PÄIVITETTY 13.12.2022: Valtioneuvosto on tiedotteessaan 17.11.2022 ilmoittanut, että arvonnousuveroa koskeva hallituksen esitys poistetaan lainsäädäntösuunnitelmasta. Näin ollen maastapoistumisveron lakivalmistelua ei enää jatkeva kuluvalla vaalikaudella.
Mikä on arvonnousuvero?
Arvonnousuvero on yksi vuoden 2021 kehysriihessä päätetyistä uusista veroista, jotka astuvat lähivuosina voimaan. Sen tarkoituksena on estää haitallista verokilpailua ja aggressiivista verosuunnittelua verottamalla teoreettista omistusten arvonnousua yksityishenkilön muuttaessa Suomesta ulkomaille. Valtioneuvoston kanslia on ilmoittanut veron astuvan voimaan vuonna 2023.
Arvonnousuvero vaikuttanee yksityishenkilöiden verosuunnittelun kansainväliseen luonteeseen rajoittavasti. Se nostaa kynnystä siirtää yksityishenkilön verotukselliset järjestelyt ulkomaille pitkäaikaiset ja pysyvät veromuutot pois lukien.
Lausuntokierros avoinna 12.9.2022 ASTI
Hallitus on 12.8.2022 laatinut luonnoksen esitykseksi arvonnousuverosta. Esitys on luettavissa täältä. Esityksestä on pyydetty lausunnot 12.9. mennessä, minkä jälkeen esityksen valmistelua on tarkoitus jatkaa. Lokakuussa veroesitys on herättänyt eripuraa eduskunnassa ja tällä hetkellä veron voimaantulo on epävarmaa. Kokoomus on 21.10.2022 esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen arvonnousuveroon.
Esityksen mukaan arvonnousuveroa sovellettaisiin vain yli 500 000 euron omaisuuksiin, jonka laskennallinen luovutusvoitto olisi yli 100 000 euroa.
Arvonnousuveron mekanismi
Suunnitellun arvonnousuveron tarkoituksena on esimerkiksi estää keinotekoista veromuuttoa, kun yksityishenkilö haluaa realisoida omaisuutensa arvonnousun esimerkiksi kotiuttamalla osakkeita. Nykytilanteessa yksityishenkilöt muuttavat tilapäisesti toiseen matalamman verotuksen maahan myydäkseen omaisuutensa siellä matalammalla veroprosentilla, ja muuttavat sen jälkeen takaisin Suomeen välttääkseen täällä maksettavan korkeamman veron omaisuuden arvon noususta.
Arvonnousuveron tavoitteena on estää muun muassa tämä toiminta, ja se sijoittautuu hetkeen, jolloin yksityishenkilö muuttaa pois Suomesta: vero peritään lähtökohtaisesti heti kun henkilö muuttaa, vaikka omaisuutta ei olisi tosiasiallisesti edes ehditty myymään. Suunnitellussa järjestelmässä veronmaksuun voi pyytää lykkäystä. Alla oleva kaavio kuvastaa mekanismia käytännössä:
Käytännön vaikutukset
Arvonnousuvero ei todennäköisesti tule kohdistumaan moneen henkilöön vuosittain. Yksityiskohtaisen sääntelyn luonti arvonnousuverojärjestelmää varten on vasta alkuvaiheessa, mutta verolle asetettaneen todennäköisesti jokin kynnysarvo, jonka alle asettuvat luovutusvoitot eivät olisi veronalaisia. Valtiovarainministeriön selvityksessä tällaiseksi kynnysarvoksi on ehdotettu esimerkiksi 10 000 euroa.
Riippuen lopullisesta arvonnousuveron toteutustavasta, sen mekanismi voi osoittautua oikeudellisesti haastavaksi toteuttaa: jos lykkäysmahdollisuus rajataan tarpeeksi pieneksi, ulkomaille muuttava yksityishenkilö voi joutua käyttämään muuta omaisuuttaan veron maksamiseksi, jos hän ei vielä ole tosiasiallisesti ehtinyt tai pystynyt myymään sitä omaisuutta, johon arvonnousuvero kohdistuu.
Käytännössä veron määrä perustuisi muuttoa edeltävän päivän mukaiseen todennäköiseen luovutushintaan, josta vähennetään verotuksessa poistamatta oleva hankintameno tai hankinta-meno olettama (joko 20 % tai 40 %).
Arvonnousuveron epäselvä jatko
Arvonnousuveron implementointi tarkoittaa merkittäviä muutoksia ja yksityiskohtaisen sääntelyn tarvetta. Verosopimuksia pitää muuttaa, Verohallinnon järjestelmiä pitää päivittää ja sääntely saattaa EU-oikeuden mukaiseksi. Aikaisemman unionin oikeuskäytännön perusteella millainen järjestely tahansa ei kelpaa maastapoistumisverotuksellisissa kansallisissa järjestelmissä, vaan arvonnousuveron yhteensovittaminen unionin neljän perusvapauden kanssa lienee iso prosessi.
Arvonnousuveron implementointi muodostunee haastavaksi, sillä alkuperäinen Valtiovarainministeriön yli satasivuinen selvitys arvonnousuverosta toteaa, että kokonaisarvioinnin kannalta vero olisi toteutushaasteiden johdosta järkevämpi jättää kokonaan säätämättä.
Myös poliittiset muuttujat ovat huomioitava arvonnousuveron voimaantulon kannalta – Kokoomus on ilmoittanut peruvansa veron, mikäli se pääsee valtaan vuonna 2023 järjestettävissä Eduskuntavaaleissa.
Tiivistelmä
- Arvonnousuveron tarkoituksena on estää haitallista verokilpailua ja aggressiivista verosuunnittelua.
- Arvonnousuvero vaikuttaa yksityishenkilöiden verosuunnittelun kansainväliseen luonteeseen rajoittavasti.
- Arvonnousuverolle asetettaneen todennäköisesti jokin kynnysarvo, jonka alle asettuvat luovutusvoitot eivät olisi veronalaisia.
- Arvonnousuveron implementointi on Valtiovarainministeriön selvityksen nojalla todella haastava prosessi, eikä sen lopullisesta muodosta voi vetää liian suoraviivaisia johtopäätöksiä.
