Listaamattomalla yhtiöllä tarkoitetaan nimensä mukaan yhtiötä, jota ei ole listattu pörssiin. Useimmat yhtiöt ovat yleensä listaamattomia – etenkin pienet yhtiöt. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko verotetaan osittain pääomatulona tai ansiotulona. Osa osingosta on verotonta, jos sitä maksetaan riittävän vähän (8 %) suhteessa osakkeiden matemaattiseen arvoon. Jos osinkoverotus otetaan huomioon jo yritystoiminnan suunnitteluvaiheessa, veroedut voivat olla merkittäviä.

Listaamattoman yhtiön osingot ja niiden verotus

Listaamaton yhtiö on yritys, jonka osakkeita ei ole listattu pörssissä. Näitä yrityksiä voidaan kutsua myös yksityisiksi, ja ne ovat usein perheomisteisia tai pieniä yrityksiä. Listaamattomalla yhtiöllä on erilainen osinkopolitiikka kuin pörssilistatuilla yhtiöillä, koska se ei ole markkinoiden kurssivaihteluiden alainen.

Kun listaamaton yhtiö jakaa osinkoja, osinkojen määrä ja jakotiheys ovat yrityksen hallituksen päätettävissä. Tämä voi johtaa siihen, että osingot ovat epäsäännöllisiä ja niiden määrä vaihtelee. Tämän lisäksi listaamattoman yhtiön omistajatvoivat usein päättää itse, milloin osingot jaetaan.

Listaamattoman yhtiön osingot ovat verollisia Suomessa. Verotus jakautuu pääosin kahteen osaan: ansiotulo-osinkoon ja pääomatulo-osinkoon. Ansiotulo-osingosta menee veroa progressiivisen ansiotuloverotaulukon mukaan, kun taas pääomatulo-osingosta vero menee kiinteällä pääomatuloveroprosentilla.

Osakkeenomistajan verotus riippuu myös siitä, onko hän yksityishenkilö vai elinkeinonharjoittaja. Yksityishenkilöille osinkotulo on pääomatuloa ja sitä verotetaan pääomatuloveroasteikon mukaan. Listaamattoman yrityksen osinko toiseen listaamattomaan yritykseen on verovapaa.

Osingon verotuksen pääkohdat

Listaamattoman yhtiön osingon verotus muodostuu siis seuraavista pääkohdista:

  • Osingon määrä ja jakotiheys määräytyvät yrityksen yhtiökokouksen päätöksellä.
  • Verotus jakautuu ansiotulo- ja pääomatulo-osingon välille.
  • Yksityishenkilöiden osinkotulot verotetaan pääomatuloveroasteikon mukaan ja yritysten osinkotulot yritysverokannan mukaan.

Nämä seikat tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan listaamattoman yhtiön osingonjakopolitiikkaa ja huomioidaan osingon saamisen mahdolliset veroseuraamukset.

Osingon maksaja perii ennakonpidätyksen

Kun listaamaton yhtiö maksaa osinkoa, yhtiö tekee aina ennakonpidätyksen. Ennakonpidätyksen koko riippuu osingon määrästä: enintään 150 000 euron osingosta tehdään 7,5 % ennakonpidätys, ja sitä suuremmasta summasta yli menevästä osasta tehdään 28 % ennakonpidätys.

Osinkoverotus jakautuu veronalaiseen ja verottomaan tuloon

Osinkoverotus ja osingon jaottelu

Osinkoverotus muuttuu annettavan osingon määrän perusteella – jos osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, sitä nimitetään pääomatulo-osingoksi. Jos taas osinko on tätä rajaa suurempi, sitä kutsutaan ansiotulo-osingoksi. Jos osinko pysyy enintään 8 % matemaattisesta arvosta, osingonjaossa kertyy huomattavia verotuksellisia etuja, sillä enintään 150 000 euron pääomatulo-osingosta 75 % on verovapaata.

HUOM! Mainittu 150 000 euron raja on osakaskohtainen eikä yhtiökohtainen, joten kaikki henkilön samana vuonna listaamattomista yhtiöistä saadut osingot summataan yhteen ja verotus toimitetaan näiden yhteissumman perusteella.

Ansiotulo-osingon verotuksen luonne on taas käänteinen: 8 %:n yli menevästä osasta vain 25 % on verotonta tuloa ja loput 75 % veronalaista. Myös osakkeenomistajan saamat yli 150 000 euroa ylittävät osingot ovat ansiotulo-osinkoa.

Osinkoverotus – esimerkki listaamattoman yhtiön osingonjaosta

CASE A Oy: Suomalaisen yhtiön nettovarallisuuden määrä on 200 000 euroa, tulos 200 000 euroa ja  osingonjako yhtiökokouksen päätöksellä 100 000 euroa. Osingonsaaja omistaa yhtiöstä 100 %.

Omistajana on luonnollinen henkilö:
Koska osinko on alle 150 000 euroa, osinko on 25 %:sesti pääomatuloa ja 75 %:sesti verovapaata 16 000 euroon saakka (8% nettovarallisuudesta). Tämän ylittävin osin (84 000 eurosta) 25 %  eli 21 000 euroa on verovapaata tuloa ja 75 % eli 63 000 ansiotuloa (ns. ansiotulo-osinko), joka verotetaan progressiivisesti muista ansiotuloista riippuen. Koska saadut ansiotulo-osingot nostavat veroprosenttia, on verorasite helposti huomattava. Esimerkiksi ansiotuloveroprosentin ollesssa 38 % tässä tapauksessa verorasite 100 000 osingoista olisi yhteensä 25 300 euroa, vaikka henkilöllä ei olisi muita pääomatuloja ja ansiotulot olisivat tavanomaiset. Osinkojen verorasite olisi siten 25,30 %.

Omistajana on suomalainen holdingyhtiö:
Osinko on yhtiölle verovapaata tuloa. Verorasite 0 euroa.

Lue lisää osakkeen matemaattisesta arvosta syventävän vero-ohjeen kohdasta 2.3.

Heräsikö kysymyksiä?

Varaa 30min maksuton konsultaatio BOWA:n asiantuntijan kanssa ja vastaamme niihin!

Varaa konsultaatio tästä!