fbpx

Jos häiriötuki ei riitä ja konkurssi uhkaa

häiriötukea on tarjolla rajallinen määrä

Olemme kirjoittaneet aiemmin valtion tarjoamasta tuesta yrityksille. Yksinyrittäjät tulevat saamaan tukea kunnilta, 1-5 työntekijän yritykset ELY-keskuksilta ja 6-250 työntekijän yritykset Business Finlandilta.

Vaikka valtio tukee yrityksiä huomattavalla rahasummalla, rahoitus ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia tappioita. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että rahoitusta ei tule riittämään kaikille.

Työ- ja elinkeinoministeriö suosittelee ensisijaisesti ottamaan yhteyttä omaan pankkiin tai rahoittajiin ja neuvottelemaan lisärahoituksesta sekä mahdollisesta maksuajan pidennyksestä. Kirjoitimme pienyrittäjän rahoitusvaihtoehdoista laajemmin täällä.

Jos yritys ajautuu kaikesta huolimatta maksuvaikeuksiin, on hyvä muistaa, että yrittäjä ei ole velkojien armoilla. Velallisen kannattaa tutustua oikeuksiinsa ja pitää huolta siitä, että hyvää perintätapaa ja lainsäädäntöä ei rikota.

kun lasku menee perintään

Jos yrityksesi ei pysty maksamaan laskua, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä velkojaan ja neuvotella maksuajasta. Maksusuunnitelman laatiminen on myös velkojan etu, ja sen vuoksi velallisen aktiivisuuteen suhtaudutaan yleensä myönteisesti.

Julkiset ja myös monet yksityiset tahot ovat ilmoittaneet tukevansa talousahdinkoon joutuneita yrityksiä tarjoamalla joustavaa maksujärjestelyä tai jopa täyttä vapautusta kuluista, kuten vuokrasta.

Mikäli laskua ei maksa, velkojalla on oikeus periä saatavansa. Perinnässä tulee kuitenkin noudattaa lainsäädäntöä ja hyvää perintätapaa.

Maksumuistutus

Yritykselle saa lähettää maksumuistutuksen heti eräpäivän jälkeen. Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä aiheutuvat kohtuulliset kulut, joiden enimmäismäärää ei ole yritysten välisessä perinnässä määritetty.

Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, on velkoja oikeutettu perimään sopimuksen tai korkolain mukaista viivästyskorkoa. Yrityksen ollessa velallinen, velkojalla on oikeus periä 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista. Velkoja on kuitenkin velvollinen vähentämään vakiokorvauksen muista perintäkuluista.

Maksuvaatimus

Maksuvaatimus on ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan tahon lähettämä kirje, jolla vaaditaan velallista suorittamaan saatava eräpäivään mennessä. Maksuvaatimuksessa usein todetaan, että mikäli maksua ei makseta eräpäivään mennessä, ryhdytään asiassa oikeudellisiin perintätoimiin.

Yritysten kohdalla ei ole määritetty aikaa, milloin maksuvaatimuksen saa lähettää, mutta tyypillisesti maksuvaatimus lähetetään seitsemän päivän kuluttua edellisestä maksumuistutuksesta.

Tratta

Tratta on julkisuusuhkainen maksuvaatimus. Mikäli laskua ei makseta tratassa ilmoitettuun eräpäivään mennessä, johtaa se tratan protestointiin eli julkaisuun, mistä syntyy yhtiölle maksuhäiriömerkintä. Usein tratasta aiheutuu myös huomattavasti perintäkuluja velalliselle. Lue enemmän tratasta perintää käsittelevästä postauksestamme.

Oikeudellinen perintä ja ulosotto

Jos laskua ei ole maksettu maksuvaatimuksesta tai tratasta huolimatta, velkoja voi periä saatavaansa oikeudellisessa perinnässä. Se tarkoittaa sitä, että velkoja vaatii käräjäoikeutta vahvistamaan velkomuskanteella saatavansa. Velkomuskanne annetaan tiedoksi haastehakemuksella. Haasteeseen tulee vastata, mikäli haluaa riitatuttaa saatavan perusteen tai määrän. Mikäli kannetta ei riitauta, käräjäoikeus antaa asiasta yksipuolisen velkomustuomion, joka oikeuttaa vaatimaan velallisen varojen ulosmittaamista velkojen maksamiseksi. Yksipuoliset tuomiot julkaistaan maksuhäiriörekisterissä. 

Verovelka on suoraan ulosottokelpoista. Mikäli veroja ei maksa verottajan maksumuistutuksesta huolimatta, verovelka voidaan siirtää suoraan ulosottoon. Veroihin voi kuitenkin helposti hakea maksujärjestelyä.

Mikäli yksityinen elinkeinonharjoittaja saa velkomustuomion, hän vastaa velasta koko omaisuudellaan. Osakeyhtiö taas on erillinen oikeushenkilö, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiön varoja voidaan ulosmitata, mutta osakkeenomistajat eivät vastaa velasta henkilökohtaisesti. Lue lisää toiminimiyrittämisen ja osakeyhtiön osakkeenomistajan eroista aiemmasta jutustamme.

Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä omistajat eli yhtiömiehet vastaavat yrityksen veloista henkilökohtaisesti, vaikka yhtiö onkin erillinen oikeushenkilö. Poikkeuksena on kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies, jonka vastuu on rajattu.

Velallisen oikeudet

Kaikessa perinnässä tulee noudattaa hyvää perintätapaa. 

Velallinen ei ole velvollinen korvaamaan perintäkuluja, jos saatavan perinnässä on menetelty perintälain tai hyvän perintätavan vastaisesti tai muutoin velallisen kannalta sopimattomalla tavalla.

Jos koet perinnän olevan hyvän perintätavan vastaista, kannattaa toimista välittömästi reklamoida perintää harjoittavalle taholle.

yrityssaneeraus

Yrityssaneerauksella tarkoitetaan tuomioistuimen määräämää menettelyä, jossa yritys sitoutuu pitkäaikaiseen velkajärjestelyyn. Siinä yrityksen toiminta järjestellään uudelleen, ja kannattamaton toiminta rajataan pois. Yrityssaneeraukseen voi hakeutua yritys, jonka yrityksen liiketoiminta on niin kannattavaa, että sillä on edellytykset jatkaa toimintaansa, kunhan velat on saatu maksettua. Käytännössä yrityssaneerauksessa usein leikataan velkoja ja luodaan maksusuunnitelma loppuvelkojen maksamiseksi.

Yrityssaneeraukseen pääseminen edellyttää myös suurimpien velkojien suostumusta. Usein yritystoiminnan jatkuminen on velkojille kannattavampaa kuin yrityksen ajautuminen konkurssiin, minkä vuoksi velkojat usein suostuvat saneerausmenettelyyn, mikäli saneerauksen edellytykset täyttyvät.

Jos käräjäoikeus aloittaa yrityksen hakemuksesta yrityssaneerauksen, se asettaa yrityssaneeraukselle selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on arvioida yrityksen jatkamismahdollisuudet, selvittää velat ja varat sekä laatia yrityksen saneerausohjelma. Yrityssaneerauksen päätyttyä yrityksen kaikki yrityssaneerauksen piirissä olleet vastuut ovat tulleet maksetuksi kokonaan ja leikatut velat on käytännössä annettu anteeksi, jos yritys selviytyy saneerausohjelmasta.

KOnkurssi

Yritys, joka on maksukyvytön, eli kykenemätön selviämään veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssihakemus tehdään kotipaikan käräjäoikeudelle ja sitä hakijana voi toimia joko velallinen tai velkoja. Konkurssimenettelyssä velallisen omaisuus myydään, ja varat jaetaan velkojille heidän saataviensa suhteessa.

Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy konkurssipesälle, jonka hallinnosta vastaa tehtävään nimetty pesänhoitaja. Kun yritys asetetaan konkurssiin, pesänhoitaja ottaa yrityksen varallisuuden haltuun samasta hetkestä lukien. Velallisen tulee menettelyssä myötävaikuttaa konkurssipesän pesänhoitajan mahdollisuuteen selvittää yritykset varata ja velat. Konkurssipesässä määräysvaltaa käyttävät velkojat.

Konkurssiin hakeutuminen on yrityksen ylintä päätösvaltaa käyttävän tahon (osakeyhtiössä hallituksen) velvollisuus, mikäli yritys on pysyvästi maksukyvytön. Useimmiten kuitenkin velkojat hakevat yrityksen konkurssiin.

Osakeyhtiön konkurssissa hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, mikäli he ovat toimineet lainvastaisesti. Toiminimiyrittäjät sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan.

varaa maksuton konsultaatio

Tarvitsetko talous- tai lakineuvoja yritystoimintasi eheyttämiseksi? Jätä tähän yhteystietosi, niin asiantuntijamme on sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.

varaa maksuton konsultaatio

Kysyttävää lakiasioista? Jätä yhteystietosi niin asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä mahdollisimman pian. 

Varaa maksuton konsultaatio

Jätä tähän yhteystietosi, niin asiantuntijamme on sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.

BOWA Legal Oy
UMA Workspace
Keilaniementie 1
02150 Espoo

Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään, mutta jättämällä tietosi annat suostumuksesi siihen, että BOWA säilyttää tietosi. Tutustuthan tietosuojaselosteeseemme, josta ilmenee miten tietojasi säilytämme.