 voimaan tulleen työsopimuslain (55/2001) muutoksen myötä työntekijän voi irtisanoa henkilöön liittyvällä perusteella aiempaa matalammalla kynnyksellä (HE 158/2025 vp). Lakimuutos on osa Petteri Orpon hallituksen tavoitetta purkaa työllistämisen esteitä, ja sillä tavoitellaan erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamista.

Päivitys lokakuu 2026: Työsopimuslakiin tuli 1.6.2026 lisää muutoksia (HE 199/2025 vp). Määräaikaisen työsopimuksen voi nyt tehdä tietyin edellytyksin ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, lomautusilmoitusaika lyheni seitsemään päivään ja takaisinottovelvollisuus koskee enää vähintään 50 työntekijän työnantajia. Nämä muutokset eivät koske henkilöperusteista irtisanomista, josta tämä artikkeli kertoo. Työvoiman vähentämisen menettelystä kerromme oppaassa muutosneuvottelut – työnantajan opas.

Työsopimuslain muutos 2026: Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Lakimuutoksen keskiössä on henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden muutos. Toisin sanoen lakimuutoksella muutettiin sääntöjä liittyen tilanteisiin, joissa on kyse työsopimuksen päättämisestä työntekijästä johtuvasta syystä. Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet voivat olla käsillä tilanteissa, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan.

Lakimuutos ei sen sijaan vaikuta työsopimuksen purkamisen edellytyksiin, koeaikapurkuun tai irtisanomiseen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Irtisanominen ei enää edellytä painavaa syytä

Aikaisemmin voimassa olleen työsopimuslain sanamuodon mukaan työnantaja sai irtisanoa työntekijän tämän henkilöön liittyvällä perusteella vain asiallisesta ja painavasta syystä. Lain sanamuotoa muutettiin niin, että jatkossa syyn ei tarvitse olla enää painava vaan ainoastaan asiallinen. 

Aikaisemman lain sanamuodon mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voitiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Tämä vaatimus on poistettu lain uudesta sanamuodosta. Irtisanominen ei siis enää edellytä irtisanomisen perusteena olevalta rikkomukselta tai laiminlyönniltä samanlaista vakavuutta kuin ennen. Nämä muutokset merkitsevät matalampaa irtisanomiskynnystä jatkossa.

Lakiin esimerkkilista asiallisista irtisanomisperusteista

Irtisanomiskynnyksen madaltuminen ei kuitenkaan merkitse vapaata irtisanomisoikeutta, vaan irtisanomisen tulee jatkossakin perustua asiallisiin ja hyväksyttäviin syihin. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:än onkin otettu ei-tyhjentävä esimerkkilista syistä, joita voidaan pitää asiallisina perusteina irtisanomiselle. Lain kohdan mukaan asiallisina syinä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyöntiä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä tai huolimattomuutta työssä. 

Vähäiset virheet tai yksittäiset lievät puutteet eivät kuitenkaan riitä irtisanomisperusteeksi. Irtisanomisperusteen käsillä oloa arvioidaan jatkossakin kokonaisharkinnalla punniten kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa:

  • työntekijän asema ja tehtävien luonne
  • menettelyn tai laiminlyönnin vakavuus ja toistuvuus
  • työnantajan oma toiminta, kuten ohjeistus ja perehdytys
  • työnantajan koko ja muut olosuhteet
  • työsuhteen kokonaiskesto ja aiempi menettely.

Uudelleensijoittamisvelvollisuus kaventuu

Käytännön kannalta toinen merkittävä muutos koskee työnantajan velvollisuutta selvittää, voitaisiinko irtisanominen välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä.

Jatkossa tämä velvollisuus koskee vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana esimerkiksi sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sen sijaan tilanteissa, joissa irtisanominen perustuu työntekijän velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyöntiin, työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä. Työntekijän lojaliteettivelvoitteen rikkominen arvioidaan siis jatkossa ilman uudelleensijoittamisvaihetta.

Varoitusmenettely säilyy keskeisenä

Lakimuutos ei muuta varoitusmenettelyn perusperiaatteita. Lähtökohtaisesti työntekijää ei edelleenkään voida irtisanoa henkilöstä johtuvilla perusteilla ilman, että hänelle on ensin annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan ei tarvitse antaa varoitusta silloin, kun rikkomus on niin vakava, ettei työsuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää. Käytännössä varoitusten asianmukainen antaminen ja dokumentointi korostuvat entisestään, kun irtisanomiskynnys muuten madaltuu. Ennen irtisanomista työntekijälle on lisäksi varattava tilaisuus tulla kuulluksi (työsopimuslain 9 luvun 2 §). Jos rikkomus on erittäin vakava, kyseeseen voi tulla myös työsopimuksen purkaminen.

Miten lakimuutos vaikuttaa käytännössä?

Lakimuutoksen tarkoitus on ollut madaltaa irtisanomiskynnystä ja lain uuden sanamuodon perusteella irtisanominen henkilöön liittyvillä perusteilla helpottuu mahdollisesti merkittävästikin. Lain vaikutukset ilmenevät kuitenkin vasta aikaisintaan muutaman vuoden päästä, kun asiasta saadaan oikeuskäytäntöä. Siihen asti oikeustila pysyy jokseenkin epäselvänä. 

Vuoden 2026 alusta alkaen sekä työnantajien että työntekijöiden on syytä arvioida toimintatapojaan uudessa sääntely-ympäristössä ja tarvittaessa hakea oikeudellista neuvontaa työsuhteen päättämisen tilanteissa. Seuraamme oikeuskäytännön kehittymistä ja päivitämme artikkelia, kun uudesta kynnyksestä saadaan ratkaisuja.

Miten voimme auttaa irtisanomistilanteessa?

BOWA on liike-elämän juridiikkaan ja verotukseen erikoistunut toimisto. Työoikeuden juristimme avustavat työsuhteen päättämisessä varoituksesta ja kuulemisesta irtisanomisen toimittamiseen. Usein jo lyhyt ennakkokeskustelu auttaa hahmottamaan tilanteen kokonaiskuvaa ja mahdollisia toimintavaihtoehtoja. Siksi voit varata alkukartoituksen BOWA:n juristin kanssa. Alkukartoitus ei sido sinua mihinkään, ja sen aikana voidaan käydä läpi käsillä oleva tilanne sekä arvioida, millaista tukea voisimme tarjota juuri sinun tilanteessasi.

Varaa alkukartoitus

Usein kysytyt kysymykset

  • 1. Mitä työsopimuslain muutos tarkoittaa työnantajalle?

    Työnantaja voi lakimuutoksen myötä irtisanoa työntekijän kevyemmin perustein, kun työntekijä on rikkonut velvoitteitaan. Irtisanominen ei kuitenkaan saa perustua epäasiallisiin syihin.

  • 2. Voiko työntekijän irtisanoa ilman varoitusta?

    Pääsääntöisesti ei. Varoitusmenettely säilyy, ellei rikkomus ole poikkeuksellisen vakava.

  • 3. Koskeeko työsopimuslain muutos myös pieniä yrityksiä?

    Kyllä. Muutos koskee kaikkia työnantajia yrityksen koosta riippumatta.

  • 4. Helpottaako työsopimuslain muutos irtisanomista merkittävästi?

    Mahdollisesti, mutta lopullinen tulkinta riippuu tulevasta oikeuskäytännöstä.

  • 5. Milloin kannattaa kääntyä juristin puoleen?

    Erityisesti nyt, kun oikeustila on muuttumassa, on syytä kääntyä juristin puoleen, kun irtisanominen tulee harkittavaksi ja tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä.