fbpx

Maastapoistumisvero käyttöön 2023

Valtiovarainministeriö on lähettänyt 12.8.2022 lausuntokierrokselle luonnoksen maastapoistumisveroa koskevien säännösten (45 b ja 46 b §) lisäämisestä tuloverolakiin. Maastapoistumisveron tarkoitus on verottaa yksityishenkilöiden omaisuuden arvonnousua heidän muuttaessa pois Suomesta. Veron on tarkoitus astua voimaan vuonna 2023.

Maastapoistumisveron käyttöönotto Suomessa on todettu ongelmalliseksi, koska sen tuoma hyöty on huomattavan pieni verrattuna sen toteuttamisen vaikeuteen.

Mikä on maastapoistumisvero?

Maastapoistumisvero tunnetaan myös nimellä omaisuuden arvonnousuvero tai exit tax. Sen tarkoituksena on estää verokeinottelu siten, että verovelvollinen voisi välttää omaisuuden arvonnousuun kohdistuvan veron muuttamalla matalamman verotuksen maahan.

Maastapoistumisvero on luonnollisiin henkilöihin kohdistuva pääomatulovero.

Esimerkki:

Eletään vuotta 2023 ja Suomi on ottanut käyttöön maastapoistumisveron. Viljo on ostanut 2000 kappaletta Teslan osakkeita hintaan 50 euroa osake vuonna 2020, jolloin hän on maksanut niistä 100 000 euroa. Nyt kun osakkeiden hinta on noussut 300 euroon, hän haluaa myydä ne (arvo yhteensä 600 000 euroa). Näin ollen Viljo tekisi kaupoilla 500 000 euroa voittoa. Suomessa voitosta maksettaisiin pääomatuloveroa.

Viljo ei siksi myykään osakkeita, vaan päättää ensin muuttaa toiseen maahan, missä yksityishenkilön pääomatuloja verotetaan vähemmän. Koska Suomessa on kuitenkin käytössä maastapoistumisvero, minkä johdosta Viljon muuttaessa pois Suomesta, osakkeiden arvonnousu verotetaan maastapoistumis- eli exit-verolla, vaikka Viljo ei koskaan ole myynyt osakkeitaan.

Kehen maastapoistumisveroa sovelletaan?

Maastapoistuisveroa on tarkoitus soveltaa luonnollisiin henkilöihin, jotka muuttavat Suomesta pois siten, että heistä tulee rajoitetusti verovelvollisia tai heidän verosopimustensa mukainen asuinvaltio muuttuu muuksi kuin Suomeksi.

Luonnoksessa on esitetty, että maastapoistumisveroa sovellettaisiin, ei vain Suomen kansalaisiin, vaan myös silloin, jos luonnollinen henkilö on poismuuttoa edeltäneen 10 vuoden aikana asunut vähintään 4 vuotta Suomessa. Näiden verovelvollis- ja asumisjaksojen ei tarvitsisi myöskään olla yhtäjaksoisia, vaan esimerkiksi kaksi kahden vuoden asumisjaksoa viimeisen kymmenen vuoden sisään realisoisi arvonnousutulon maastapoistumisverotuksen

Esitetty maastapoistumisveron soveltaminen vaikuttaa mitä todennäköisimmin ulkomaisten huippuasiantuntijoiden houkuttelevuuteen erittäin negatiivisesti, sillä neljän vuoden oleskelu kymmenen vuoden ajanjaksolla on todella lyhyt aika, kun puhutaan ulkomaisten osaajien rekrytoimisesta Suomeen.

Säännöstä ei sovelleta kuolinpesiin eikä henkilöihin, jotka ovat kuolleet maastamuuttovuonna.

Maastapoistumisveron alainen omaisuus

Lainvalmistelutöiden mukaan maastapoistumisveron sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtaimen omaisuuden arvonnousu, eli esimerkiksi välittömästi tai välillisesti omistetut:

  • osakeyhtiöiden osakkeet;
  • muun yhteisön vastaavat osakkeet;
  • kotimaisen tai ulkomaisen sijoitusrahaston osuudet;
  • joukkovelkakirjat;
  • optiot;
  • säästöhenki- ja eläkevakuutukset; ja
  • virtuaalivaluutat

Kiinteistöt ja asunto-osakkeet, joiden kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta kiinteistöstä, on tarkoitus jättää maastapoistumisveron soveltamisalan ulkopuolelle, sillä Suomella on valmiiksi verotusoikeus Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovutusvoittoihin.

Mitä arvonnousu olisi ja mitä se koskisi?

Veroa vain yli 500 000 euron omaisuudesta

Valtiovarainministeriön laatiman esityksen mukaan maastapoistumisveroa ei sovellettaisi, jos sen alaisen omaisuuden  yhteenlaskettu käypä arvo olisi alle 500 000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä alle 100 000 euroa.

> 500 000 omaisuus - hankintahinta
- 100 000 euroa = verotettava arvonnousu eli arvonnousutulo

Omaisuuden arvonnousun laskennallinen luovutusvoitto saataisiin vähentämällä ensin omaisuuden hankintameno arvonnousun alaisen omaisuuden käyvästä arvosta. Maastapoistumisvero soveltuisi siten nettomääräiseen arvonnousutuloon. Vero määrättäisiin kuitenkin vain siitä arvonnousutulosta, joka ylittää yllä mainitun 100 000 euron rajan. Siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa, sillä omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo on pääomatuloa.

pois lahjoitettu omaisuus

Myös ennen muuttoa lahjoitettu omaisuus on tarkoitus sisällyttää maastapoistumisveron alaiseksi omaisuudeksi, koska lähipiirille lahjoittaminen olisi muutoin helppo tapa kiertää omaisuuden arvonnousun verotus.

Tappio ei ole vähennsykelpoinen

Vaikka muutoin TVL 45 §:n säännöksiä luovutusvoittoveron laskemisesta o tarkoitus soveltaa maastapoistumisveroon, arvonnousuverotuksen tappiot eivät olisi ehdotuksen mukaan muiden vähennyskelpoisia verovuosien arvonnousuvoitoista. Maastapoistumisveroon sovellettaisiin kuitenkin TVL 50 §:ää, joten yhden omaisuuserän osalta syntyvä laskennallinen luovutustappio vähentäisi muista arvonnousutulon alaisuuteen kuuluvista omaisuuseristä syntyvien laskennallisen luovutusvoiton määrää.

Arvonnousuveron Määräytymisvuosi ja Mahdollinen lykkäys

Luonnoksen mukaan omaisuuden arvonnousu luettaisiin muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi. Eli jos verovelvollinen muuttaisi 1.1.2024, arvonnousu luettaisiin edeltävän päivän (31.12.2023) verovuoden eli vuoden 2023 pääomatuloksi.

Verovelvollisella olisi kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus vaatia arvonnousun verotusta vasta sen vuoden tuloksi, jona omaisuutta tosiasiallisesti luovutetaan joko vastikkeellisesti tai esim. lahjana. Lisäksi arvonnousua ei esitysluonnoksen mukaan verotettaisi Suomessa lainkaan, jos luovutus tapahtuu vasta aikaisintaan kahdeksantena verovuonna muuttovuoden jälkeen tai sen jälkeen.

muutoksia odotettavissa

Käsitelty esitysluonnos on tällä hetkellä vielä erittäin keskeneräinen ja sisältää paljon kysymyksiä. Valtiovarainministeriön kritiikin perusteella esitysluonnokseen tullee vielä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen, joten maastapoistumisvero tuskin tulee voimaan juuri edellä kuvatussa muodossaan. Epäselvyyksiä maastapoistumisveron säätämiseen aiheuttaa muun ohessa Suomen solmimat verosopimukset, koska esimerkiksi OECD:n malliverosopimuksen 13 artikla sellaisenaan estää maastapoistumisveron soveltamisen rajoitetusti verovelvolliseen. Toisaalta Suomi on solminut myös verosopimuksia mm. Alankomaiden, Etelä-Korean, Iso-Britannian, Kanadan ja Saksan sekä Pohjoismaiden kanssa, joissa on nimenomaisesti sallittu maastapoistumisveron kansallinen säätäminen.

Mitä nyt tapahtuu?

Yksityishenkilöiden kannalta maastapoistumisveron säätämistä ja sen soveltuvuutta omaan tilanteeseen kannattaa pohtia, jos omaisuuden arvonnousutulo määrä ylittää puolen miljoonan raja-arvon. Vaikka laki ei välttämättä tule juuri tälläisenään voimaan, on hyvin todennäköistä, että maastapoistumisvero tulee voimaan pian.

Huolestuttaako maastapoistumisvero?

Ota meihin yhteyttä – BOWA:lla on vahvaa osaamista rajat ylittävään verotukseen liittyvissä kysymyksissä, ja olemme edustaneet asiakkaita näissä asioissa menestyksekkäästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Osakkaamme Paula Bock on erikoistunut nimenomaan kansainväliseen verotukseen.

Suunnitteletko muuttoa ulkomaille? Mietityttääkö Maastapoistumisveron vaikutus?

Täytä alla oleva lomake ja otamme sinuun yhteyttä arkipäivän kuluessa! Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Haluatko pysyä ajantasalla lakiasioista?

BOWA Legal

Tilaa uutiskirjeemme, ja saat sähköpostiisi kootusti uusimmat artikkelimme.

Lähetämme kirjeitä 1-2 kuukaudessa, joten turhaa spämmiä et meiltä saa!

Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään, mutta jättämällä tietosi annat suostumuksesi siihen, että BOWA säilyttää tietosi. Tutustuthan tietosuojaselosteeseemme, josta ilmenee miten tietojasi säilytämme.

Jäikö kysyttävää lakiasioista? Jätä yhteystietosi niin asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä mahdollisimman pian. 

BOWA logo valkoinen

Maksuton konsultaatio

Jätä yhteystietosi ja soitamme sinulle arkipäivän kuluessa!

BOWA Legal Oy

Pieni Roobertinkatu 11
00130 Helsinki

Email: [email protected]

Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään, mutta jättämällä tietosi annat suostumuksesi siihen, että BOWA säilyttää tietosi. Tutustuthan tietosuojaselosteeseemme, josta ilmenee miten tietojasi säilytämme.