Miten oikeudenkäynti etenee riita-asiassa? Yleensä ennen oikeudenkäyntiä riita on pyritty ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla tai sovittelussa. Lue lisää oikeudenkäynnistä täältä. Käymme tässä artikkelissa läpi riita-asian oikeudenkäynnin vaiheet.

Riita-asian vireilletulo

Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudessa kantajan toimittamalla haastehakemuksella. Haastehakemuksessaan kantaja esittää vaatimukset perusteineen. Haastehakemus tulee laatia huolellisesti. Haastehakemus sitoo tuomioistuinta, sillä tuomioistuin ei voi riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on kanteessaan vastaajalta vaatinut. Oikeudenkäymiskaaren mukaan haastehakemuksessa on mainittava tietyt seikat.

Kirjallinen haastehakemus tulee toimittaa asiassa toimivaltaisen käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksen saa käsitellä oikeudenkäyntikaaren nojalla pääsääntöisesti se käräjäoikeus, jossa vastaajan kotipaikka on (yleinen oikeuspaikka). Oikeudenkäymiskaaressa on lisäksi erityisiä oikeudenkäyntipaikkoja, joissa voidaan käsitellä haastehakemus tietyssä asiassa (valinnaiset oikeuspaikat).

Kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeudelle, riita-asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Haastehakemuksen voi toimittaa viemällä sen paikan päälle käräjäoikeuden kansliaan, mutta nykyisin tavanomaisempaa on, että haastehakemus toimitetaan myös sähköpostilla. Käräjäoikeuden sähköpostiosoite ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.oikeus.fi.

Haaste ja vastine

Haastehakemuksen vastaanottamisen jälkeen käräjäoikeus antaa haastehakemuksen tiedoksi vastaajalle haasteella ja pyytää vastaajaa vastaamaan kanteeseen. Vastine tulee yleensä antaa kirjallisesti, mutta toisinaan se voidaan antaa myös suullisesti. Vastauksessaan vastaaja kertoo oman kantansa kantajan vaatimuksiin eli myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen. Jos vastaaja ei vastaa kanteeseen, asia voidaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla.

Valmistelu

Jos vastaaja on kiistänyt vaatimukset, asian käsittely käräjäoikeudessa jatkuu joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Valmistelussa käräjäoikeus selvittää mistä osapuolet ovat erimieltä, ovatko jotkin seikat riidattomia ja mitä milläkin todisteella tullaan esittämään. Käräjäoikeus voi myös pyytää asianosaisia toimittamaan kirjallisen lausuman tietystä kysymyksestä.

Suullisessa valmistelussa käräjäoikeus pitää valmisteluistunnon, jossa selvitetään mistä seikoista osapuolet ovat erimielisiä. Valmisteluistunnossa selvitetään myös mahdollisuudet asian sovinnolliselle ratkaisemiselle. Jos valmisteluistunnossa osapuolet pääsevät sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sovinnon, eikä pääkäsittelyä tarvita. Mikäli sovintoon ei päästä, asia siirretään pääkäsittelyyn.

Pääkäsittely

Pääkäsittely voi tapahtua suoraan valmisteluistunnon jälkeen, mutta laajemmissa riita-asioissa se järjestetään kuitenkin yleensä eri ajankohtana. Pääkäsittelyssä asia käydään todisteineen läpi kokonaisuudessaan ja kuullaan mahdollisia todistajia. Pääkäsittelyn lopuksi käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisunsa. Tuomio voidaan antaa myös niin kutsuttuna kansliatuomiona, jolloin se toimitetaan pääkäsittelyn päätyttyä.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden tuomiosta voi hakea muutosta hovioikeudelta. Asianosainen voi valittaa hovioikeuteen  lähtökohtaisesti kaikissa riita- ja rikosasioissa. Joissain asioissa muutoksenhaku valittamalla ei kuitenkaan ole mahdollista. Osassa asioista vaaditaan, että hovioikeus myöntää jatkokäsittelyluvan. Ennen valitusta tulee laatia tyytymättömyyden ilmoitus. Hovioikeuden antamaan tuomioon muutosta voi hakea vielä korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää asiaan valitusluvan.  

Lue myös muut artikkelimme aiheesta

Kirjoitamme jatkuvasti laadukkaita artikkeleita erityisesti yrittäjille. Olemme viime aikoina kirjoittaneet aiheeseen liittyen muun muassa tyytymättömyyden ilmoituksesta, haastehakemuksesta ja oikeudenkäyntikuluista.